Puheet

Vantaan Energia Oy:n jätevoimalan vihkiäistilaisuus, Vantaa

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Hyvät juhlavieraat,

Jätevoimalaitoksessa yhdistyvät monet Suomen energiapolitiikan elementit: fossiilisten energialähteiden korvaaminen osin uusiutuvalla biomassapohjaisella polttoaineella, kotimaisen energian omavaraisuuden lisääminen, yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto sekä alueellisuus. Kyseessä on merkittävä investointi kierrätykseen kelpaamattoman jäteraaka-aineen energiahyötykäyttöön puhtaalla ja tehokkaalla tavalla.

Uuteen, toukokuussa 2012 voimaan tulleeseen jätelakiimme on otettu uudistuneen EU-lainsäädännön mukainen viisiportainen jätehierarkia eli jätehuollon etusijajärjestys. Sen mukaan ensisijaisesti on vähennettävä syntyvän jätteen määrää ja haitallisuutta. Jos jätettä kuitenkin syntyy, on jäte ensisijaisesti valmisteltava uudelleenkäyttöä varten tai toissijaisesti kierrätettävä. Jos kierrätys ei ole mahdollista, jäte on hyödynnettävä muulla tavoin, esim. energiana. Jos hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on loppukäsiteltävä eli sijoitettava kaatopaikalle tai poltettava.

Jätteen loppusijoitus kaatopaikoille on Suomessa ollut näihin vuosiin saakka keskimääräistä yleisempää verrattuna muihin EU-jäsenvaltioihin. Biohajoavan ja orgaanisen jätteen kaatopaikkasijoitus aiheuttaa pitkäaikaiset metaanipäästöt ilmakehään. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla Vantaan jätevoimala tuo tähän merkittävän parannuksen: kaatopaikan sijasta kierrätykseen kelpaamaton sekajäteosa yhdyskuntajätteestä muunnetaan jatkossa sähköksi ja lämmöksi, jätehierarkian mukaisesti.

Tiedämme, että jätehuollon etusijajärjestyksen noudattaminen herättää poliittisia intohimoja. Jätehän on entistä useammin jossain käytössä arvokas raaka-aine ja hallinnollisilla määräyksillä on mahdollista vaikuttaa siihen, mikä taho pääsee tuota taloudellista arvoa hyödyntämään. Päätöksentekijöiltä vaaditaankin tässä yhteydessä korkeaa integriteettiä ja tarkkaa taloudellisten ja poliittisten intressien analysointia.

Euroopan komissio julkaisi kesällä 2014 tiedonannon ”Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa”. Tiedonannossa visioidaan Eurooppaa, jossa materiaaleja ja resursseja käytettäisiin nykyistä merkittävästi tehokkaammin ja siten, että jätteitä syntyisi oleellisesti vähemmän tai ei lainkaan. Tavoitteet ovat varsin kunnianhimoisia. Tällainen kehitys voisi toteutua ns. vihreän talouden ja uusien innovaatioiden eli cleantech-markkinan kautta. Lisäksi tarvittaisiin erinäisiä muutoksia EU:n jäte- ja pakkauslainsäädäntöön sekä kierrätystavoitteisiin ja määritelmiin. Kierrätys onkin tiedonannon konkreettisin osa, ja aikataulultaan varsin tiukka. Eri kierrätystavoitteita on tarkoitus nostaa asteittain reippaasti nykyisestä, ja kaiken kierrätyskelpoisen jätteen sijoittaminen kaatopaikalle estettäisiin vuoteen 2025 mennessä. Ylipäätään jäsenvaltioiden tulisi lopettaa jätteiden kaatopaikkasijoittaminen kokonaan vuoteen 2030 mennessä. Komissio myös ehdottaa, että nykyinen 3 vuoden välein tapahtuva jäsenmaaraportointi muutettaisiin jokavuotiseksi raportointiruljanssiksi.

Suomen näkökulmasta komission kiertotalousaloitteiden taustalla olevat näkökohdat resurssien riittävyyden turvaamisesta ja Euroopan kilpailukyvyn kehittämisestä ovat hyviä ja kannatettavia. Kuitenkin EU-lainsäädännön yksityiskohdissa, määrittelyissä ja esimerkiksi kierrätystavoitteiden asettelussa sekä aikatauluissa on oltava tarkkana, jotta ne eivät lyö korvalle näitä hyviä tavoitteita. Suomi ei teollisuusrakenteeltaan, ilmastoltaan tai asukastiheydeltään ole mitenkään EU:n valtavirtaa, mikä asettaa osaltamme lisävaatimuksia todellisten vaikutusten arvioinnille. Lisäksi kun puhutaan olemassa olevien, nykymääräysten puitteissa hyväksyttävien rakenteiden muuttamisesta, siirtymäajat uuteen on säädettävä riittävän pitkiksi.

Valistunut arvaukseni on, että jätteettömään tai hyvin vähäjätteiseen Eurooppaan, Suomeen tai pääkaupunkiseutuun ei päästä vielä vähään aikaan. Suuntana ja visiona tällainen tavoite on kuitenkin hyvä. Ja sellaisena se on tarpeen pitääkin, ei velvoittavana pakkona. On myös niin, että ainakin toistaiseksi erilaisista kierrätys- ja uudelleenkäyttötoimista huolimatta jossain vaiheessa kaikista tuotteista ja materiaaleista jää joku rejekti, joka ei enää kelpaa muuhun uusiokäyttöön kuin korkeintaan energiaksi. Edellä todetusta seuraa, että Vantaan jätevoimalalle näyttäisi riittävän jätteenpolttoainetta noin miljoonan asukkaan pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla hyvinkin seuraavaksi pariksi vuosikymmeneksi. Näin on siitä huolimatta, että myös Suomessa panostamme merkittävästi kiertotalouteen ja cleantech-innovaatioihin.

Hyvät kuulijat,

Suomen energia- ja ilmastopolitiikan pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan. Euroopan unionin asettama tavoite on vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 80–95 % vuoden 1990 tasosta. Tavoite on erityisen kunnianhimoinen Suomen kaltaisessa maassa, jossa teollisuus on energiaintensiivistä, ilmasto kylmä, asukastiheys pieni ja etäisyydet pitkiä. Suomessa kulutetaan energiaa henkeä kohti enemmän kuin missään muussa kansainvälisen energiajärjestö IEA:n jäsenmaassa. Näin ollen energian ja energia-alan merkitys on meille poikkeuksellisen suuri. Samalla kasvihuonekaasupäästömme ovat suhteellisen korkealla tasolla. Suomi on jo sitoutunut nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä ja samalla vähentämään hiilidioksidipäästöjään EU:n tavoitteiden mukaisesti. Tulemme mitä ilmeisemmin saavuttamaan nämä tavoitteet, jotka kulkevat osittain käsi kädessä: mitä suurempi on uusiutuvan energian osuus, sitä puhtaampaa ja päästöttömämpää energiamme on. EU:ssa neuvotellaan parhaillaan vuoden 2030 energia- ja päästöjenvähentämistavoitteista. Polkua kohti vähähiilistä yhteiskuntaa ja vuotta 2050 on pohdittu myös kotimaassa asettamassani Parlamentaarisessa energia- ja ilmastokomiteassa eli tuttavallisemmin ”Peikossa”, joka on juuri saamassa työnsä päätökseen.

Suomen energiapolitiikan kulmakiviä ovat edelleen tehokas energian tuotanto ja käyttö sekä monipuolinen energiapaletti. Energialähteinä käytetään tällä hetkellä fossiilisten polttoaineiden eli hiilen, öljyn ja maakaasun lisäksi vesi- ja tuulivoimaa, ydinvoimaa, turvetta, biomassaa ja myös erilaisia jätteitä. Jotta asteittainen siirtyminen hiilineutraaliin yhteiskuntaan toteutuu, on fossiilisia polttoaineita enenevässä määrin korvattava uusiutuvalla energialla. Tämä tarkoittaa lähivuosina erityisesti metsäbiomassaa, mutta myös muuta biopohjaista jätettä. Samalla meidän on entisestään parannettava energiatehokkuutta.

Suomessa noin 80 % kaukolämmöstä perustuu yhdistettyyn sähkön- ja lämmöntuotantoon, joka on sekä ympäristöystävällistä että energiatehokasta. Pääkaupunkiseutua voidaan pitää edelläkävijänä yhdistetyn sähkön- ja lämmön tuotannossa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Yhdistetyssä tuotannossa lähes 90 % energiasta voidaan käyttää hyödyksi ja samalla hiilidioksidipäästöt vähenevät. Tämä jos mikä on puhdasta ja tehokasta energiantuotantoa. Kun biopohjaista jätettä käytetään polttoaineena, myös kaatopaikkojen metaanipäästöt vähenevät. Paikallinen ja alueellinen kotimaisia polttoaineita käyttävä yhdistetty sähkön ja lämmöntuotannon laitos parantaa lisäksi huoltovarmuutta. Jäte on kotimaista polttoainetta, joka Vantaallakin korvaa fossiilisia tuontipolttoaineita ja tällä tavoin vähentää tuontiriippuvuutta parantaen samalla myös maamme kauppatasetta.

Vantaan Energian jätevoimalassa yhdistyvät energia-, ilmasto- ja jätepolitiikan tavoitteet: Kaatopaikalle viemisen sijasta jätteellä tuotetaan voimalassa uusiutuvaa energiaa tehokkaasti. Tänään vihittävä laitos korvaa osin biopohjaisella jätepolttoaineella noin puolet Vantaan fossiilisiin polttoaineisiin (maakaasu ja hiili) perustuneesta kaukolämmöntuotannosta. Laitoksen ansiosta Vantaan Energian kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vähenevät noin 20 %.

Hyvä juhlaväki

Energiateollisuus on Suomessa erittäin suuri investoija ja Vantaan Energiakin on jätevoimalainvestoinnillaan jälleen kantanut kortensa tähän kekoon. Investoinnit energiaan ja jätteiden hyötykäyttöön säilyttävät ja lisäävät työpaikkoja ja parantavat hyvinvointia.
Vantaan Energian jätevoimalan investointikustannukset ovat kaikkineen n. 300 milj. euroa ja laitoksella on merkitystä alueellisena työllistäjänä sekä rakennusvaiheessa että käynnistymisen jälkeen. Laitos myös hankkii polttoaineena käytettävän sekajätteen pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta kotimaisin voimin entiseen tapaan. Kodeista ja jäteasemilta hankittavan sekajätteen loppuosoite vain muuttuu esim. Ämmässuon kaatopaikasta Långmossebergenin jätevoimalaksi.

Vihittävä jätevoimala on teknologisesti tehokas ja alueellisesti työllistävä laitos, jossa aiemmin kaatopaikalle kuljetetusta sekajätteestä tuotettu lämpö ja sähkö ovat ekotehokkuudessaan merkittäviä. Voimala käyttää vuodessa noin 320 000 tonnia jätettä, tuottaa vuodessa merkittävät määrät lämpöä ja sähköä, ja tulee korvaamaan yhden maakaasua käyttävän voimalayksikön Martinlaaksossa. Teknologisesti uutta Suomessa on myös jätevoimalaan rakennettu lisätulistus, jossa maakaasukombiprosessin avulla voidaan tehokkaasti nostaa voimalan sähkön saantoa silloin, kun lisäsähköntarvetta on. Vantaan Energian jätevoimalan käyttöön vihkimisellä on Vantaan energiansaannin turvaamisen ohella myös kansallista merkitystä ja aivan oleellinen merkitys osana pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan yhdyskuntajätehuollon ratkaisuja seuraavina vuosikymmeninä. Jätevoimalaitos toimii omalta osaltaan tärkeänä askeleena tavoitteessa kohti erilaiset jätteet tarkasti hyötykäyttävää ja vähähiilistä kiertotalousyhteiskuntaa.