Puheet Yleistä

Vuoden 2009 putkiremonttikilpailun palkitsemistilaisuus, Helsinki

Hyvät tiedotusvälineiden edustajat ja palkittavien kohteiden osapuolet,
Hyvät naiset ja herrat,

Rakennuskannan laatu, ylläpito ja korjausrakentaminen ovat aiheita, jotka koskettavat jokaista meistä suomalaisista, olimmepa sitten kiinteistönomistajia, osakkaita tai vuokralaisia puhumattakaan siitä, että olisimme isännöitsijöitä tai hallituksen jäseniä.

Merkittävä osa rakennuskannastamme on suurten putkikorjausten edessä. Korjaustarve on valtava. Edessä olevat toimenpiteet nielevät paljon rahaa. Omistajat voivat kuitenkin säästää jopa kolmanneksen rakennuksen koko elinkaaren aikaisista korjauskustannuksista, jos he ennakoivat ja suunnittelevat korjausten ajankohdat huolella.

Tarpeellisten korjausten lykkääminen tarkoittaa yleensä vain korkeampia kustannuksia tulevaisuudessa. On myös hyvä huomata, että osa vakuutusyhtiöistä on tiukentanut korvausten maksamista koskevaa linjaansa esimerkiksi vesivaurioista. Jotkut yhtiöt eivät edes anna vakuutuksia, ellei putkistojen kunnossapitoa ole riittävän aikaisin huomioitu.

Putkiremontit ovat jo rakennuskantamme ikäjakauman takia erityisen ajankohtainen teema maassamme. Se on ajankohtainen teema myös sen takia, että remontoinnille on taantuman myötä syntynyt varsin otolliset olosuhteet niin kustannusten laskun kun valtion erityistukitoimien johdosta. Asialla on myös laajempaa merkitystä kun korjausrakentamisen vilkastuminen paikkaa ainakin osin uudistuotannon hiipumisen aiheuttamia kansantaloudellisia tappioita.

Valtion toimenpiteiden tarkoituksena ei suinkaan ole, että avustuksen avulla kaikissa taloyhtiöissä nyt toteutettaisiin kaikki mahdolliset rästiin jääneet peruskorjaukset. Sen sijaan tarkoitus on – kuten kaikessa elvytyksessä – aikaansaada sellaisia välittömästi vaikuttavia toimia, joilla alan työllisyyden laskua voidaan mahdollisimman tehokkaasti loiventaa. Kyse on ennen kaikkea siitä, että pyrimme aikaistamaan sellaisia hankkeita, jotka joka tapauksessa tulisivat toteutettavaksi lähivuosina, ja että tällä tavoin pyrimme mm. ylläpitämään mahdollisimman suurta työllisyyttä rakennusalalla näinä poikkeuksellisen haastavina aikoina.
Asunto-osakeyhtiöitä syytetään monesti niiden päätöksentekokyvyn heikkouksista. Huomattavasti rakentavampaa olisi kuitenkin pureutua siihen, miten voisimme helpottaa tätä päätöksentekoa. Erityisesti asiakaslähtöisyys on putkistokorjauksissa varsin huonoa. Tämä koskee niin alan menetelmiä kuin tiedotusta ja viestintää.

Putkiremontit ovat paitsi kalliita myös aikaa vieviä ja asukkaille mitä moninaisinta harmia aiheuttavia. Olen täysin vakuuttunut siitä, että yleinen ilmapiiri putkikorjaustoimintaa kohden paranisi selvästi, jos korjaustoiminnan prosesseja osattaisiin kehittää siten, että korjaaminen olisi rakennuksissa asuville ja niitä käyttäville nykyistä vaivattomampaa ja häiritsisi vähemmän heidän jokapäiväisiä askareitaan.

Asianmukaista viestintää ennen korjauksia, niiden aikana ja jopa niiden jälkeen ei voi liiaksi korostaa. Toisin kuin uudisrakentamisessa viestintä kohdistuu paitsi alan ammattilaisiin, myös ja eritoten maallikoihin, etenkin taloyhtiön osakkaisiin. Siksi viestinnän tulee olla ymmärrettävää ja koko kohderyhmän aidosti tavoittavaa.
Ihmisten asumistarpeiden ja -toiveiden jatkuvasti erilaistuessa ja asukkaiden elämäntilanteiden eroavuuksista johtuen on ymmärrettävää, että kaikkia tyydyttävien korjauspäätösten teko kiinteistöissä on usein melkoisen haastavaa. Yksittäisten päätösten tekemisen sijaan tulisikin siirtyä pitkäjänteisempään, suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon, jossa kiinteistön korjaussyklit kohtaisivat asukkaiden tarpeet, valmiudet ja kehittämistoiveet.

Suunnitelmallisen ylläpidon merkitystä nostetaan esiin myös eduskunnan käsittelyssä par`aikaa olevassa uudessa asunto-osakeyhtiölaissa. Sen merkittävimmät uudistukset koskevat rakennusten kunnossapitoa, muutostöitä ja uudenaikaistamista sekä luonnollisesti myös näistä seikoista päättämistä koskevia säännöksiä.

Asunto-osakeyhtiölakiesityksestä löytyy myös vaade, jonka mukaan yhtiökokouksessa tulisi vuosittain käsitellä seuraavien viiden vuoden aikana odotettavissa olevaa kunnossapitotarvetta – mikä monissa tapauksissa tarkoittaa myös kannanottoa tulossa oleviin putkistokorjauksiin. Uskon että tämän suunnitelmallista kiinteistönpitoa edistävän vaatimuksen ottaminen taloyhtiöissä tosissaan on lopulta kaikkien etujen mukaista.

Putkiremontteja kuten kaikkia muitakin isompia korjaustoimia voidaan toteuttaa – ja toteutetaan paremmin ja huonommin. Myös hyviä esimerkkejä on olemassa. Siksi on olennaista että alan hyvät käytännöt ja osaamistarjonta saadaan mahdollisimman laajamittaisesti erilaisten kiinteistön omistajien tietoon. Tässä tarkoituksessa vuoden putkiremontti-kilpailulla on merkittävä tehtävänsä parhaiden käytänteiden esille tuojana. Näitä hyviä toimintaperiaatteita toivon myös tiedotusvälineiden viestittävän putkiremonttia suunnitteleville taloyhtiöille ja muille asianosaisille samalla kun luonnollisesti kannustan alaa edelleen panostamaan aihetta koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön.

Keskeisimpinä teemoina putkiremonttikilpailuissa on selkeä osapuolten vuorovaikutus ja tiedottamisperiaatteiden toimivuus. Muita merkittäviä tavoitteita ovat päätösprosessien selkeys sekä putkistoremontin prosessien kehittäminen.

Arvoisat tiedotusvälineiden edustajat,
Seuraavaksi julkistamme vuoden 2009 putkiremonttikilpailun voittajat.