Puheet Yleistä

Vuoden 2012 valtiopäivien avajaiskeskustelu, Eduskunta

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puhemies,

Maamme taloustilanne on huono.

Julkinen talous on raskaasti alijäämäinen. Miljardialijäämä on muodostumassa krooniseksi. Valtion velkaantumisvauhti on erittäin huolestuttava.

Vienti yskii. Ulkomaankaupan vaihtosuhde on dramaattisesti huonontunut. Kehitys on jatkunut trendinomaisena jo pitkään. Olemme nyt tilanteessa, jossa sekä kauppatase että vaihtotase ovat negatiivisia – ensimmäistä kertaa 20 vuoteen.

Kaiken lisäksi ikääntyminen koskettaa Suomea nopeammin ja rajummin kuin kilpailijoitamme. Varautumisemme edessä olevaan tilanteeseen, jossa työikäisiä on yhä vähemmän ja työelämän ulkopuolella olevaa väestöä yhä enemmän, on korkeintaan puolitiessä. Taloutemme pitkän aikavälin kestävyys on vakavasti uhattuna.

Eikä tilannetta helpota yhtään se, että eurooppalainen päävientimarkkinamme on suuren epävarmuuden vallassa, kaikkinensa kovin herkässä ja haavoittuvassa tilassa.

Tarvitsemme sekä nopeasti vaikuttavia sopeutustoimia valtiontalouden saamiseksi jollekin järkevälle tolalle, että pidemmällä aikavälillä vaikuttavia toimia, joilla voidaan parantaa talouden kasvuedellytyksiä.­

Mittavat sopeutustoimet valtiontalouden alijäämän kaventamiseksi ovat välttämättömiä velkakierteen katkaisemiseksi. Toimien on oltava riittävän jämäköitä jo talouspolitiikkamme uskottavuuden takia. Ihmetekoja ei vaadita, hallituksen oman ohjelman kunnioittamisella päästään jo pitkälle.

Sopeutustoimet ovat väistämättömiä. Silti ne eivät ole tärkein haasteemme. Kaikkein olennaisinta on uuden talouskasvun synnyttäminen. Vain riittävä kasvu voi ratkaista huolemme pitkällä aikavälillä.

Tämä ei kuitenkaan oikeuta lipsumaan säästöistä. Kyse ei ole joko-tai-, vaan sekä-että – asetelmasta. Kasvun edellytysten vaaliminen velvoittaa kuitenkin sopeuttamaan tavalla, joka mahdollisimman vähän vaarantaa kasvua. Työn tekemiseen tai teettämiseen kohdistuvat veronkorotukset olisivat nyt vihoviimeisin asia, mitä tarvitsemme.

Verotuksen ollessa se keino, jolla julkinen valta eniten voi vaikuttaa talouden dynamiikkaan, on itse asiassa uskallettava etsiä kohdennettuja verohelpotuksia esimerkiksi yritystoiminnan käynnistämisen, kasvuyrittäjyyden tai yritysten kansainvälistymisen edistämiseksi. Luovia esimerkkejä löytyy lähinaapureistamme, niin etelästä kuin lännestä.

Rakenteellisia uudistuksia mm. työurien pidentämiseksi sekä julkisen sektorin tuottavuuden parantamiseksi tarvitaan varsinkin solidaarisuudesta nuorempia sukupolvia kohtaan. On täysin mahdoton ajatus, että kulkisimme nykyjärjestelmällä 2020-luvun nopeasti vanhenevaan Suomeen. Kuntauudistuksen yksityiskohdissa voi riittää pureskeltavaa, mutta uudistuksen tekemättä jättäminen ei ole vaihtoehto.

Voimme toki tasapainottaa taloutemme ilman kasvuakin. Silloin tasapaino löytyy kuitenkin olennaisesti nykyistä hyvinvointiamme alemmalta tasolta. Suurimpia häviäjiä olisivat tällöin yhteiskuntamme vähäosaiset. Jo siksi ilmastollisesti eettisen, vihreän talouskasvun rakentamisen on oltava tavoitteistamme ensisijaisin.

Istuva hallitus on pääosin syytön edessämme olevaan synkkään talousnäkymään. Silti se joutuu kantamaan kovimman taakan uuden alun luomisen kivikkoisella tiellä.

Vastuunkannon laaja-alaisuutta tavataan korostaa mitä haastavimmasta ajoista on kyse. Vaikeusastetta on näinä päivinä riittävästi, mutta on maassa myös poikkeuksellisen laaja-alainen hallitus. Näin leveillä hartioilla opposition apuun huutaminen ei olisi suuruuden, vaan heikkouden merkki. On myös parempi tehdä tarvittavat päätökset pienemmällä enemmistöllä, kun jättää ne isommalla enemmistöllä tekemättä.

Tarvitsemme nyt aitoa vastuunkantoa Suomen eduksi ja suomalaisten hyväksi. Edessä on vaikeita ratkaisuja, joiden väistäminen vain vaikeuttaisi päätöksiä entisestään.

Asiat ovat silti vielä täysin meidän käsissämme. Kyse ei sittenkään ole sen kummemmasta kuin että meidän tulee uskaltaa uudistua ihan samalla tavalla, kun mitä olemme niin monta kertaa ennenkin tehneet.