Puheet Yleistä

Green Growth and Cleantech Summit, Helsinki

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Hyvät kuulijat,

Vuonna 2030 maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Pyörittelee näitä lukuja miten tahansa, haaste on mittava.

Merkit ovat globaalisti jo nyt nähtävissä. Otetaan muutama esimerkki.

• Pohjavesi ehtyy maailman suurilla maatalousalueilla Intiassa, Kiinassa, Pakistanissa, Kalifornian laaksossa ja USA:n keskilännessä. Merenrannan läheisyydessä pohjavesialtaat suolaantuvat meriveden työntyessä tyhjättyihin onkaloihin. Jo sitä ennen pohjavesialtaat voivat likaantua käyttökelvottomiksi jätteistä ja maatalouskemikaaleista.
• Huumeiden ja lääkkeiden käyttö näkyy jätevesistä tehdyistä mittauksista. Monet lääkkeistä eivät hajoa jätevedenpuhdistamolla, vaan aiheuttavat lääkkeille vastustuskykyisten bakteerikantojen lisääntymisen. Jokien alajuoksulla samaa vettä nostetaan toisten kaupunkien raakavedeksi ja maatalouden käyttöön.
• Maailman väkiluvun kasvu ei ole pysähtynyt. Ihminen tavoittelee parempaa elintasoa verrattuna edelliseen sukupolveen. Laajat keskiluokan elintavat siirtyvät lännestä itään sekä kehittyviin talouksiin.
• Sadat miljoonat ihmiset ovat muuttamassa maalta kaupunkeihin. Nämä tekijät yhdessä tarkoittavat veden, energian ja raaka-aineiden edelleen kasvavaa tarvetta, väheneviä varantoja, lisää puhdistettavaa vettä ja ilmaa, jätteitä ja maan käytön muutoksia.
• Ihmisen toiminnan aiheuttama ilmaston muutos on eittämätön fakta, joka kasvattaa edellä lueteltujen muutosten skaalaa.

Haasteisiin vastaaminen edellyttää ympäristöä merkittävästi nykyistä vähemmän kuormittavia teknologioita sekä uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvään käyttöön perustuvaa kestävää biotaloutta. Cleantechin ja biotalouden liiketoiminnan kasvumahdollisuudet liittyvät näiden suurten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.

Suomella on erityisen hyvät mahdollisuudet hyödyntää cleantechin ja biotalouden nopeaa kasvua. Suomi on molemmilla aloilla jo nykyisellään merkittävä globaali osaaja. Suomi voi toimia globaaleiden ongelmien ratkaisijana sekä tehdä tästä samalla kannattavaa liiketoimintaa.

Biotaloudessa kilpailuetunamme ovat raaka-ainevarat. Kasvumahdollisuuksiin tarttuminen edellyttää kuitenkin valtionhallinnolta johdonmukaista, yhteen nivottua ja tavoitteellista politiikkaa. On saatava aikaan kasvusysäys, joka vauhdittaa varsinkin pienten ja keskisuurten yritystemme liiketoiminnan kasvua ja kansainvälistymistä.

*****

Cleantech ei ole vain teknologiaa. Se on niin tuotteita kuin palveluakin. Voidaan sanoa, että cleantech yhdistää modernin teollisuutemme ja palvelujemme parhaat puolet. Cleantech ei ole vanhojen tuotteiden pientä viilaamista tai designia uuteen kuosiin, vaan radikaaleja innovaatioita kohti kestävää taloutta.

Cleantech-teknologioita on kehitetty kautta toimialojen, olipa kyse sitten rakennus-, energia-, kemian, metsä-, elintarvike-, lääke-, kaivannais- tai hyvinvointiteollisuudesta. Kaikilla toimialoilla tarvitaan materiaali- ja energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa, kemikaaleja, uusia materiaaleja, vesien ja jätteiden kierrätystä, hallintaa ja kuljetuksia. Teknologiateollisuuden toimialoilla tuotetaan cleantech-liiketoiminnan kotimaankauppaan ja vientiin tarvitut laitteet, laitokset ja suunnittelupalvelut.

Cleantech on siten kaikkia muita toimialoja läpileikkaava, jo itsessään synergiaa luova asia.

Globaali rakennemuutos on haastanut Suomen perinteiset toimialat. Vienti on finanssikriisin vauhdittamana romahtanut ja polkee jo kolmatta vuotta paikoillaan. On aika uusiutua ja löytää vahvuutemme. Meillä on jo vahvaa näyttöä teknologian ja uusien toimintatapojen valjastamisesta globaalien ongelmien ratkaisuun. Tästä cleantechissä juuri on kysymys – innovaatioista ja uudenlaisista tuotteista, jotka mahdollistavat energia- ja materiaalitehokkuuden hyödyntämisen parhaalla tavalla.

Olemme vahvan insinööritiedon ja -taidon maana panostaneet ongelmien ratkaisuun. Hallitsemme perinteisen teknologian materiaalikiertojen ja syklisten prosessien tekniikat ja parhaat käytännöt. Hallitsemme myös klusterit, joiden avulla saamme hyödynnettyä monipuolisen ydinosaamisemme kilpailukykyisesti. Tätä cleantech-osaamista tarvitaan myös uusiutuvassa biotaloudessa.

Pitkien etäisyyksien ja vuoden mittaan 70 astetta vaihtelevan lämpötilan Suomi on pakottanut meidät kehittämään energia- ja materiaalitehokkaita teknologioita kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Tätä on cleantech parhaimmillaan. Mutta cleantech ei pysy paikallaan – se karkaa, ellei sitä kehitetä eteenpäin koko ajan. Mikä oli puhdasta teknologiaa 90-luvulla, ei ole sitä välttämättä enää tänään.

Teknologiateollisuutemme etsii markkinamuutosten jäljiltä uutta suuntaa. Cleantech onkin ennen kaikkea uuden korkean lisäarvon biotalouden mahdollistaja ja teknologiateollisuuden uudistaja.

Cleantech-liiketoiminnan merkitys on jo nyt huomattava Suomen taloudelle. Vuotuinen cleantech-liikevaihto on nyt noin 25 miljardia euroa ja biotalouden liikevaihto 60 miljardia euroa. Lukuja voi verrata Suomen tavaravientiin, joka oli 57 miljardia euroa vuonna 2012 ja tuontiin, 60 miljardia euroa.

Tälle vuodelle ennustetaan ta­lou­dellemme lievää vientivetoista kas­vua, joka kiihtyy ensi vuonna. Perinteisiin tuotteisiin nojaavan vien­nin odotetaan kas­va­van mal­til­li­sesti eikä se yllä parhaiden kasvuvuosien tasolle. Tarvitsemme kipeästi uusia kilpailukykyisiä korkean arvonlisän kärkituotteita, joihin yhdistyvät parhaat vahvuutemme ja jotka kanavoivat arvoa ja hyvinvointia maahamme.

Globaali cleantech-liiketoiminta kasvaa vuosittain kaksinumeroisella prosenttiyksiköllä. Globaali liikevaihto on 1600 miljardia euroa ja sen uskotaan kasvavan 2500 miljardiin euroon 2020 mennessä. Suomi ei ole ainoa maa, joka haluaa tästä 900 miljardin euron kakusta osuutensa. Ruotsin cleantech-liikevaihto oli 28, Norjan 23 ja Tanskan 40 miljardia euroa vuonna 2011. Vaikka olemme globaalia kärkitasoa, kilpailu cleantech-puolella on kovaa ja kiihtyy entisestään. Meidän on siis myös kiristettävä vauhtiamme kehityksessä.

Suomen tavoitteena on nostaa vuosittainen cleantech-liikevaihtomme 25:stä 50 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä. Tavoite on vaativa ja edellyttää 10 prosentin vuosittaista kasvua. Tähän on mielestäni kaikki mahdollisuudet Kasvavaan globaaliin kysyntään nojaava cleantech-liiketoiminta on jo nyt pääosaltaan vientiä. Uusiutuvan viennin moottorina cleantech on keskeinen.

*****

Cleantechin avulla voidaan jättää puhtaampi jalanjälki maailmaan. Suomessa ohjetta on noudatettu jalanjäljestä siten, että cleantechista on jätetty vahva jälki talouteemme. Cleantech-liiketoiminnan edistämiseksi käynnistettiin Cleantechin strateginen ohjelma noin kaksi vuotta sitten. Ohjelmaa toteutetaan valittujen strategisten avainteemojen kautta.

Kestävä kaivannaistoiminta on yksi teemoista. Viime keväänä valmistui toimintaohjelma. Se laadittiin hyvässä yhteistyössä yritysten, valtionhallinnon ja sidosryhmien kesken. Toimintaohjelma sisältää 35 toimenpidettä, joiden toteutus antaa eväät sosiaalisilta, ekologisilta ja taloudellisilta perusteiltaan kestävän kaivannaistoiminnan jatkumiselle.

Puhtaan energian tuotanto ja energiatehokkuus ovat keskeisiä cleantech-teemoja. Cleantechin kehittäminen on yksi painopistealue energia- ja ilmastostrategiassa. Cleantechin mahdollisuudet huomioidaan kattavasti myös uutta teknologiaa hyödyntävissä investoinneissa kuten merituulivoimademonstraatiossa ja biojalostamohankkeissa. Uusiutuvan energiantuotannon esteitä on raivattu työryhmissä. Tehtyjen toimien odotetaan vauhdittavan mm. tuulivoiman rakentamista Suomessa. Uusille energiaratkaisuille suotuista kotimarkkina on oleellinen alan teknologiayrityksille.

Viime vuonna valtioneuvosto teki periaatepäätöksen kestävien ympäristö- ja energiaratkaisujen (cleantech-ratkaisujen) edistämisestä julkisissa hankinnoissa. Tavoitteena on vähentää energian ja materiaalien käyttöä sekä haitallisia ympäristövaikutuksia tuotteen, palvelun tai rakennuksen koko elinkaaren aikana ja luoda kannusteita uusien cleantech-ratkaisujen syntyyn ja käyttöönottoon. Tämä tehdään edistämällä ensimmäisten ja ensimmäisiin lukeutuvien referenssikohteiden syntymistä ja käyttöönottoa.

Cleantech on huomioitu lukuisissa valtionhallinnon yritysrahoitusta edistävissä toimissa viimeisen vuoden aikana. Vuoden 2013 alussa cleantech nostettiin yhdeksi toimintaa ohjaavaksi painopisteeksi koskien Finnveran tulosohjausta. Suomen teollisuussijoitukselle puolestaan kohdennettiin varoja erityisesti cleantech-, biotalous- ja meriteollisuusalan yrityksiin tehtäviä sijoituksia varten. Tämän lisäksi on lisätty yhteistä tiedottamista eri rahoitusmahdollisuuksista cleantech-rahoitusfoorumeissa.

Tekes on rahoittanut cleantech-tutkimusta vuosittain noin kahdellasadallamiljoonalla eurolla. Kun siihen lisätään yritysten oma panos, puhumme lähes miljardin vuosittaisesta cleantech-investoinnista. On aika saada tulokset tuottamaan. Miljardista t&k-panosta tulisi saada vähintään kymmenen miljardia liikevaihtoa, ei vain jyvää jyvästä.

Kaksi vuotta sitten käynnistettiin myös lupausprosessi, jossa eri toimijat ovat antaneet konkreettisen lupauksen roolistaan ja toimistaan cleantech-tavoitteiden saavuttamiseksi. Lupauksia on tuloksineen esillä tänään useaan otteeseen.

Liikevaihdon kasvuun eivät riitä kuitenkaan pelkät demonstraatiolaitokset. Tarvitaan kilpailukykyisiä tuotantolaitoksia, joissa vientituotteet tehdään. Tarvitaan uusia teollisia investointeja tai nykyisten tuotantolaitosten muuntamista ja laajentamista kasvua varten. Tarvitaan pääomaa. Luvituksen hitautta moititaan usein – luvitusprosessi onkin yksi iso yksinkertaistamisen kohde, mutta luvitettuna on useita uusia cleantech-laitoksia, jotka eivät etene pääoman puuttuessa.

Suomen Teollisuussijoitus Oy:n hallinnoima uusi Kasvurahastojen Rahasto II, sijoittaa noin kymmeneen Suomessa toimivaan pääomasijoitusrahastoon, jolla edistetään kasvuyritysten rahoituksen tarjontaa. Rahaston pääoma on 130 miljoonaa euroa. Katalysointivaikutuksen perusteella voi arvioida, että uutta ja kasvua tukevaa riskisijoituskapasiteettia syntyy kohderahastoihin lähivuosina jopa miljardin euron edestä.

*****

Voimme tehdä cleantechin eteen paljon kansallisesti, mutta globaalissa kilpailussa on syytä hyödyntää myös rajojemme ulkopuoliset mahdollisuudet.

Euroopan komissio julkaisi kuukausi sitten kunnianhimoisen ehdotuksen EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiksi vuonna 2030. Vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä, turvataan energiansaanti, luodaan varmuutta investoinneille sekä tuetaan kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkojen luomista huipputeknologiaan perustuvan, kustannustehokkaan lähestymistavan avulla.

Esitykseen sisältyy 40 prosentin kasvihuonekaasupäästötavoite ja EU-tason 27 prosentin uusiutuvan energian tavoite. Jäsenmaille annetaan joustoa valita keinot tavoitteen saavuttamiseksi. Järjestelmä tukee markkinaehtoisia ratkaisuja, kun päällekkäisiä ohjauskeinoja karsitaan. On edellytykset saavuttaa uudet tavoitteet kustannustehokkaasti. Ratkaisu antaa mahdollisuudet markkinaehtoisen päästökaupan kehittämisen edistämiseen.

Vaikka EU-tavoite on kova ja sen vaikutukset on tutkittava tarkkaan, on päästövähennystavoitteella eittämättä myös cleantech-teollisuutta edistäviä vaikutuksia. Vaikka päästökauppasektorilla tähtäin on yhdessä sitovassa tavoitteessa, EU:n tasolla tulee huomioida kannusteet liikennesektorille. Suomi on ollut etujoukoissa kehittämässä tulevaisuuden biopolttoaineita ja kehitys on syytä turvata.

Tärkeä avaus liiketoiminnan edistämiseen on viime vuonna käynnistetty Team Finland -verkosto ja toimintamalli, joka kokoaa yhteisiin vientiponnisteluihin vientihakuisten yritysten lisäksi ministeriöt, ulkomaanedustustot, Finpron ja Tekesin toimipisteet, kulttuuri- ja tiedeinstituutit ja ELY-keskukset.

Suomi asemoidaan cleantech-alan edelläkävijänä Euroopassa. Team Finlandin avulla tavoittelemme etenkin suuria kasvumarkkinoita Venäjällä, Kiinassa, Yhdysvalloissa, Intiassa, Brasiliassa ja ASEAN-maissa.

Vuoden 2012 globaalissa Cleantech Groupin ja WWF:n tekemässä cleantech-innovaatioindeksissä Suomi oli neljännellä sijalla Tanskan, Israelin ja Ruotsin jälkeen. Tanskalle hävisimme kunnolla kohdassa ”todisteet cleantech-innovaation kaupallistamisessa”. Innovaatiopanoksissa olimme tämän selvityksen ykkönen, joten mahdollisuudet nousta globaaliin kärkeen ovat olemassa, kunhan viemme innovaatiot markkinoille.

Parannettavaa meillä on vielä. Kenties tulevaisuudessa saamme kuitenkin esimerkiksi jokaiselle Suomesta poistuvalle poliitikolle, virkamiehelle tai etujärjestöedustajalle kattavan markkinointipaketin cleantechistä mukaan vietäväksi. Tässä voimme huoletta päästellä huolettomammin – tuoda entistä vahvemmin ja rinta rottingilla osaamistamme esille.

*****

Elämme jo puhtaan teknologian aikakautta teollisen ja informaatioyhteiskunnan perustalle rakennetussa ympäristön huomioonottavassa teknologiayhteiskunnassa. Sen sukset eivät ole ristissä biotalouden ajatusten kanssa. Cleantech ja biotalous tukevat toisiaan. Cleantechissä mennään eteenpäin laajalla rintamalla. Ajurit ovat väkevät. Usko siihen, että ilmastonmuutoksen aiheuttama muutos luo uutta kauppaa, alkaa voittaa ilmastonmuutoksen merkityksen vähättelyn. Cleantechissa ja biotaloudessa voimme nähdä Suomen tulevaisuuden kasvun kärjet.

Edellinen Green Growth & Cleantech Summit vuonna 2012 kokosi yhteen 600 asiantuntijaa eri aloilta ja yritykset antoivat sitoumuksia kestävän talouden edistämiseksi. Puolitoistavuotta on kulunut. Nyt on erittäin sopiva aika summata jo tapahtunut sekä ennen kaikkea kääntää katseet tulevalle kasvukaudelle. Näillä sanoilla haluan toivottaa kaikille oikein aktiivista seminaaripäivää.

Vastaa