Puheet

Vuosaaren kaupunkipolkujen avajaiset, Vuotalo

Sipoon alueliitos muuttaisi Itä-Helsingin asemaa

Hyvät kutsuvieraat,

Helsingissä eletään yhtä vuosisadan suurimmista muutosvaiheista. Teemme ratkaisuja, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Vuosaari on merkittävässä asemassa, kun kaupungin uutta tulevaisuutta rakennetaan. Helsingin kärkihankkeista Vuosaaren satama on valmistumassa ja ensimmäiset laivat saapuvat satamaan vuoden 2008 syksyllä. Satamakeskuksen Meriportin yritysalueesta tulee laaja, ja sinne sijoittuvat yritykset hyödyntävät sataman ja merenkulun läheisyyttä. Vuosaaren sataman ja Helsinki-Vantaan lentokentän välille on kehittymässä erityinen logistiikkavyöhyke, joka heijastelee kasvua ja hyvinvointia koko alueelle.

Vanhimmat vuosaarelaiset muistavat keskustelun, jota käytiin Vuosaaren liittämisestä Helsinkiin neljäkymmentä vuotta sitten. Alueliitos oli ollut esillä pitkään. Helsingin maalaiskunnan valtuusto siunasi kauaskatseisesti liitoksen ylivoimaisella ääntenenemmistöllä. Helsingin kaupunginvaltuustossa liitos hyväksyttiin lähes yksimielisesti.

Tänään meitä puhuttaa kysymys läntisen Sipoon kohtalosta. Helsingin kannalta alueliitoksessa on kyse ennen kaikkea asunto- ja tonttipulasta sekä näihin kytkeytyvistä asuntojen korkeista hinnoista. Tämä heijastuu mm. työvoiman saantiin sekä alueen yleiseen elinvoimaisuuteen ja kilpailukykyisyyteen. Nämä taas vaikuttavat koko alueen – ja itse asiassa koko Suomen hyvinvointiin.

Toteutuessaan alueliitos loisi myös todellisen kasvusysäyksen koko Itä-Helsingille, joka sen jälkeen ei enää ainakaan maantieteellisesti edes olisi itäistä, vaan pikemminkin keskistä Helsinkiä. Vuosaaren satama, joka siirrettiin pois kaupungin keskustasta, saattaa muutaman kymmenen vuoden päästä olla jälleen varsin keskeisellä paikalla Helsingin yhdyskuntarakenteessa. Tämän merkitystä esimerkiksi Vuosaarelle ja sen tulevalle kehittymiselle voi tuskin yliarvioida.

Kysymys on kestävästä kehityksestä. Mitä paremmin kaupunkirakenne nivoutuu joukkoliikenteen ja suurten liikenneväylien varteen, sitä pienemmillä päästöillä, pienemmillä ruuhkilla ja kansantaloudellisesti pienemmillä aikatappioilla pääsemme.
Läntisen Sipoon liittäminen Helsinkiin ei yksinään ratkaise näitä haasteita. Sillä olisi kuitenkin huomattavasti suurempi merkitys kuin millään muulla yksittäisellä kysymyksellä.
Kuten tiedossa on, alueliitos on nyt valtioneuvoston, ei Helsingin käsissä.

Vuosaari on kaupungin kannalta monin tavoin mielenkiintoinen. Kaupunginosasta on muodostunut myönteinen esimerkki uudenlaisesta kaupunkirakentamisen tavasta, jossa kumppanuuksia on syntynyt yksityisen yrityksen, Pauligin, asukkaiden ja Helsingin kaupungin kesken. Ratkaisuja on tarvittaessa hiottu pitkään ja kärsivällisesti eri osapuolten kesken.

Vuosaari on maantieteellisesti laaja, Helsingin kaupunginosista laajin. Kaupunginosan sisältä löytyy erilaisia alueita: suosittu, uuden arkkitehtuurin merkittävä rantakaupunginosa Aurinkolahti, tiivis ja kaupunkimainen Kallahti, pientalovaltainen Ramsinranta, rivi- ja omakotitalojen Rastila, väljään arkkitehtuuriin perustuva vanha-Vuosaari sekä 1990-luvulla rakennettu kerrostalovaltainen Meri-Rastila. Betonilähiöstä puhuvat eivät todellakaan tunne kaupunginosaa.

Hyvät kuulijat, olemme täällä nyt juhlistamassa Vuosaaren kaupunkipolkuja. Tämä kaupunginosan näkökulmasta mittava ja merkittävä hanke on syntynyt monen osapuolen yhteistyön tuloksena. Vastuun hankkeen onnistumisesta on kantanut Vuosaari-Seura, jota on aivan erityinen syy kiittää tästä panoksesta.

Vuosaaren asukasluku on nyt 33 000, kun se kaksikymmentä vuotta sitten oli 14 000. Jopa kaupunginosassa itsessään asuu uusia asukkaita, jotka eivät vielä tunne aluetta. Internetissä, Vuosaaren omalla kaupunginosasivustolla julkaistavat polut tuovat Vuosaaren paitsi vuosaarelaisten, myös muiden helsinkiläisten ja kaikkien muidenkin kiinnostuneiden ulottuville.

Sanotaan, että tieto lisää tuskaa. Polku-hankkeessa on kysymys päinvastaisesta. Tieto luo elämyksiä ja lisää kotiseututuntemusta. Kaupunkipolkujen avulla vuosaarelaiset ja Vuosaaresta kiinnostuneet henkilöt voivat tutustua kaupunginosan historiaan, arkkitehtuuriin, luontoon ja nykypäivään. Kaikille on eduksi, että helsinkiläiset viihtyvät kaupunginosissaan ja kokevat kaupungin omakseen. Suomenruotsalaisuuden perinteet ovat kaupunginosassa vahvat ja polkujen yksi kohde Rastis – tuo ulottuville suomenruotsalaisen kulttuuriperinnön. Polkujen tekstit on toimitettu myös ruotsiksi.

Vuosaaren historiaan kuuluvat niin Ruotsinvallan aikainen laivatelakka, Sasekan tehtaat, Valmetin telakka kuin kartanohistoriakin. Helsingin keskustasta tultiin merta pitkin huviloille Kallvikinniemeen jo 1800-luvun lopulta lähtien. Vuosaaren kartanon mailla työskenteli 1700- ja 1800-luvulla niin virolaisia, venäläisiä kuin ruotsalaisiakin. Vuosaari onkin aina ollut kansainvälinen. Nykyään vuosaarelaisista noin 11 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Polkukohteiden tekstilyhennelmiä voi lukea englanniksi, saksaksi ja venäjäksi.

Ilahduttavaa on myös se, että vuosaarelaiset koulut ovat ilmaisseet mielenkiintonsa polkuhankkeeseen. Kaupunkipolut-aineistohan soveltuu mitä mainioimmin myös koulujen kotiseutuopetukseen.

Hyvät vuosaarelaiset ja yritysten edustajat,

Kaupungin puolesta tervehdin Vuosaaren kaupunkipolkuhanketta. Tuon terveiset myös hankkeen suojelijalta, ylipormestari Jussi Pajuselta. Kaupunkipolut ovat hyvä esimerkki vuosaarelaisesta asukasaktiivisuudesta.

Toivon, että Vuosaaren kaupunkipolkumalli leviää muihinkin kaupunginosiin ja siitä tulee helsinkiläinen tapa levittää tietoa kaupunginosista sekä asukkaille että muille helsinkiläisille.