Puheet Yleistä

Vanajan voimalaitoksen biopolttoainelinjan avajaiset, Hämeenlinna

Arvoisa kaupunginjohtaja,
Hyvät Vattenfallilaiset,
Hyvät kuulijat,

Elämme lämpimintä talvea miesmuistiin. Ilmastonmuutoksesta on tullut osa arkipäiväämme.

Haasteena kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen

Olemme osana Euroopan unionia sitoutuneet kunnianhimoisiin tavoitteisiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi sekä uusiutuvien energiamuotojen lisäämiseksi. On kuitenkin hyvä tiedostaa, että jatkossa tulemme varmasti sitoutumaan vieläkin haastavampiin tavoitteisiin.

Kaikki ymmärtävät, että olemme suurten haasteiden edessä. Meidän on yksinkertaisesti onnistuttava aikaansaamaan syvällisiä muutoksia niin energiajärjestelmiimme, toimintatapoihimme kuin elämäntapaamme. Energiatehokkuuden parantaminen kaikilla sektoreilla on myös vientiteollisuutemme kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta perusteltua ja jopa välttämätöntä. Onkin tärkeää havaita, että ilmastosyiden lisäksi monet muut seikat, kuten energian saatavuuden varmistaminen ja maan kilpailukyvyn turvaaminen, puoltavat nykyistä tehokkaampaa energiankäyttöä kaikkialla yhteiskunnassa.

Yhdyskuntarakenne ja liikenne

Rakennuskanta ja liikenne ovat merkittävimmät päästökauppasektorin ulkopuoliset päästöjen aiheuttajat. Liikenteen määrä ja laatu riippuvat olennaisesti yhdyskuntarakenteesta, mikä tarkoittaa sitä, että myös iso osa liikenteen päästöistä palautuu välillisesti rakentamiseen.

Suomessa kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne on erittäin hajanainen verrattuna muihin Pohjoismaihin. Yhdyskuntarakenteemme myös jatkaa hajautumista sekä kasvavilla kaupunkiseuduilla että kaupunkiseuduilla, joilla väki vähenee. Hajautunut yhdyskuntarakenne heikentää joukkoliikenteen toimintamahdollisuuksia ja lisää henkilöautoliikennettä, mikä puolestaan lisää kasvihuonekaasupäästöjä. Mitä suuremmat keskinäiset etäisyydet ovat, sitä enemmän syntyy liikkumisen tarvetta ja sitä hankalampaa liikkumista on hoitaa joukkoliikenteen avulla.

Johtopäätös tästä on varsin ilmeinen. Meidän tulee pyrkiä tiiviiseen ja joukkoliikenteeseen tukeutuvaan maankäyttöön. Tämä tarkoittaa panostusta täydennysrakentamiseen sekä rakentamiseen hyvien liikenne- ja erityisesti hyvien raideliikenneyhteyksien varteen – ja tällöinkin riittävän tiiviisti.

Monesta syystä, joista ennakoitavissa oleva öljyn hinnan jatkuva kohoaminen myös tulevaisuudessa on yksi, kunnilla ja kotitalouksilla ei tule tulevaisuudessa olemaan varaa nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja elämäntapaan. Yhdyskuntarakenteen eheyttäminen liittyy siten paitsi ilmastopolitiikkaan myös kysymykseen koko nykymuotoisen hyvinvointiyhteiskunnan säilymisestä.

Rakennusten energiatehokkuus

Rakennusten kokonaisenergiankulutus on koko Suomen energiankäytöstä noin 40 % ja kasvihuonekaasupäästöistä noin 30 %. Määräyksiä on vuosikymmenten kuluessa tiukennettu siten, että nykyinen 2,7 miljoonan asunnon asuntokantamme kuluttaa lämmitykseen yhtä paljon energiaa kuin vuonna 1970 kului 1,7 miljoonan asunnon lämmittämiseen. Määräyksiä tiukennettiin viimeksi neljä vuotta sitten. Tavoite vähentää uudisrakennusten energiankulutusta toteutui, mutta samaan aikaan elintasomme noususta ja asumisväljyyden kasvusta seurannut kokonaisvolyymin kasvu söi nämä säästöt.

Ainoa mahdollinen johtopäätös tästä on se, että rakennusten energiatehokkuusmääräyksiä on edelleen tiukennettava. Tarkoituksenamme onkin kiristää määräyksiä 30 – 40 % ja ohjata näin kohti matalaenergiarakentamista, johon ei markkinaehtoisesti muuten päästäisi. Uusien säädösten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2010 alusta. Ne on kuitenkin tarkoitus antaa jo vuonna 2008, jotta alan toimijoille jää riittävästi aikaa varautua uusiin määräyksiin. Uudet kiristykset ovat välttämättömiä. Selvää on myös, että ne pystytään oikein suunniteltuina toteuttamaan siten, ettei niiden vaikutus rakentamiskustannuksiin ole kovinkaan suuri ja että elinkaaritarkastelussa ne jopa säästävät kustannuksia.

Valmistelun yhteydessä selvitetään sekä lainsäädännölliset että markkinaehtoiset teknisesti toimivat energiatehokkuuden parantamistoimet, niiden vaikuttavuudet sekä kustannustehokas kohdentaminen ja mitoittaminen. Lisäksi selvitetään matalaenergiarakentamiseen liittyvät tekniset, taloudelliset ja toiminnalliset epävarmuustekijät. Rakennusten energiatehokkuutta koskevien säädösten täysimääräinen ja tehokas toiminta tulee myös varmistaa koulutus- ja tiedotuskampanjoilla. Tavoitteena tulee olla kiinteistöjen säännöllinen kunnon seuranta ja parantaminen. Näin voidaan energiatehok-kuuden lisäksi huolehtia myös rakennusten terveellisyydestä.

Asumisen energiankulutuksen ja päästöjen osalta kyse on myös itse kunkin henkilökohtaisista käyttötottumuksista. Järkevällä energiankäytöllä asumisen energiakulutusta voidaan helposti vähentää jopa 10 – 15 % omia käyttötottumuksia muuttamalla. Tämä edellyttää muun muassa sisälämpötilojen pitämistä 20 – 22 asteisina sekä tuhlaavan veden- ja sähkönkäytön lopettamista esimerkiksi opettelemalla laitteiden on-off nappulan käyttöä.

Kaukolämpö yleisin lämmitysmuoto

Ilmastonmuutoksen torjumisen kannalta ei ole lainkaan samantekevää, miten rakennuksen tarvitsema lämpö tuotetaan. Siksi on syytä kiinnittää huomiota myös energian tuotantotapaan ja energiaresurssien riittävyyteen. Kansantaloutemme kannalta olisikin perusteltua käyttää sähköä mieluummin teollisuuden pyörittämiseen kuin talojen lämmittämiseen.

Maamme yleisin lämmitysmuoto on kaukolämpö. Kaukolämmitystä on lähes kaikissa kaupungeissa ja taajamissa. Sillä lämmitetään noin 1,2 miljoonaa asuntoa, joissa noin 2,5 miljoonaa suomalaista asuu. Kaukolämmityksen osuus lämmitysmarkkinoista on lähes 50 prosenttia. Suurin osa asuinkerrostaloista sekä valtaosa julkisista ja liikerakennuksista ovat kaukolämmitettyjä. Suurimmissa kaupungeissa kaukolämmön markkinaosuus on yli 90 prosenttia. Omakotitaloista kaukolämmitettyjä on kuitenkin vain noin 6 prosenttia.

Kaukolämmitys on sitä taloudellisempaa, mitä tiheämmin rakennettu alue on ja mitä isompia rakennukset ovat. Muista syistä tavoiteltava yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen suosii täten myös kaukolämmön leviämistä.

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto on erittäin tehokas tapa hyödyntää energialähteitä. Yhteistuotannossa ympäristöpäästöt ovat pienemmät kuin erillisessä tuotannossa. Myös kaukolämmön tuotannon hiilidioksidipäästöt ovat olleet laskusuunnassa. Sähkön tuotannon hukkalämmöstä tuotettava kaukolämpö onkin yksi ympäristöystävällisimpiä energiamuotoja – erityisesti kun sen tuottamiseen käytetään uusiutuvaa energiaa.

Kaukolämpöön liittyminen pakolliseksi

Kaukolämmön hyödyntämisen suhteen Suomessa on pitkät perinteet. Kaukolämpö on käyttäjälleen vaivaton, ilmanlaadun kannalta myönteinen ja myös taloudellisesti järkevä vaihtoehto, jos sitä rakennettaessa on varmuus riittävästä käyttäjämäärästä.

Parhaillaan on lausunnolla ehdotus hallituksen esitykseksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. Ehdotukseen sisältyy uusi pykälä kaukolämpöön liittymisvelvollisuudesta. Ehdotuksen mukaan kunta voisi antaa asemakaavassa määräyksen liittyä kaukolämpöverkkoon, mikäli se katsotaan tarpeelliseksi energian tehokkaan ja kestävän käytön, tavoiteltavan ilman laadun tai kaavan muiden tavoitteiden kannalta.

Tarkoituksena on, että uusi rakennus liitetään kaukolämpöverkkoon, mikäli se on rakennuslupavaiheessa mahdollista eli kaukolämpöverkko on jo rakennettu. Näin päästään eroon siitä järjettömästä tilanteesta, että alueelle, jolle on rakennettu kaukolämpöverkko, edelleen rakennetaan mm. suoralla sähköllä lämpiäviä rakennuksia. Kaukolämpöverkon toteuttaminen saadaan näin aiempaakin kan-nattavammaksi vaikuttaen myös sekä ilman laatuun että lämpöenergian kestävään tuotantoon.

Kohtuuttomuuksien välttämiseksi pääsääntöön on oltava poikkeuksia. Mikäli joku haluaa rakentaa esimerkiksi matalaenergiarakennuksen, jonka lämmitystapa on vielä kaukolämpöäkin tehokkaampi, on sen luonnollisesti oltava mahdollista. Tällöin vaihtoehtoista lämmitysjärjestelmää verrataan paikkakunnalla tarjolla olevaan kaukolämpöverkkoon ja sen päästöihin. Toinen mahdollinen poik-keus kaukolämpöverkkoon liittymiselle on valita uusiutuviin energialähteisiin perustuva vähäpääs-töinen lämmitysjärjestelmä. Tällainen lämmitysjärjestelmä perustuisi merkittäviltä osin aurinkoenergiaan, täyden tehon maalämpöpumppuun tai vähäpäästöisiin biopolttoaineisiin.

Pääperiaatteena on tämän mukaisesti jatkossakin, että lopullisen valinnan eri lämmitysmuotojen välillä tekee – mainittujen reunaehtojen puitteissa kuluttaja itse.

Biopolttoaineet Vanajalla

Olemme tänään täällä Vanajan voimalaitoksessa vihkimässä käyttöön uutta biopolttoainelinjaa. Tämä on esimerkki sellaisista toimenpiteistä, joita Suomi tarvitsee voidaksemme täyttää meille asetetut tavoitteet. Samalla myös huoltovarmuus ja polttoaineiden hintojen ennustettavuus paranee.

On selvää, että päästötavoitteisiin pääsemiseksi meidän on myös lämmön tuotannossa enenevässä määrin siirryttävä uusiutuvien biopolttoaineiden käyttöön. Uuden biopolttoainelinjan kaltaiset investoinnit hyödyttävät kuitenkin ympäristön lisäksi suomalaista teollisuutta tarjoten mahdollisuuksia työhön ja osaamisen kehittymiseen.

Ilmastonmuutokseen vastaaminen vaatii pitkäjänteistä ja päättäväistä työtä. Muutokset tulevat aiheuttamaan kustannuksia, mutta vielä suurempia kustannuksia aiheuttaisi nykymenon jatkaminen.