Puheet Yleistä

Metsäbiotalouden Roadshow 2013 – päätöstilaisuus, Helsinki

Arvoisa seminaariyleisö, hyvät metsäbiotalouden ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Suomi on halki vuosisatojen elänyt metsästä. Oravannahkakaupasta siirryttiin tervan polttamiseen ja metsän kaskeamiseen pelloiksi. Teollinen murros käynnisti sahateollisuuden ja myöhemmin alkoi Suomen sellu- ja paperiteollisuuden kasvu ja menestys. Nyt olemme jälleen tilanteessa, jossa meillä on muutoksen paikka.

Suomen ja koko Euroopan teollisuus on valtavassa murroksessa. Sitä uhkaa hidas kasvu ja kasvava työttömyys. Suomessa on viimeisten 10 vuoden aikana menetetty 74 000 teollista työpaikkaa. Nämä menetykset kohdistuvat erityisesti perinteiseen teollisuuteemme, kuten metsäteollisuuteen, josta työpaikkoja on kadonnut 33 000. Teollista tuotantoa ja työpaikkoja siirtyy maihin, joissa tuotantokustannukset ovat alhaisempia, ympäristösääntely löysempää tai jotka vain ovat lähempänä markkinoita.

Jotta selviämme voittajina tästä murroksesta ja jotta metsään perustuva taloutemme säilyy jatkossakin vahvana, vaaditaan teollisuudelta uudistumista. Biotalous tarjoaa siihen hyvän mahdollisuuden.

Hyvät kuulijat,

Biotalous on yksi kasvavista uusista aloista ja sen tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Maapallon väkiluvun kasvu, ilmastonmuutos ja uusiutumattomien luonnonvarojen niukkeneminen vaativat globaalisti kestävää kasvua, resurssitehokkuutta ja fossiilisten luonnonvarojen korvaamista uusiutuvilla luonnonvaroilla. Puhtaiden teknologioiden käyttö ja biomassaan perustuva talous, biotalous, tuovat teollisuudelle kilpailukykyä resurssien hintojen kasvaessa. Resurssitehokkuus ei tulevaisuudessa ole vaihtoehto, vaan se on edellytys kestävän ja kilpailukykyisen liiketoiminnan harjoittamiselle.

Globaalissa perspektiivissä biotalous on siirtymässä juuri nyt nopean kasvun vaiheeseen, jolloin arvoverkot muokkautuvat uudelleen, markkinat ja kysyntä kasvavat voimakkaasti ja tästä kaikesta seuraa uusia, kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Näissä tilanteissa markkinat myös jaetaan, otollinen aikaikkuna on juuri nyt ja nopeus on valttia. Ketterät maat ja ketterät yritykset ovat voittajia tässä kisassa.

Suomella on hyvät mahdollisuudet selviytyä voittajana tässä kilpailussa. Mutta tämä vaatii teollisuudeltamme rohkeutta ja ripeyttä tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Markkinoiden heikkojen signaalien aktiivinen seuraaminen sekä panostukset tutkimus- ja kehitystyöhön ovat keskeisessä asemassa. Erilaisten pilotti- ja demonstraatiohankkeiden avulla puolestaan voidaan nopeuttaa innovaatioiden syntyä ja niiden markkinoille menoa. Nyt jos koskaan tarvitsemme omia vahvuuksiamme – korkeaa osaamista, uuden innovointia sekä herkkyyttä tehdä tarvittaessa nopeitakin muutoksia.

Hyvät kuulijat,

Suomen menestykselle ja taloudelliselle kasvulle on välttämätöntä, että laajennamme teollista ja yrityspohjaamme. Liikevaihdon ja työpaikkojen kasvu tapahtuu aiempaa enemmän pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Tästä syystä myös hallitus omilla toimillaan pyrkii luomaan innovatiivisille kasvuyrityksille sellaisen toimintaympäristön, joka tukee niiden menestymisen mahdollisuuksia ja sitä kautta työpaikkojen luomista. Onneksemme uusi ennakkoluulottomampi yrittäjäsukupolvi on jo kasvamassa. Start up -kulttuuri osoittaa vahvistumisen merkkejä.

On kuitenkin huomattava, että merkittävimmät biohankkeet ovat kooltaan suuria ja tarvitsevat samalla myös valtavia pääomia. Samalla metsäbiohankkeille välttämätön puun hankinta vaatii laajaa ja tehokasta infrastruktuuria. Suuryrityksiltä löytyy sekä taloudellisia resursseja että maanlaajuisesti toimivia korjuu- ja logistiikkajärjestelmiä. Voidaankin katsoa, että ilman suuryritysten mukanaoloa monet biohankkeet jäisivät toteutumatta.

Uusissa arvoverkoissa on tilaa ja mahdollisuuksia sekä suurille että pienille yrityksille; kummankin yritysjoukon ominaisuudet ja erityispiirteet täydentävät parhaimmillaan toinen toisiaan, vaikkapa pienten yritysten ketteryys innovoinnissa ja suurten yritysten resurssit kansainvälisille markkinoille mentäessä. Olennaisinta on ymmärtää, että teollisuutemme uudistus on välttämätöntä.

Hyvät kuulijat,

Suomella on kaikki mahdollisuudet selviytyä voittajana biotalouden globaalissa kilpailussa. Biotalous on jo nyt keskeinen osa Suomen taloutta ja metsäbiotalouden osuus tästä kokonaisuudesta on peräti puolet. Myös hallitus on vahvasti sitoutunut omilla toimillaan edesauttamaan biotalouden kehittymistä. Parhaillaan Suomessa laaditaan kansallista biotalousstrategiaa. Valtio on lisäksi suunnannut energiatukia uusiutuvan energian investointeihin. Lupaavia alueita ovat biopolttoaineet niin biodiesel kuin etanoli.

Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman tarkoituksena on synnyttää osaamisvetoista uutta liiketoimintaa. INKA-kaupunkeja on valittu yhteensä viisi ja kullekin nimetty erikseen kumppanikaupungit. Joensuu kumppaneinaan Jyväskylä ja Seinäjoki on valittu kehittämään edelläkävijyyttä uusissa biotalous-ratkaisuissa ja siten näyttämään suuntaa myös muille kaupungeille. Joensuun ydinosaaminen metsäbiotaloudessa painottuu arvoketjun alkupäähän. Arvoketjun loppupäässä puolestaan Jyväskylässä löytyy vahvuuksia. Yhteistyön Joensuun, Jyväskylän ja Seinäjoen välillä odotetaan tuovan uusia innovaatioita biotalouteen. On myös tärkeää, että yhteistyötä INKA-kaupunkien välillä harjoitetaan. Esimerkiksi Vaasassa INKA-painopistealueena ovat kestävät energiaratkaisut, joilla on selkeä yhteys Joensuun biotaloushankkeisiin.

Suomen vahvuutena kansainvälisessä kilpailussa on se, että osaamisemme on rakentunut omakohtaiseen kokemukseemme: kylmään ilmastoon, pitkiin välimatkoihin ja siihen, ettei Suomessa ole omia fossiilisia energianlähteitä. Tästä johtuen Suomen teollisuus on ollut pakotettu kehittämään energia- ja materiaalitehokkaita tuotteita, palveluita ja prosesseja ollakseen kilpailukykyinen. Monet puhtaan teknologian ratkaisumme on kehitetty juuri metsäteollisuudessa karttuneen osaamisen pohjalta biomassoihin perustuen.

Uusiutuvien luonnonvarojen kestävässä hyödyntämisessä Suomella on siis pitkä perinne. Meillä osataan hoitaa ja hyödyntää metsiä kestävästi sekä tuottaa puubiomassasta mitä moninaisimpia korkean jalostusasteen tuotteita, tuottaa ympäristöä säästävää teknologiaa sekä hyödyntää luonnon ekosysteemien tuottamia palveluita kestävällä tavalla.

Hyvät kuulijat,

Metsäbiotalouden alalla suomalainen osaaminen on maailmanluokkaa. Mutta aina on varaa parantaa. Katsomalla yli kapeiden sektoreiden ja toimimalla niiden rajapinnoilla voidaan löytää toimintamalleja ja prosesseja, joista saadaan kehitettyä uusia biotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Esimerkiksi ICT-teknologian kytkemisellä biomassojen tai korjuuteknologian osaamiseen tai vaikkapa prosessikemian ja bio- ja nanoteknologian yhdistelmillä voidaan synnyttää uutta tuotantoteknologiaa, joka voi avata uusia kaupallisia mahdollisuuksia. Uusimmalla teknologialla, innovatiivisuudella ja osaamisella on ratkaisevan suuri merkitys.

Juuri tässä me suomalaiset olemme olleet vahvoja. Siksi uskon, että Suomi voi jopa kaksinkertaistaa biotaloutensa arvon tulevaisuudessa ja tulla edelläkävijäksi myös globaaleilla markkinoilla. Voimme hyvällä syyllä luottaa siihen, että Suomi elää metsästä tulevaisuudessakin.

Hyvät seminaarin osallistujat,

Tänään tavoitteena on keskustella ja ideoida siitä, miten biotalouden nousun avaamat uudet mahdollisuudet saadaan muutettua menestyväksi liiketoiminnaksi suomalaisille yrityksille, millaista yhteistyötä tarvitaan tämän tavoitteen toteuttamiseksi ja mitkä tahot voivat auttaa ja edistää yritysten ponnisteluja asiassa.

Uudistumisen edellytykset ovat erinomaiset ja menestyksen mahdollisuudet ovat suuret. Etuna tässä työssä on, että voimme määrittää itse ne liiketoiminnat, joissa parhaaksi pyrimme. Metsäbiotalous on selvästi tällainen alue.

Toivotan teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi Metsäbiotalouden roadshow’n 2013 päätösseminaariin.

Vastaa