Blogi Yleistä

Valtio ei voi valita voittajia

On lähes kyllästymiseen asti hoettu fakta, että Suomi on vientiriippuvainen maa. Jos vienti tökkii, tökkii myös koko kansantalous. Suomen vaihtotaseen kääntyminen vuonna 2011 negatiiviseksi yli 15 vuoden positiivisen kauden jälkeen on jo siksi erittäin ikävä käänne koko Suomen kansantalouden kannalta

Toinen samantyyppinen fakta, tai oikeastaan osasyy edellä mainittuun kehitykseen, on se, että Suomen perinteiset huippualat ovat kokeneet isoja kolhuja. Elektroniikkateollisuus, joka toimi Suomen pelastajana 90-luvun laman jälkeen, on hiipunut. Korkean teknologian tuotteiden osuus Suomen kokonaisviennistä jäi viime vuonna 7,5 prosenttiin. Vielä 2000-luvun alussa näiden osuus viennistä oli lähes viidennes. Positiivisia esimerkkejä tosin löytyy, kuten terveysteknologia, jonka vienti ja kauppatase ovat kasvaneet ennätyslukemiin tämän vuoden puolella.

Perinteisesti Suomea kannatelleen metsäteollisuuden luvut ovat nekin olleet laskusuunnassa. Vaikka metsäteollisuudella on edelleen erittäin merkittävä vaikutus Suomen elinkeinorakenteeseen ja sen osuus viennistä on yhä melkein 20 %, rakennemuutoksen seurauksena alalta on hävinnyt kymmeniä tuhansia työpaikkoja.

On realismia myöntää edellä mainitut tosiasiat. Tarvitsemme uutta vetovoimaa. Sellaista uutta ja innovatiivista toimintaa, joka voisi auttaa Suomen takaisin kasvu-uralle.

Alaa, josta Suomeen saataisiin ”uusi Nokia”, on etsitty pitkään. Tällaista ei ole näköpiirissä. Tarvitsemmekin uusia menestystarinoita useilta eri aloilta.

Peliteollisuus on yllättänyt monet. Sen menestystarina Rovion, Supercellin ja monien muiden pienempien yrityksien luomana on ollut huimaa. Kyse on myös alasta, jonka nousua tuskin kukaan osasi ennustaa. Menestys luo menestystä ja niin kävi myös tässä yhteydessä.

Vuonna 2013 pelitoimialan kokonaisarvon odotetaan Suomessa olevan 600 – 800 miljoonaa euroa, kun se vielä viime vuonna oli 350 miljoonaa.

Pelialan kasvupotentiaalista kertoo omalla tavallaan myös se, että Tekes aloitti viime vuoden syksyllä pelialan tukemiseen suunnatun Skene-ohjelman. Kasvupotentiaali on huomattu ja kasvua pyritään myös tukemaan.

Tekesin rahoituksen tarkoituksena on edistää liiketoiminnan nopeaa kehittymistä ja laajentamista kansainvälisille markkinoille. Juuri tästä rahoituksesta hyötyi muuten vuonna 2010 pienehkö Supercell-niminen start up-yhtiö, jota Tekes on rahoittanut muutaman viime vuoden aikana. Viime ja tänä vuonna valtio on saanut rahansa verotulojen muodossa takaisin parikymmenkertaisesti. Tätä voisi kutsua valtion kannalta jo kannattavaksi sijoitukseksi.

Alana peliteollisuus on valtion tulokulmasta katsottuna ihanteellinen – noin 95 % työntekijöistä ja työstä on Suomessa mutta 99 % liikevaihdosta tulee maamme rajojen ulkopuolelta.

Ulkomailla suomalainen osaaminen alalla on huomattu ja sen keskittyminen pieneen maahan on jopa ihmetyttänyt. Ihmetyksestä viis – uusimpien uutisten mukaan peliteollisuuden menestyvät yritykset toivat helmikuussa Suomeen jopa 100 miljoonan ulkomaiset sijoitukset. Ulkomaisia investointeja maamme kaipaakin, jotta Suomi saadaan takaisin kasvu-uralle.

Valtio ei voi valita voittajia. Peliteollisuus on tästä oiva esimerkki. Mutta valtio voi osaltaan luoda edellytyksiä sille, että Suomeen syntyy jatkossakin uusia menestystarinoita. Kaiken perustana on tällöin osaaminen ja ylipäänsä kasvuun ja kansainvälistymiseen kannustava toimintaympäristö.

Peliteollisuus ei yksin tule Suomea pelastamaan. Ei lähellekään. Tarvitsemme onnistumisia monilla aloilla. Peliteollisuus käy kuitenkin esimerkistä monessa suhteessa. Aivan erityisesti oikeasta asenteesta.

Vastaa