Uutiset Yleistä

Vapaavuori: Viennin rahoitusjärjestelmän kilpailukykyä vaalittava jatkossakin

Tiedote
Työ- ja elinkeinoministeriö

Vapaavuori: Viennin rahoitusjärjestelmän kilpailukykyä vaalittava jatkossakin

– On tervetullutta, että elinkeinoelämä aktiivisesti osallistuu vientirahoitusjärjestelmän kehitystarpeiden pohdintaan, elinkeinoministeri Jan Vapaavuori kommentoi tänään 10.12.2014 Teknologiateollisuus ry:n julkaisemaa selvitystä Finnveran viennin rahoituksesta osana kansainvälistä kauppaa.

Teknologiateollisuuden selvitys kertoo, että Finnveran vuosina 2009-2013 vientitakuita saaneiden kauppojen kokonaistuotantovaikutus kansantalouteemme on selvityksen mukaan kymmenen miljardin euron luokkaa ja työllisyysvaikutus kokonaisuudessaan noin 170 000 henkilötyövuotta.

– Kansantalouden kannalta kyse on erittäin merkittävästä toiminnasta, jota on jatkuvasti kehitettävä. Suomi on pienen kotimarkkinan maana viennistä ja vientiyritystemme menestyksestä riippuvainen. Siksi on huolehdittava, että myös vientimme rahoitus on tarpeeksi kilpailukykyistä ja ketterää tukeakseen yrityksiämme markkinaponnisteluissa, Vapaavuori sanoo.

Finnveran toiminta onnistunutta

Selvityksessään Teknologiateollisuus pitää Finnveran toimintaa onnistuneena, mutta nostaa samalla esiin myös muutamia kehitysrapeita. Teknologiateollisuus esittää erityisesti, että viennin rahoitusta ulotettaisiin nykyistä oleellisesti laajemmin pk-yrityskenttään, sillä usein vain riittävän suuriin vientihankkeisiin löytyy rahoituksen järjestäjäksi kaupallinen pankki.

– Uuden, finanssikriisin myötä kiristyneen pankkisäätelyn takia kysymys on relevantti ja hyvä pohtia tarkasti. Eittämättä esityksessä on runsaasti positiivisia puolia, mutta varjopuolena merkittävä kustannusten kasvu ja hallinnollisjuridinen taakka, mikä veisi volyymia pois itse viennin rahoituksesta. Finnverassa tätä punnintaa ja selvitystyötä on jo tehty kuluvana vuonna, mutta työ on vielä kesken. Mahdollisista uusista toimintamalleista voidaan tehdä päätöksiä tulevan vuoden aikana, sillä ne edellyttävät myös lakimuutoksia, Vapaavuori tähdentää.

Ei helppoja ratkaisuja

Pankeilla nykyisen vientihankkeiden kokorajauksen keskeinen syy on se, että ulkomailla tapahtuvan transaktion järjestely on pankeille kallista. Pankin on tehtävä ostajaa koskeva perusteellinen, ns. ”Know Your Customer” -selvitys ja varmistuttava, että kaikki luottoon liittyvä dokumentaatio on lainojen perintätilanteessa oikeudellisesti pätevää. Yksittäiseen transaktioon liittyvät hallinnolliset ja juridiset kustannukset nousevatkin usein niin korkeiksi, että asiakkaalle ei ole järkevää maksaa niistä pankeille pienten vientihankkeiden rahoituksessa, eivätkä pankit siksi myöskään tarjoa pieniä ostajaluottoja.

Helppoa ratkaisua tilanteeseen ei ole. Yksi selvitettävä malli on erillisen pankin perustaminen, joka hoitaisi pienimpien vientikauppojen rahoitusta hieman vaatimattomammilla pääoman tuottovaateella.

– Kaiken kaikkiaan pankkeihin, toimilupiin ja rahaliikenteeseen liittyviä säädöksiä on eri puolilla maailmaa kuitenkin niin paljon, ettei missään skenaarioissa pieniin vientiluottoihin keskittyvän vientipankin perustaminen olisi yksinkertaista, vaan pikemminkin poikkeuksellisen haastavaa, Vapaavuori sanoo.

Säätelyn kokonaisuuteen kiinnitettävä huomiota

– Suuri kuva on ennen kaikkea huolehtia siitä, että pankkisäätelyä ei perusteettomasti kiristetä entisestään useiden samaan aikaan etenevien prosessien yhteisvaikutuksesta, vaan kokonaisuuteen kiinnitetään huomiota, ministeri huomauttaa.

Vapaavuoren mukaan myös toista raportissa esiin nostettua kehitysideaa viennin rahoituksen toimintamallien virtaviivaistamisesta ja sujuvoittamisesta esimerkiksi luopumalla alistusmenettelystä ja erityisriskinottoa koskevasta järjestelmästä on jo selvitetty Finnveran ja TEM:n toimesta. Kuitenkin vielä on haluttu keskittyä suurempiin Finnveraa koskeviin säädösmuutoksiin ja rahoitusmahdollisuuksien vahvistamiseen.

Paljon on tehty

Olennaisemmiksi muutoksiksi Vapaavuori listaa vientitakuiden enimmäismäärän nostamisen 12 miljardista eurosta 17 miljardiin euroon. Vuonna 2012 käynnistettiin myös uusi luottomuotoinen viennin rahoitusjärjestelmä, jossa Finnveran tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy voi Finnveran valtion takauksella markkinoilta hankkimillaan varoilla siirtää vientitakuulla katetun luoton pois pankin taseesta. Tätä vientiluottovaltuutta nostettiin kuluvana vuonna seitsemään miljardiin euroon.

– Lisäksi tänään eduskuntakäsittelyssä on uusi jälleenrahoitustakaus, joka antaa pankin näkökulmasta vaihtoehdon vientiluotolle ja täten täydentää viennin rahoitusjärjestelmää. Lisäksi uusimmilla toimenpiteillä laajennetaan Finnveran mahdollisuuksia myöntää rahoitusta pieniä ja keskisuuria yrityksiä suuremmille, niin sanotuille midcap -yrityksille, Vapaavuori summaa.

Lisätiedot:
elinkeinoministerin erityisavustaja Laura Manninen, p. 050 361 7511