Puheet Yleistä

Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot, Mikkeli

Kosteus- ja hometalkoot 2009-2013

Arvioiden mukaan joka toisessa rakennuksessa on merkkejä ylimääräisestä kosteudesta. Lähes joka viidennessä rakennuksessa homeen epäillään uhkaavan käyttäjien terveyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että varsin monella tässäkin huoneessa on kokemuksia kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamista haitoista. Ilmiötä ei pidä liiaksi dramatisoida. Kyse on kuitenkin huomattavasti laajemmasta ongelmasta kuin julkisesti mielletään.

Miten kosteus- ja hometalkoot sai alkunsa?

Ympäristöministeriössä saatiin vuonna 2009 valmiiksi monivuotinen korjausrakentamisen strategia, jonka tavoitteena on saada rakennuskantamme satavuotiskuntoon vuodeksi 2017.

Korjausrakentamisen strategiaohjelma on laaja kokonaisuus, joka sisältää osaltaan myös kosteus- ja homevaurioihin liittyviä toimenpiteitä.

Homeongelmat ovat kuitenkin niin yleisiä ja suuria murheita aiheuttava kokonaisuus, että hallitus päätti puoliväliriihessään vuoden 2009 helmikuussa, että niiden vähentämiseksi tarvitaan tätä järeämpiä erityistoimenpiteitä. Hallitus päätti tuolloin perustaa viisivuotisen kosteus- ja hometalkoot – toimenpideohjelman tavoitteenaan kosteus- ja homevaurioiden ja niiden aiheuttamien kansanterveyshaittojen merkittävä vähentäminen.

Ohjelmasta tehtiin alusta alkaen poikkeuksellisen pitkäkestoinen, peräti viisivuotinen, millä haluttiin korostaa paitsi haasteen mittavuutta, myös tarvittavien toimien pitkäjänteisyyttä. Yksittäisiä ihmetemppuja tai -lääkkeitä ei ole. Haaste voidaan taltuttaa ja saada asteittain hallintaan vain määrätietoisella ja pitkäkestoisella kaikkien relevanttien tahojen koordinoidulla yhteistyöllä.

Kosteus- ja homevaurioiden määrä

Kosteuden ja homeen aiheuttamia ongelmia on kaikessa rakennuskannassa, niin valtion ja kuntien kuin yksityisten ihmistenkin rakennuksissa, sekä kerrostaloissa että omakotitaloissa, niin toimistoissa ja muissa työpaikkarakennuksissa.

Yli miljoonasta pientalosta joka neljännessä on arvioitu olevan välitöntä korjaustarvetta. Tämä tarkoittaa ei enempää, eikä vähempää kuin 250 000 korjaustöitä odottavaa taloa. Rivitalokannassa samoin noin neljännes lienee samassa jamassa.

Asuinkerrostaloja maassamme on n. 56 000, joista välitön, ainakin osittainen, kosteusvaurion aiheuttama korjaustarve on 6000 -12000 talossa. Hoitoalan kaikkiaan 8000 rakennuksesta välitöntä korjaustarvetta on n. 15 prosentissa. Opetusrakennuksia meillä on n. 9000, joista välitöntä korjaustarvetta on arvioitu olevan n. 1200- 1500:ssa.

Nämä ovat huimia lukuja. Itse asiassa nämä ovat todella huimia lukuja.

Kuinka merkittävä asia homeongelma on?

Sisäilman huono laatu on yksi pahimpia elinympäristömme ongelmia. Ongelmat voivat olla peräisin monista eri syistä. Rakennus- ja sisustusmateriaaleista irtoaa emissioita. Pintamateriaalit ja tekstiilit pölyävät. Ihmisen kaikkinainen toiminta, mukaan lukien hengittäminen, pilaavat sisäilmaa. Näiden epäpuhtauksien poistamiseksi tarvitsemme ilmanvaihtoa, jonka huono toiminta puolestaan voi osaltaan edesauttaa ongelmien syntymistä tai niiden pahenemista.

Monien asiantuntijoiden mielestä terveyden kannalta vaarallisin sisäilmaongelma on lähtöisin homekasvustoista. Rakennusmateriaalien pinnoilla ja niiden sisällä kasvavat homeet ja muut mikrobit tuottavat sisäilmaan allergeenejä, pahaa hajua ja pahimmillaan myrkyllisiä aineita, joista usein käytetään nimitystä hometoksiinit. Se, miten mikrobien tuottamat epäpuhtaudet aiheuttavat ihmisten kokemat oireet tai heidän sairastumisensa, on kuitenkin meille vielä osittain arvoitus.

Sen tiedämme joka tapauksessa, että kosteusvauriorakennuksissa oleskeluun liittyy jopa kaksinkertainen riski sairastua astmaan tai muihin hengityselinten ja silmien ärsytyspohjaisiin oireisiin ja sairauksiin.

Hometaloissa asuvilla tai työskentelevillä on selvästi muuta väestöä enemmän yleisoireita kuten kuumetta, väsymystä, päänsärkyä ja lihaskipuja sekä toistuvia tulehdussairauksia kuten poskionteloiden, välikorvan ja keuhkoputken tulehduksia. Jatkuva sairastelu on yksilön kannalta turhauttavaa, uuvuttavaa ja jopa pelottavaa.

Myös yhteiskunnan kannalta katsottuna sairastelujen vaikutus on luonnollisesti valtava. Sen lisäksi, että homeesta sairastuneet tarvitsevat hoitoa, he ovat sairastelun ajan poissa tuottavasta työstä. Hankalaksi tilanteen tekee se, että homealtistus pitää usein yllä jatkuvaa sairastelua minkä seurauksena moni oireille altistunut on jossain määrin puolikuntoinen lähes koko ajan.

Kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamille epäpuhtauksille altistuu peräti 600 000 – 800 000 suomalaista päivittäin. Osa altistuu kosteusvaurioille sekä työpaikalla/koulussa/päiväkodissa että kotonaan.

Homeesta aiheutuneiden sairauksien kustannukset yhteiskunnalle ovat huomattavat. Pelkästään ammattitautien kustannukset ovat n. 17 miljoonaa €/vuosi. Muiden homeesta aiheutuneiden työperäisten sairauksien tutkimus ja hoito maksaa n. 42 milj. €/vuosi. Työperäisten kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat suorat hoito- ja poissaolokustannukset ovat yhteiskunnalle ainakin 152 milj. €/v. Asuntojen kosteusvaurioiden aiheuttamien infektioiden ja astman hoitokustannuksiksi on arvioitu 62 miljoonaa €/vuosi. Näiden lisäksi tulevat vielä kaikki välilliset kustannukset, jotka ovat merkittävästi mainittuja suoria kustannuksia suuremmat.

Mistä homeongelmat johtuvat?

Rakennusten kosteusvauriot aiheutuvat moninaisista syistä. Ongelmia on syntynyt ja syntyy niin suunnittelu-, rakentamis- kuin ylläpitovaiheen virheistä ja laiminlyönneistä.

Esimerkiksi omakotitaloja on rakennettu paljon ilman minkäänlaisia rakennesuunnitelmia. Muun muassa omakotitalojen salaojitukset on 1970-80-luvulla tehty yleensä ilman sen kummallisempaa suunnitelmaa kuin rautakaupasta saatu valmistajan mainoslehtinen. Myös erilaisissa suunnitteluohjeissa on ollut pahoja puutteita ja nyky-ymmärryksen mukaan joka selviä kosteusfysikaalisia virheitä.

Rakennustyömaiden laadunhallinta on myös monesti pettänyt. Rakennustarvikkeet ovat päässeet kastumaan työtä tehtäessä. Sekä tarvikkeiden että itse rakennuksen rungon kuivatus on usein laiminlyöty, monesti kiireeseen vedoten. Vanhojen talojen alapohjarakenteista löytyy kuntotutkimuksissa usein mm. vanhoja muottilautoja ja muuta orgaanista jätettä. Suomea rakennettiin 1960-1980-luvulla kovasti kiirehtien!

Vaikka rakennus olisi saatu hyvin suunniteltua ja huolellisesti rakennettua, riski ei ole vielä väistynyt. Rakennuksen elinkaarta tulisi vielä tämän jälkeen vaalia vakituisten huoltotoimenpiteiden ja kiinteistön kunnossapidon avulla. Varsinkin kosteusteknisessä mielessä tässä on kuitenkin huolestuttavan usein epäonnistuttu. Hyvänä – tai siis huonona – esimerkkinä voidaan mainita salaojitusjärjestelmät, joiden tarkastaminen tulee yleensä mieleen vasta siinä vaiheessa, kun kellarissa jo tulvii. Osasyyllinen tähän on myös silloinen rakentajakunta, joka jostain nykyisin käsittämättömästä syystä usein piilotti salaojien tarkastuskaivot nurmikon tai jopa asfaltin alle.

Usein kosteus- ja homevauriot esiintyvät sellaisissa rakennusosissa, jotka olisi vanhuuttaan joka tapauksessa korjattava. Kun aikaa kuluu tarpeeksi, vesieristykset lakkaavat pitämästä vettä, salaojat täyttyvät maan sisältämistä hienoaineksista, vesikatteiden liitokset alkavat vuotaa ja niin edelleen. Tällöin kosteusvaurion syy on yksinkertaisesti rakennusosan luonnollinen vanheneminen ja kuluminen. Ajoissa korjaaminen kannattaa aina.

Pääosa rakennuskantaamme on valmistunut 1960-1980-luvuilla. Suuri osa siitä on korjausten viivästymisen takia nyt yhtä aikaa peruskorjaustarpeessa. Tämä on valtava haaste yhteiskunnallemme. Viimeistään nyt suomalaisten pitäisi oppia säännöllisesti tutkimaan tai tutkituttamaan talonsa ja varaamaan jo ennalta rahoitusta eteen joka tapauksessa tulevien peruskorjausten tekemiseen. Jos me suomalaiset, ja varsinkin me suomalaiset, suhtautuisimme taloihimme kuten autoihimme, tilanne olisi olennaisesti parempi. Meille kaikille on itsestään selvää, että määräaikaishuollamme ja jopa katsastamme automme säännöllisesti – ja että tämä maksaa. Näin siis autojemme osalta, jotka kuitenkin ovat vain kulkuvälineitä.

Onko Suomessa enemmän homeongelmia kuin muualla (ja mistä se johtuu)

Suomalaisilla on usein sellainen käsitys, että homeongelmia on vain täällä meillä. Kosteus- ja home-ongelmista on kuitenkin jo pitkään raportoitu yleisesti ympäri maailmaa.

Kosteusvaurioiden syyt vaihtelevat, koska niin rakentamistavat kuin rakennusten jokapäiväinen käyttö eroavat eri ilmasto-oloissa, mutta peruspäätelmä on kaikkialla sama: kosteuden kertyminen on pahasta sekä rakennuksen kunnon että käyttäjien kannalta.

Suomi on moneen muuhun maahan verrattuna edellä ongelman tiedostamisessa. Esim. Iso-Britanniassa kosteuden ja homeen aiheuttamaa astmaa esiintyy lapsilla kaksinkertaisesti Suomeen verrattuna. Kysymys on meillä yhteiskunnallisesti merkittävämpi, koska me tiedämme, että home on ongelma. Kylpyhuoneen homepilkku tulee ainakin tätä nykyä noteeratuksi pohjoisen oloissa, mutta saattaa etelässä vielä vaikuttaa harmittomalta ja jokapäiväiseltä ilmiöltä.

Vaikka kaikkialla maailmassa on homeongelmia, meillä Suomessa ja muualla pohjoisessa ilmastossa niiden vaikutus terveyteen on kenties suurempi kuin muualla. Suomen tyly ilmasto ajaa ihmiset sisätiloihin. Sisäilman laatu korostuu meillä Suomessa, jossa ihmiset viettävät elämästään 80 % sisätiloissa.

Myös kylmän ilmaston vaatimat monikerroksiset, lämmöneristetyt rakenteet ovat kosteusteknisesti paljon haastavampia kuin yksiaineiset, esimerkiksi kevytsoraharkolla toteutetut lämmöneristykset, joita paljon näkee vaikkapa Etelä-Euroopassa. Kosteuden tiivistymiselle tai muulle kertymiselle alttiita rajapintoja on meidän rakennuksissamme paljon enemmän. Puu- ja levytuotteet ja pehmeät lämmöneristysmateriaalit ovat myös herkempiä vaurioitumaan kuin lämpimissä maissa paljon käytetyt erilaiset muuratut harkot.

Kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisy

Kosteus- ja homevaurioiden ennaltaehkäisy alkaa oikeista asenteista ja riittävästä osaamisesta. Kummankaan näiden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Siis asenne ja osaaminen!

Vaurioiden ennaltaehkäisy tulee huomioida jo suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa. Rakennus pitää sijoittaa maastoon ja tontille oikein, sillä luonnonlakeja vastaan on turha taistella. Aurinko paistaa etelästä ja vesi valuu alaspäin.

Suunnitteluvaiheessa kannattaa varmistua siitä, ettei taloon tehdä riskialttiita rakenneratkaisuja, ja että siinä käytetään vain tutkittuja, hyväksi todettuja materiaaleja. Kosteustekninen riskianalyysi olisi syytä tehdä kaikille rakennuksen osille: yläpohjalle, alapohjalle, ulkoseinille, pesutiloille, laitteistoille jne. Suunnittelussa olisi otettava huomioon herkästi vaurioituvien ja kuluvien rakenteiden huolto- ja korjaustyöt. Kun päästään rakentamisen alkuun, keskeneräiset rakenteet ja paikalle tuodut rakennusmateriaalit on varastoitava ja suojattava niin, etteivät ne pääse kastumaan rakentamisen aikana. Kaikkien rakennusvaiheiden valvonnan tulee olla luotettavissa käsissä.

Myös kiinteistön käyttäjien oma käyttäytyminen ja kiinteistöjen huoltokulttuuri tarvitsee asennemuokkausta. Kiinteistöt vaativat jatkuvaa huoltoa: salaojat ja sadevesijärjestelmät pitää tarkastaa vuosittain, räystäskourut tulee puhdistaa syksyisin, rakennuksen ilmanvaihdon suodattimet pitää vaihtaa pari kertaa vuodessa ja epäkohtiin kuten esim. vesivahinkoihin tulee puuttua heti.

Useimmat meistä olemme kokeneet jonkinlaisen vesivahingon omakohtaisesti. Useimmiten vuodot aiheutuvat käyttövesijärjestelmän vioista ja vanhenemisesta. Korroosio, erilaiset asennusvirheet ja heikot liitokset voivat aiheuttaa vaikeasti havaittavia putkivuotoja. Vesivahinkoja aikaansaavat myös erilaiset kodinkoneet, kuten pyykin- ja astianpesukoneet, kylmäkalusteet sekä lämminvesivaraajat.

Vesivaurioiden korjaaminen on kallista ja hankalaa. Usein rakenteita joudutaan purkamaan, kuivattamaan ja uusimaan. Asuminen tai muu tilan käyttö vaikeutuu tai on remontin aikana jopa mahdotonta. Jo siksi putkistojen ja vesilaitteiden toiminnan jatkuva seuranta ja säännölliset kuntotarkastukset ovat tärkeitä. Vanhat järjestelmät on edullisinta korjata ennen kuin ne hajoavat.

1960-1980 -luvun rakennukset on peruskorjattava

Rakennukset muodostavat yli 70 % kansallisvarallisuudestamme. Tästä omaisuudesta on pidettävä huolta tai mikrobit tekevät sen mihin ne on tarkoitettukin eli palauttavat rakennuksiin käytetyt materiaalit takaisin luonnon kiertokulkuun. Mitä pidempään rakennuksen vaurioituminen jatkuu, sitä kalliimpaa sen korjaaminen sitä paitsi on.

Menneet rakentajasukupolvet ovat varmasti tehneet parhaansa yrittäessään kovalla kiireellä rakentaa maaltamuuton tarpeeseen tarvittavat päiväkodit, koulut, työpaikat ja asunnot kasvaviin kaupunkeihimme. Jotakin on kuitenkin mennyt pieleen. Nykytietämyksellä arvioiden etenkin 1960-1980 -luvulla tehdyissä rakennuksissa on valtava määrä riskialttiita rakenteita, kuten huonosti vesieristettyjä maanvastaisia seiniä, sisäpuolelta kostean betonilaatan päältä lämmöneristettyjä lattioita, tuulettumattomia julkisivurakenteita ja epävarmoja liitosrakenteita.

1960-1980 -luvun rakennukset muodostavat suuren osan koko rakennuskannastamme. Ne on lähivuosina peruskorjattava tai seurauksena on talojen rapistuminen ja lopulta purkutuomio. Homevauriot sekä riskialttiit rakenteet ja järjestelmät on järkevää ja taloudellista korjata pakollisten peruskorjausten yhteydessä, jolloin niiden korjaamisesta ei juuri synny lisäkustannuksia tarkasteltaessa asioita kokonaisuutena. Monet peruskorjaukset on kuitenkin aloitettava nopeasti pahenevien sisäilmaongelmien takia.

Tällä hetkellä monet korjaukset epäonnistuvat ja sisäilmaan liittyvä oireilu ja sairastelu jatkuvat korjausten jälkeenkin. Syynä tähän on asiantuntijoiden mukaan huonosti tehdyt etukäteisselvitykset rakennuksen kunnosta, ammattitaidoton korjaussuunnittelu, koskien nimenomaan homevauriokorjaamista, sekä tiedon ja taidon puute korjaustyön suorituksessa ja työn valvonnassa. Monesti on kysymys myös asenteesta. Rakentajakunta ei aina ymmärrä tarpeeksi homevaurion korjaamiseen liittyviä riskejä ja laiminlyö korjausohjeita. Suurempaa ja hölmömpää rahanhaaskuuta kuin kallis remontti, joka ei poista perusongelmaa, on kuitenkin vaikea keksiä.

Mitä on tehty aikaisemmin?

Suomi ei ryhdy homeen vastaiseen taisteluun ensimmäistä kertaa. Jo 1990-luvulla oli ympäristöministeriössä mm. Remonttiohjelma ja Kosteus kuriin – kampanja, jonka aikana tuotettiin monet nytkin käytössä olevat selvitys- ja korjausohjeistot. Vuosi 2002 oli erillinen Sisäilmavuosi, jolloin toteutettiin laaja valistuskampanja sekä ammattilaisille että kuluttajille. Sisäilmavuoden jäljiltä meillä on vieläkin laaja Sisäilmayhdistyksen koordinoima Sisäilmainfopisteverkko ympäri Suomen kuntia. Sisäilmaan liittyviä tutkimusohjelmia oli mm. Sytty, jonka ansiosta ymmärrämme tänä päivänä homeiden terveyshaitoista kenties enemmän kuin kukaan muu maailmassa. Lisäksi meillä on Asumisterveysohje – yksi maailman parhaista, jollei paras, sisäilman arviointiohje terveydensuojeluviranomaisia varten.

Kosteus- ja hometalkoot vastaa haasteeseen

Paljon on siis tehty, mutta kaikesta huolimatta homeongelmat eivät ole merkittävästi vähentyneet. Mikä on jäänyt huomaamatta? Mikä estää rakennusten tutkimisen, korjaamisen ja säännöllisen kunnossapidon niin, ettei kosteus- ja homevaurioita synny? Miten viranomaiset ja varsinkin valtionhallinnon eri tahot voivat ohjata maatamme kosteusongelmien vähentämiseksi? Ja varsinkin, miten huolellisen rakentamisen ja jatkuvan kiinteistöstä huolehtimisen kulttuuri juurrutetaan koko yhteiskuntaamme?

Kosteus- ja hometalkoissa tartumme näihin haasteisiin rakennusten koko elinkaaressa. Talkoot pyrkii vaikuttamaan sekä uudis- että korjausrakentamisen toimintatapojen muuttumiseen siten, että kosteusongelmilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.

Talkoot lisää rakennusalan yleistä osaamista kosteustekniikkaan ja rakennusten pitkäaikaiskestävyyteen liittyvissä asioissa. Talkoissa kiinnitetään huomiota etenkin kosteusvaurioita tutkivien, niiden korjauksia suunnittelevien ja korjauksia suorittavien tahojen osaamiseen ja heidän pätevyytensä toteamiseen. Koko toimijaketju pitää saada kuntoon, jotta korjaustyöt tulevaisuudessa onnistuisivat.

Talkoiden aikana edistetään myös mikrobien aiheuttamiin terveyshaittoihin liittyvää tutkimusta. Tavoitteena on nopeampien ja varmempien työkalujen löytäminen terveyshaitan toteamiseksi ja sen paikallistamiseksi ongelmallisiksi koetuissa tiloissa.

Viestintä on tärkeä osa talkoita. Kiinteistöjen omistajat on opetettava ymmärtämään ja tarkkailemaan vanhenevia kiinteistöjään, oli sitten kysymys valtion, kuntien, yritysten tai yksityisten ihmisten rakennuksista.

Talot vanhenevat, niiden vaipan osat, putkistot ja laitteet vanhenet ja rapautuvat. Niitä on vaihdettava ja korjattava säännöllisesti, vaikka vaihtoväli onkin muihin ihmisen käyttämiin laitteisiin nähden pitkä.

Yksityisen kuluttajan pitää pystyä luottamaan siihen, että myyjä tietää, mitä on myymässä ja ostaja tietää, mitä on ostamassa ja että hinta on määritetty talon todellisen kunnon mukaan. Talkoot pyrkii parantamaan asuntokaupan pelisääntöjä siten, että kauppoihin liittyvät riidat vähenevät. Kehitystarpeita on varmasti ainakin joidenkin kuntotarkastajien ja kiinteistövälittäjien toimintatavoissa, mutta myös ostajien ja myyjien ymmärrystä on syytä lisätä.

Valtio näyttää omissa rakennuksissaan ja työpaikoillaan esimerkkiä. Senaatti-kiinteistöjen johdolla valtion työpaikoilla luodaan lähivuosina pelisäännöt sille, miten sisäilmaongelmat käsitellään työpaikalla ja miten homevauriot korjataan. Valtion hallintoon laaditaan toimintamalli myös sille, miten kiinteistöjen kuntotutkimukset organisoidaan ja ennen pitkää kaikille rakennuksille tehdään pitkän tähtäimen korjausstrategia ja huolto- ja ylläpito-ohjelmat. Näiden ohjelmien yksi päähuomio kohdentuu sisäilmaongelmien ennaltaehkäisyyn.

Kosteus- ja hometalkoilla on edessään valtava työmaa, johon tarvitaan mukaan kaikki rakennusterveysalan asiantuntijat ja tietysti koko rakennus- ja kiinteistöala. Rakennusten ongelmat eivät katoa odottelemalla, ne lisääntyvät, pahenevat ja kallistuvat. Siksi tiedon ja taidon ohella on vaikutettava myös asenteisiin koko ketjussa. Tarttumalla päättäväisesti toimeen voimme paitsi estää terveyshaittoja ja turhia murhenäytelmiä, säästää kustannuksia ja onnistuessamme nousta terveen rakentamisen kansainväliseksi asiantuntijamaaksi.