Puheet Yleistä

Vuoden 2008 budjettiesityksen lähetekeskustelu, Eduskunta

Arvoisa herra puhemies! Asuntobudjetin laadinnan lähtökohtana on, että asuntorakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana ja pysyy noin 30 000 asunnon vuosittaisella tasolla. Koska elämme markkina- emmekä suunnittelutaloudessa, tämä on tietenkin vain lähtökohta, eräänlainen valistunut arvaus. Muun muassa korkojen ja rakennuskustannusten varsin voimakkaan nousun myötä onkin jo nyt selviä merkkejä siitä, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto olisi jo saavuttanut lakipisteensä ja halukkuus tuotannon käynnistämiseen olisi vähentynyt. Tämä on näkynyt muun muassa siten, että vapaarahoitteista omistustuotantoa on jo muutettu vapaarahoitteiseksi vuokra-asuntotuotannoksi, mitä sinänsä voidaan hallituksen asuntopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta pitää positiivisena.

Talousarvioehdotus ja siinä oleva arava- ja korkotukivaltuus mahdollistaa 4 500 ara-asunnon aloittamisen vuonna 2008. Määrä tulee olemaan kysyntään nähden riittävä ja tarkoittaisi toteutuessaan merkittävää nousua tämän vuotiseen. Valtaosa ensi vuoden ara-tuotannosta tulee olemaan kaikkein sosiaalisinta asuntorakentamista eli erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Tähän liittyen on ilo todeta, että erityisryhmille tarkoitettujen investointiavustusten määrä tulee tässä budjetissa nousemaan 45 miljoonasta 60 miljoonaan eli peräti 33 prosenttia, joka on huima nousu. Toki tälle määrärahalle on ollut tarvettakin ja erityisen miellyttävää on tällä estradilla todeta, että eduskunta on kiinnittänyt tähän määrärahaan useassa yhteydessä huomiota. Ara on myös ohjeistettu siten, että näiden avustusten osalta niin sanotusta jatkuvasta hausta luovutaan, ja että investointiavustuksiin tulee hakuaika. Tämä muun muassa parantaa näiden hankkeitten vertailtavuutta olennaisesti.

Varsinaisessa budjetissa asuntopolitiikan sektorilla on vain yksi olennainen momentti, niin sanotut korjaus- ja energia-avustukset. Myös näiden korjaus- ja energia-avustusten valtuus tulee tässä budjetissa kasvamaan tämän vuotisesta 50,5 miljoonasta 60,5 miljoonaan euroon, jolloin nousu tälläkin sektorilla on peräti 20 prosenttia. Korjausavustuksissa painopiste on esteettömyyden lisääminen olemassa olevassa asuntokannassa tukemalla hissien rakentamista sekä tukemalla vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista kotona asumisen mahdollistamiseksi. Energia-avustuksella tuetaan pientalojen ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia sekä avustetaan energiatehokkuutta parantavia investointeja. Tauon jälkeen tuetaan jälleen myös kuntoarvioiden tekemistä osana energiatalouden parantamistoimenpiteitä.

Alueidenkäytön ja rakentamisen kohdalla taloudelliset ohjauskeinot eli määrärahat eivät ole keskeisin toimintatapa. Näillä sektoreilla vaikutetaankin etupäässä säädöksin ja muin ohjauskeinoin. Alueidenkäytön osalta haluan lähinnä nostaa esille eniten julkisessakin keskustelussa olleen kysymyksen kaavoituksen sujuvoittamisesta ja siihen liittyvästä kysymyksestä tonttitarjonnan edistämiseen. Olenkin tältä osin – itse asiassa tänään – asettanut hallintoneuvos Lauri Tarastin selvityshenkilöksi lyhyellä aikataululla pohtimaan sitä, miten kaavoitusta voitaisiin edelleen sujuvoittaa ja tonttitarjontaa edistää ennen kaikkea Helsingin seudulla.

Toisena kysymyksenä mainitsen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tullaan ensi vuoden aikana tarkistamaan ja tuomaan myös tänne eduskuntaan erikseen keskusteltavaksi.

Rakentamisen alueella talousarvioehdotuksessa korostetaan esimerkiksi kuntien rakennusvalvonnan ja rakentamismääräysten kehittämistä. Yhtenä tavoitteena on rakentamismääräysten tulkintojen yhdenmukaistaminen.

Arvoisa puhemies! Kuten tunnettua on, pääosa asuntopoliittisista haasteista liittyy Pääkaupunki- ja Helsingin seudulle. Normaaleista vuokra-asunnoista on pahin pula juuri täällä. Voidaan sanoa, että seudulla on ylipäätään liian vähän asuntoja tarpeeseen nähden. Kuten tiedossa on, tällä hetkellä on käynnissä varsin laaja valmistelu lääkkeiden löytämiseksi asuntotarjonnan lisäämiseksi erityisesti tällä seudulla. Vuodenvaihteessa tullaan valtioneuvoston käsittelyyn tuomaan sekä asuntopoliittinen toimenpideohjelma että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma. Samalla aikataululla on tarkoitus myös saada aikaiseksi aiesopimus valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken. Tästä mahdollisesti seuraavat budjettivaikutukset ovatkin sitten ensi vuoden messun kohde ja vaikuttavat vasta vuoden 2009 budjetissa.