Uutiset Yleistä

Kuntauudistus ja Suomen keskusta, Helsingin Uutiset

Suomalainen kuntatalous on kriisissä. Muun muassa keskustalainen kuntaministeri Hannes Manninen onkin jo aikaa sitten todennut, että tätä menoa iso osa kuntakenttää on ajautumassa konkurssiin. Tätä taustaa vasten hallitus on perustanut laajan kunta- ja palvelurakennehankkeen. Hankkeen välttämättömyydestä ollaan sinänsä varsin yksimielisiä. Jotakin varsin radikaalia on pakko tehdä.

Mitä pitemmälle keskustelussa päästään, sen selvemmäksi kuitenkin käy, että kyse on ennen kaikkea vallasta, ei maan kuntakentän pelastamisesta, eikä kansalaisten palvelujen turvaamisesta. Erityisesti keskusta on jälleen näyttämässä todelliset karvansa. Viikonloppuna julkisuuteen putkahtaneessa paimenkirjeessään keskustan puoluesihteeri Eero Lankia viestittää keskustalaisille kuntapäättäjille, että keskustalla on puolueista eniten kunnallisia luottamushenkilöitä, ja että kuntarakenteen saneeraus vähentäisi rajusti paikallisten päättäjien määrää ja heikentäisi siten keskustan vaikutusmahdollisuuksia.

On selvää, että jos maan kuntakartta tänään piirrettäisiin puhtaalta pöydältä, kenellekään ei tulisi mieleenkään perustaa 432 kuntaa. Kuntahankkeen yhtenä perusajatuksena onkin – aivan oikein – riittävän suurten väestöpohjien luominen tarkoituksenmukaisen, toimivan ja tehokkaan palvelutuotannon perustaksi. Tämä ei kuitenkaan kelpaa keskustalle.

Kepulainen vastaus oli ns. aluekuntamalli. Ajatuksena on perustaa 20-25 suurta aluekuntaa, jolle mm. verotusoikeus, valtionosuudet ja keskeisimmistä palveluista vastaaminen siirrettäisiin. Samalla nykyiset peruskunnat muuttuisivat lähikunniksi. Malli ei saavuttanut laajaa suosiota ja sitä kritisoitiin heti vahvasti: lisää politiikkoja, veroja ja byrokratiaa, liian isot väestöpohjat, liian hahmottomat lähikunnat jne. Koko kuntakenttää edustava Kuntaliitto rakensi oman mallinsa: ns. vahvan peruskunnan mallin. Tässä ajatuksena on kuntien yhdistäminen ja kuntien määrän olennainen vähentäminen. Malli olisi selkeä, perustuisi nykyiseen ja olisi sen kaltainen, johon esim. Tanskassa on päädytty. Kuntaliiton hallituksen puheenjohtajana on keskustalainen kansanedustaja Pekka Nousiainen.

Malli ei nyt siis kuitenkaan kelpaa kepulle itselleen, koska se vaarantaa kepulaisten kyläpäälliköiden palkkionmaksun ja siten puolueen valta-asemaa maakunnissa.

Hallitus käynnisti kunta- ja palvelurakennehankkeeseen liittyen laajan aluekierroksen. Pohjana on kolme mallia: peruskuntamalli, piirimalli ja aluekuntamalli. Hallitus on vakuuttamistaan vakuuttanut, että mallit ovat kierroksella tasaveroisessa asemassa. Ainakin keskusta on nyt viestittänyt, ettei näin ole. Koska keskusta on poliittinen liike, tämän vielä ymmärtää. Huomattavasti vaikeampaa on käsittää, että pääministeri Vanhanen on jo tässä vaiheessa, kun kierros on vasta alussa, irtisanoutunut siitä todeten, että mikään malli ei sellaisenaan toteudu. Miten ihmeessä voidaan kuvitella, että alueelliset vaikuttajat ottavat hankkeen ja sen aluekierroksen tosissaan, kun pääministeri ehti alkutöikseen ilmoittaa, että sillä, mitä alueilla sanotaan, ei olekaan merkitystä, että kaikki onkin vain hämäystä, ja että keskusta ei sitoudu kierrokseen, koska sieltä ei taida tulla sen toivomaa lopputulosta.

Tyypillistä kepun toiminnalle on myös se, että uho on kaikkein kovinta, kun kyse on pääkaupunkiseudusta. Samalla kun puolue kynsin hampain vastustaa pikkuruisten ja osin elinkelvottomien maalaiskuntien yhdistämistä, Helsingin seudun suureille kaupungeille on kuulema pakko tehdä jotain. Kuntakoko ei kuitenkaan ole ongelma täällä. Helsingissä on 560 000, Espoossa yli 220 000 ja Vantaalla yli 180 000 asukasta, mikä on hyvä muistaa kun keskusta omilla tukialueillaan vastustaa 20 000 asukkaan kokoisten ”suur”kuntien muodostamista.

Keskusta on pääministeripuolue. Sillä on hoidettavanaan historiamme ehkä suurin julkisen sektorin uudelleenorganisointi. Tehtävä on välttämätön. Siinä on pakko onnistua. Hyvältä ei kuitenkaan näytä. Ei ainakaan, jos sitä ei lähesty asiaa asia-argumentein, vaan omien vallankäyttömahdollisuuksien näkökulmasta.

Jan Vapaavuori
kansanedustaja (kok)
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja
jan.vapaavuori@eduskunta.fi