Puheet

Puhe korona-tilanteesta Helsingin kaupunginvaltuustossa

Puhe korona-tilanteesta Helsingin kaupunginvaltuustossa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Koronakriisi on hallinnut nyt todellisuuttamme maaliskuun alusta saakka. Ärhäkkä ja nopeasti edennyt virus on vaatinut koko kaupunkiorganisaatiolta – ja erityisesti Soten ja Kaskon työntekijöiltä – ennennäkemätöntä venymistä tuntemattoman edessä valtavan julkisen paineen alla.

Helsingissä todettuja koronavirustapauksia on nyt 324.

Koronan historia on lyhyt. Valtioneuvoston tilannekeskus kirjasi koronaviruksen raporttiinsa ensimmäisen kerran 13. tammikuuta. 29. tammikuuta Suomen ensimmäinen koronavirustapaus vahvistettiin Lapin keskussairaalassa. 26. helmikuuta koronavirusta käsiteltiin kaupunginvaltuuston kyselytunnilla.

1. maaliskuuta vahvistui Viikin normaalikoulua käyneen lapsen koronatartunta. Helsinki perusti samana päivänä kaupunkitasoisen koronakoordinaatioryhmän. Siitä lähtien tilanne on elänyt päivittäin ja korona on hallinnut agendaa. Kriisillä on niin monta ulottuvuutta, että niiden kaikkien hallinta tehokkaasti on kaupungeillekin haaste: terveys, talous, koulutus, turvallisuus, viestintä, liikenne, henkinen hyvinvointi, kulttuuri. Näkyvyys on huono. Olemme joutuneet tekemään isoja päätöksiä välillä vailla tarvittavia pohjatietoja. Asiat etenevät nopeasti.

Torstaina 12.3. kaupunki perui kaikki kaupungin järjestämät yli 500 hengen yleisötilaisuudet ja linjasi, että ulkomailta palaavilta työntekijöiltä edellytetään seitsemän päivän etätyötä paluupäivästä lukien. Ulkomaan ja kotimaan virkamatkat kiellettiin. Kaupunki perusti tilannehuoneen kaupungintalolle.

Seuraavana päivänä kaupunki päätti avata Laaksoon koronaterveysaseman, peruuttaa omat yli 100 hengen yleisötilaisuudet toistaiseksi ja sulkea uimahallit. Erilaista neuvontaa lisättiin.

Maanantaina 16.3. Valtioneuvosto totesi istunnossaan yhdessä tasavallan presidentin kanssa maahan poikkeusolot. Valmiuslaki otettiin käyttöön. Koulut siirtyivät etäopetukseen, ja Suomen rajojen sulkemisen valmistelu alkoi. Helsinki sulki lisää palveluja. Ja alkoi suunnitella uusia.

Noin kahdessa viikossa olimme toteuttaneet ennen näkemättömän määrän poikkeuksellisia ja laajoja toimia samalla, kun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintakyvyn takaaminen oli kaiken keskiössä.

Osa uusista toimista vaati nopeaa ja luovaa ajattelua. Olemme esimerkiksi käynnistämässä uutta laajaa Helsinki-apua ikääntyneiden auttamiseksi yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän ja eri järjestöjen kanssa. Kaikkia yli 70-vuotiaita palvelee numero, johon he voivat itse soittaa. Yli 80-vuotiaat saavat soiton meiltä. Tämäkin on valtava haaste. Yksinään Helsingissä on yli 27.000 yli 80-vuotiasta. Apua tarjotaan arkisiin asioihin, jotka ovat nyt muuttuneet elintärkeiksi. Palvelun mahdollisti osittain se, että saatoimme siirtää 300 kaupungin työntekijää muista töistä palvelun toteutukseen.

*****

Kriisi eteni nopeasti ja terveydenhuollon lisäksi talouskysymykset muuttuivat kriittiseksi. Palvelualojen työnantajat tiedotti 19.3., että lähes 70 % palvelualojen yrityksistä joutuu irtisanomaan tai lomauttamaan henkilöstöään erittäin tai melko todennäköisesti koronaepidemian takia. Tämä on erityisen iso kysymys Helsingissä palveluvetoisen elinkeinorakenteen vuoksi.

Kaupungin piti nopeasti löytää tapa harjoittaa vastuullista henkilöstöpolitiikkaa poikkeustilanteesta huolimatta. Samaan aikaan koulujen etäopetus, kouluruokailun järjestäminen ja päiväkotien tilanne oli kriittistä ratkaista selkeästi ja pysyvästi. Sosiaalisen elämän rajoittuessa kaupungin henkilöstö ryhtyi innovoimaan uudenlaisia virtuaalisia kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluja, ja tuottamaan liikkumisen verkkosovelluksia. Yrityksien ja järjestöjen hätään vastattiin akuutin kassakriisin välttämiseksi vuokrajärjestelyillä ja avustuksien takaisinperinnästä luopumisella.

Koronakriisin hoidossa olemme nyt viimeisten päivien aikana siirtyneet akuutista kriisivaiheesta pysyvämpään poikkeustilan hallintaan. Ensimmäisiä viikkoja on hallinnut reaktiivisuus ja käytännön asioiden mahdollisimman laadukas hoitaminen. On keskitytty kriittisiin prioriteetteihin. On selvitty hyvin.

Nyt on kuitenkin aika pyrkiä suurempaan hallintaan, perusteellisempaan valmisteluun, tarkempaan tilannekuvaan sekä tulevaisuuden ennakointiin. Tämä on välttämätöntä, jotta emme jää koronan armoille, vaan voimme tarjota kaupunkilaisille ja kaupungin työntekijöille sellaiset turvalliset olosuhteet, joihin olemme sitoutuneet.

*****

Valtio ja kunnat muodostavat pääosan julkisen sektorin kokonaisuudesta, jossa eri toimijoilla on eri roolit, mutta sama päämäärä. Valtio katsoo asiaa kansallisesta näkökulmasta, suojaa kansalaisia omien toimiensa ja muun muassa näissä oloissa välttämättömienkin rajoitusten kautta. Valtiolle kuuluu myös kokonaisvastuu kriisin taloudellisista seurauksista ja tukitoimista.

Kaupungit ja kunnat ovat kriisin hoidossa merkittävässä roolissa. Ne panevat täytäntöön tarvittavat toimenpiteet, mutta vastaavat lisäksi monien muiden arjen palvelujen pyörittämisestä. Kuntasektori hoitaa käytännössä sekä korona-potilaat että kriisistä syntyvät muut terveydelliset ja sosiaaliset haasteet, niin ennaltaehkäisyn kuin vaurioiden seurausten hoidon. Mitä tukalammaksi tilanne muuttuu, sitä suurempi rooli varsinkin isoille kaupungeille, jonne epidemia keskittynee, tulee muodostumaan. Mitä pidempään kriisi kestää, sitä suuremmat ovat myös kuntasektorin toiminnassa näkyvät talousvaikutukset. Valtiolta tarvittaisiinkin nyt selkeä lupaus kuntatalouden tukipaketista, jotta kunnat pystyvät keskittymään akuutin kriisin hoitoon täysimääräisesti.

Tavoitteena sekä valtiolla että kaupungeilla on taudin leviämisen hillintä, tautihuipun loiventaminen ja riskiryhmien suojelu. Toimenpiteiden syvin tavoite on, että väistämättömät kuolonuhrit voitaisiin minimoida. Samalla emme voi keskittyä vain koronatilanteen hoitoon. Helsingin tehtävänä on itse ja HUS:n suurimpana jäsenkuntana hoitaa koronapotilaiden lisäksi myös muut sairaat ja loukkaantuneet. Haaste on valtava sekä henkilöstölle, tiloille ja välineistölle että johtamiselle. Ennakointi, koordinaatio ja muutoksiin pikaisesti mukautuminen ovat avainasemassa hyvän perusammattitaidon lisäksi.

*****

Käynnissä saattaa juuri nyt olla Suomen historian pahin lyhyen aikavälin taloudellinen notkahdus. Koskaan aikaisemmin talous ei ole pysähtynyt näin äkillisesti, käytännössä muutamassa viikossa. Talouskriisin seurauksena moni helsinkiläinen menettää nyt työnsä, ja usea yritys kamppailee tosissaan henkiin jäämisestä. Terveydentilan rinnalla huoli omasta toimeentulosta on monelle kaupunkilaiselle akuutti.

Yhteiskunnalliset muutokset kiteytyvät suurissa kaupungeissa. Helsinkiä on rakennettu tarkoituksellisesti kaupungiksi, jossa elämyksellisuus, kaupunkilaisten oma luovuus, tapahtumat ja ihmislähtöinen tekeminen ovat keskiössä. Helsingissä sijaitsee maan laajin kattaus kulttuuripalveluja. Helsinki on Pohjoismaiden johtava kongressikaupunki ja matkailu on muutenkin viime vuosina kasvanut huomattavaksi elinkeinoksi. Helsinki on kokoluokassaan yksi Euroopan merkittävistä kasvuyrityskeskittymistä.

Nämä kaikki alat ruokkivat laajasti muuta elinkeinotoimintaa, kuten ravintoloita ja elämyspalveluja. Omat erityispiirteemme ovat tässä tilanteessa johtaneet siihen, että huoli elinkeinoelämän kestävyydestä ja pienempien toimijoiden ja järjestöjen selviytymisestä on akuutti.

Kukaan ei osaa vielä arvioida kriisin vaikutusta kansantalouteen. Selvää kuitenkin on, että arviot heikkenevät päivä päivältä. Finanssikriisissä talous supistui vuoden 2009 aikana lähes kahdeksan prosenttia, ja Suomella meni kymmenen vuotta päästä takaisin kriisiä edeltäneelle bruttokansantuotteen tasolle. Nyt näyttää siltä, että tiputus saattaa olla vieläkin pahempi. Työttömyys ei finanssikriisissä onneksi räjähtänyt, sillä Suomen pankkisektori oli kohtuullisen hyvin suojautunut kriisiltä. Nyt on koettu globaali, yhtäaikainen kysyntä- ja tarjontashokki, joka on niin totaalinen, että ekonomistien ennusteet eivät yksinkertaisesti kykene mallintamaan kriisin kestoa, syvyyttä ja pitkän aikavälin vaikutuksia. Uudellamaalla on tällä hetkellä jo 97 000 ihmistä lomautettuna tai välittömän lomautusuhan alla. Viime perjantaista luku on kasvanut lähes 20 000:lla. Kolmannes Uudenmaan yrityksistä raportoi jo viikko sitten merkittävästi kohonneesta konkurssiuhasta.

Arvio kriisin vaikutuksista kaupungin talouteen on tyly. Kunnallis- ja yhteisöverotulot supistuvat varovaisen arvion mukaan yhteensä arviolta 120 miljoonalla eurolla, ja sote-menot kasvavat noin 60 miljoonalla eurolla. Tämä ei vielä sisällä HUS:n koronakriisin myötä väistämättä kohoavia kustannuksia, joiden kattamiseen kaupunginkin on varauduttava. Kaupungin maksutuotot tippuvat varovaisestikin arvioiden 20 miljoonalla eurolla. Kuntatalouden heikkenemisen lisäksi kaupungin tytäryhteisöiden yhteenlasketun liikevaihdon arvioidaan tämän hetken tietojen valossa laskevan 60-80 miljoonalla eurolla. Oletan itse, että summat tästä vielä selkeästi kohoavat.

Erityisesti kaupungin verotulot saattavat supistua vielä huomattavasti enemmän kuin on arvioitu. Kaikki riippuu poikkeusolojen kestosta ja talouden toipumisen nopeudesta. Veropohjan romahduksen lisäksi kuntien akuuttia kassatilannetta pahentaisi olennaisesti myös se, että merkittävä osa yrityksistä hyödyntäisi oman toimintansa turvaamiseksi hallituksen tarjoaman mahdollisuuden lykätä veronmaksuaan tulevaisuuteen. Tällöin kunnilta saattaisi jäädä saamatta useiden satojen miljoonien eurojen kuukausittaiset verosaamiset. Verottajan tulisi nyt hyvin nopeasti ja avoimesti viestiä kunnille siitä, miten suuria lykkäyksiä lähikuukausina on odotettavissa. Vielä tärkeämpää on, että valtio toteuttaa viivytyksettä lupauksensa korvata kunnille verotilitysten lykkäämisestä aiheutuvan vajeen.

Kriisi vaikuttaa kaupungin talouteen monella tapaa: henkilöstön sairauspoissaolot vaativat paikoin sijaisjärjestelyitä, ja asiakasmaksuja jää saamatta. Investoinnit saattavat myöhästyä, jos rakennustyömaille ei riitä entiseen tapaan tekijöitä. Palvelujen ostoja joudutaan lisäämään ja uusia palveluita perustamaan. Kaupungin vuokratulot supistuvat. Työterveysmaksut kasvavat. Täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea maksetaan aiempaa enemmän. Toki jossain myös säästetään: virkamatkoja ei tehdä, koulutuksia järjestetä tai kokouskahveja keitetä. Ympäristölle haitalliset päästöt vähenevät. Joidenkin palveluiden kysyntä hetkellisesti pienenee. Yhteenlaskettuna taloudelliset vaikutukset niin kaupungille kuin koko kansantaloudelle ovat kuitenkin raskaasti miinusmerkkisiä.

Helsinki syöksyi korona-kriisiin taloudellisesti hyvässä kunnossa, joten selviämme kyllä tästäkin. Kaupungin vastuullisen taloudenpidon ansiosta maksuvalmiutemme on hyvä ja lainakantamme kestävä. Isompi huoli liittyy koko maan kuntasektorin tilanteeseen.

*****

Yhteiskunnan yhtenäisyys on tämän kriisin edessä tärkeää. Kun maan hallitus ottaa käyttöön järeitä keinoja, se tarkoittaa valtavaa määrää pienempiä, järeitä päätöksiä kaupungin tasolla. Läheisempi yhteistyö valtion kanssa olisi varmistanut asioiden paremman yhteisen valmistelun, mutta hyvin on pärjätty näinkin.

Kriisin mittavat vaikutukset ja siihen liittyvät epävarmuudet korostavat tarvetta tiiviiseen keskusteluun ja vuoropuheluun valtion ja kuntien välillä. On välttämätöntä muodostaa yhteinen, reaaliaikainen ja realistinen tilannekuva talousvaikutuksista sekä muista tarvittavista toimista, joilla julkinen sektori yhdessä vastaa yhtäältä akuuttiin kriisiin, mutta on toisaalta tulevaisuudessa vahvempi hoitamaan hyvin myös kriisin seuraukset.

*****

Ihmisten elämä on muuttunut nopeasti ja monin tavoin. Kaupungin päiväkodeissa on läsnä noin 5 000 lasta, eli noin 20 % lapsista. Peruskouluissa on lähiopetuksessa noin 2 % asiakkaista. Suurin osa kaikista oppilaista ja opiskelijoista on kotona. Tällä on valtavat kerrannaisvaikutukset kaupungin toimintaan, mutta myös helsinkiläisiin perheisiin.

Sosiaalinen kriisi tulee olemaan vaikea. Taloudelliset ongelmat johtavat jo itsessään huomattaviin sosiaalisiin ongelmiin. Lisäksi nyt kasaantuu paljon muitakin vaikutuksia. Yhteiskunnan varsin totaalinen sulkeminen johtaa väistämättä siihen, että arki muuttuu monella liian dramaattisesti, jotta sen pystyisi hallitsemaan. Pelko perheväkivallan, mielenterveysongelmien ja itsemurhien kasvusta on ilmeinen. Pitkän tähtäimen sosiaalisia vaikutuksia voi tässä vaiheessa vasta arvailla, mutta niitä tulee pystyä mahdollisuuksien mukaan ennakoimaan ja estämään.

*****

Maailma on hyvässä ja pahassa ekosysteemi ja verkosto. Tapahtumia ei enää voi lokeroida tai eristää. Meillä oli monia kauaskantoisia haasteita jo ennen koronaa. Koronan erityispiirre on, että se on nopeasti etenevä terveydellinen, taloudellinen ja sosiaalinen kriisi, jossa kaikki osa-alueet kietoutuvat vahvasti toisiinsa. Niiden kertakaikkiseen torjumiseen emme pysty. Meillä pitää olla taitoa ja uskallusta ymmärtää eri toimenpiteiden moninaiset vaikutukset ja niiden kokonaisvaikutukset yhteiskunnassa.

Jo nyt on syytä kiinnittää huomiota siihen, että emme aja alas tai turhaan halvaannuta toimintoja, joita tarvitaan jälleenrakennuksessa ja onnistuneessa arkeen palaamisessa riippumatta siitä, koska sen aika on.

*****

Hyvät valtuutetut,

Kaupunginvaltuusto on Helsingin ylin päättävä elin. On meidän vastuullamme, että annamme kaupungin ammattilaisille kaiken mahdollisen tuen ja mahdollisuudet onnistua tässä vaativassa työssä.

Pääkaupunkina, Suomen suurimpana työnantajana ja maan tiiveimpänä yhteisönä meidän vastuumme on myös näyttää tietä muille. Ne päätökset, joita me kriisin hillitsemiseksi tai sen pakottamina teemme, vaikuttavat suurelta osin myös siihen, miten muut kaupungit toimivat ja miten valtio voi omassa tehtävässään onnistua. Olen varma siitä, että voimme yhdessä suhtautua vastuullisesti tähän tehtävään.