Puheet Yleistä

Valtakunnallinen Yrittäjän päivän juhlaseminaari, Helsinki

Puhuttaessa muutokset mahdollisia

Arvoisat yrittäjät, hyvä juhlayleisö,

Ilman yrittäjiä ja yrityksiä ei mikään kansakunta ole koskaan kasvanut tai voimistunut. Suomi tarvitsee yrittäjiä tekemään tätä maan kannalta visionääristä ja arvokasta työtä. Yrittäjät luovat omalla näkemyksellään ja työllään todellista muutosta ympärilleen. Yrityksien ja yrittäjien ei turhaan sanota olevan Suomen kansantalouden kantava voima. Tämän vuoksi yrittäjien asema ja heidän toimintaympäristönsä pitäisi saada tasolle, joka kannustaa jatkossa mahdollisimman monia valitsemaan yrittäjyyden ammatikseen.

Jotta yrittäjyyden arvo muistettaisiin ja kyettäisiin samalla valamaan yrittäjiin positiivista uskoa omaa toimintaansa kohtaan, on Suomessa vietetty kansallista yrittäjän päivää vuosittain aina näin syyskuun 5. päivänä. Perinne on jatkunut yli 15 vuotta ja se varmasti jatkuu elinvoimaisena myös vastaisuudessa. Suomen pitäisi luoda 200 000 uutta yksityisen sektorin uutta työpaikkaa vuosikymmenen aikana, jotta saamme pidettyä hyvinvointivaltiomme pystyssä. Tähän urakkaan vaaditaan aika monta työllistävää yrittäjää, ihan joka puolelta yrityskenttäämme.

Hyvät kuulijat,

Yrittäminen vaatii paljon. Ei voida sanoa, että se olisi vain työtä, pikemminkin se on ajatusmaailma ja elämäntapa. Yrittäjyyteen kuuluu usein myös oman mukavuusalueen ulkopuolelle astuminen. Yrittäjän tulee olla valmis muuttuvissa olosuhteissa joustamaan ja tarkastelemaan omaakin työnkuvaansa uudella tavalla. Johtaminen, alaisiin luottaminen ja tarkka suunnittelu ovatkin monissa yrityksissä toiminnan kulmakiviä. Hyvävoimainen ja itsestään huolehtiva yrittäjä on paras mahdollinen tae taloudelliseen menestykseen.

Haasteitahan yrittäjyydessä on moneen lähtöön. Milloin perustamisvaiheen byrokratia, rahoituksen hakeminen, lomien järjestäminen, sairastelut ja muut elämän haasteet lisäävät kulmakerrointa, kun oman yritystoiminnan pitäisi kuitenkin juosta eteenpäin samaan aikaan. Haasteista huolimatta lienee selvää, että yrittäjyys antaa paljon. Ei tätä muuten tehtäisi.

Yrittäjä saa tehdä työtä itselleen ja juuri sillä tavalla kuin itse haluaa. Yrittäjyydessä onkin kysymys vapaudesta tehdä asioita parhaaksi katsomallaan tavalla. Yrittäjänä on myös palkitsevaa katsoa, kuinka oma yritys ja työntekijät kehittyvät ja tekevät tulosta. Oman käden jälki näkyy varmasti konkreettisemmin kuin perinteisessä palkkatyössä. Tämä puoli yrittäjyydestä muistetaan valitettavan harvoin. Yrittäjien myönteinen vaikutus meidän jokaisen arkipäiväiseen elämään unohdetaan usein helposti. On muistettava, että menestyvät yrittäjät tarjoavat omalla panoksellaan työtä, mahdollisuuksia sekä hyvinvointia niille, jotka eivät itse yrittäjyyteen taivu.

Yrittäjän vapautta ja luovuutta ei valtion tai muiden ulkopuolisten tahojen tulisi tarpeettomasti rajoittaa. Turha sääntelyviidakko heikentää yritysten, etenkin niiden kaikista pienimpien, mahdollisuuksia käyttää markkinoiden tarkoittamaa vapautta. Säännöt tulee tietenkin myös yritystoiminnassa olla, mutta tarpeettoman sääntelyn määrää tulisi karsia jo Suomen kilpailukyvynkin nimissä.

Hyvät kuulijat,

Suomen elinkeinoelämän rakenne on muuttunut muutaman viime vuoden aikana rajusti. Perinteiset taloutemme kivijalat, metsäteollisuus ja ict-klusteri ovat olleet suurissa vaikeuksissa. Kymmeniä tuhansia työpaikkoja on hävinnyt, eikä näitä menetettyjä työpaikkoja saada takaisin. Ainoa mahdollisuutemme on pystyä luomaan uusia työpaikkoja menetettyjen tilalle. Vain yhden esimerkiksi nostaakseni Metso joutui vaikean tilanteen vuoksi irtisanomaan 750 henkilöä viime kesänä. Jokainen voi pohtia, kuinka monta pientä, suurta tai kaikkea siltä väliltä olevaa yritystä tarvitaan paikkaamaan pelkästään tuo menetetty aukko.

Suomalaisilla on kuitenkin kyky uudistua ja nousta vaikeasta tilanteesta. Uudistumiskyvyn vuoksi yrityksiä syntyy aloille, joilla vetoa on. Valtio ei voi yrittää yrittäjän puolesta eikä päättää millä alalla yrittäjämme voivat menestyä ja millä eivät. Tämä on toimivan markkinatalouden ja yrittäjien itsensä tehtävä. Muutaman eri alan haluan kuitenkin hieman eri tulokulmista nostaa esille: 1) cleantech, joka on suuri trendi myös tulevina vuosina puhtaan energian ja energiatehokkuuden puolesta. Suomalainen osaaminen ja maailman trendit yhdistyvät tässä hienosti. 2) Peliteollisuus, joka on ennakkoluulottomuudellaan näyttänyt, kuinka hyvä pöhinä luo ympärilleen muuta menestystä. 3) Matkailu. Suomen uniikki luonto ja toimivat palvelut pystyvät työllistämään lukuisia suomalaisia ja tarjoamaan myös yrittämisen mahdollisuuksia.

Uudistuminen on elintärkeää, mikäli haluamme pysyä mukana maailman muutoksessa. Tämän te suomalaiset yrittäjät olette hyvin omaksuneet. Tarvitsemme kuitenkin suuren määrän pieniä ja kasvuhakuisia yrityksiä monelta eri alalta, jotta elinkeinorakenteen muutoksen mukana hävinneet työpaikat kyettäisiin korvamaan.

Näin yrittäjän päivänä on huomautettava, että yrityksiä on turha laittaa paremmuusjärjestykseen. Ei niiden koon tai minkään muun syyn perusteella. Vastakkainasettelu pk-sektorin ja suurten yritysten välillä tulisi lopettaa ja muistaa, että kokonaisvaltainen ja monimuotoinen yritysrakenne toimii parhaiten globaalien muutoksien turbulensseissa. Suomi pienenä valtiona tarvitsee jokaista yrittäjää ja jokaista yritystä luomaan Suomeen kasvua ja vaurautta.

Kuten kaikki tässä salissa kuitenkin tiedämme, Suomi tarvitsee yksityisen sektorin työpaikkoja kannattavissa yrityksissä, jotta voimme säilyttää hyvinvointiyhteiskuntamme myös tulevaisuudessa. Onkin oikeutettua sanoa, että Suomi elää yrityksistä ja Suomen BKT:n kasvuun saattamiseksi tarvitsemme yritysvolyymin kasvua.

Hyvät kuulijat,

Oman yrityksen perustaminen, sen toiminnan vakiinnuttaminen ja kasvu-uralle saattaminen ovat monille yrittäjille loppuelämän mullistavia seikkoja. Näin on varmasti niin Suomessa kuin myös esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa yrittäjyyskulttuuri poikkeaa Suomen vastaavasta melkoisesti. Suuri ero maidemme välillä on yritysten kasvuhakuisuus. Yhdysvalloissa kasvu ja sen vauhdittaminen ovat etusijalla. Tästä ajattelutavasta tulisi meidänkin ottaa oppia, sillä Suomessa kasvuhakuisia yrityksiä on kansainvälisessä vertailussa suhteellisen vähän. Väheksymättä mitenkään yhtään yritystä, kasvavat yritykset ovat ne, jotka luovat eniten uutta.

Suomessa omaa yritystä pidetään kunnia-asiana. Ja kunnia-asia se toden totta onkin. Yrityksestä sekä sen omistuksesta pidetään kuitenkin kasvun näkökulmasta tarkasteltuna toisinaan liiankin lujaa kiinni. Mikäli kasvun vauhdittamiseksi ulkopuolinen näkemys ja rahoitus on välttämätöntä, ei ulkopuolelta tulevaa omistajaa kannata pitää pelkästään negatiivisena tai vältettävänä asiana.

Kysymys yrityksen myymisen oikea-aikaisuudesta on kaiken kaikkiaan moniulotteinen. Kasvun ja kehityksen kannalta olisi kuitenkin kenties kannattavampaa päästää tarpeeksi aikaisessa vaiheessa minä-itse -ajattelutavasta irti ja ottaa mukaan osaavia toimijoita, mikäli tämä kasvun kannalta on suotuisaa. Taloudellisesti ajateltuna mieluummin prosentin omistus miljardiluokan yrityksestä kuin 100 prosentin omistus pienestä yrityksestä.

Yrityksen menestymiseen on vaikutusta sekä vallitsevilla globaaleilla taloudellisilla suhdanteilla että perustavaa laatua olevilla rakenteellisilla muutoksilla, mutta myös pitkälti yrittäjillä itsellään. Oli suhdanne mikä tahansa, ketterimmät, analyyttisimmat ja taidokkaasti johdetut yritykset menestyvät. Tai pystyvät ainakin sopeutumaan taitavasti erilaisiin muutoksiin.

Olen aiemminkin todennut, ettei valtio voi valita voittajia tai päättää, mitkä yritykset tulevat markkinoilla menestymään. Harva olisi vielä muutama vuosi sitten esimerkiksi osannut arvata peliteollisuuden ennennäkemättömän kasvutarinan.

Valtio ei voi siis valita voittajia, mutta se voi luoda osaltaan yrittäjyyttä edesauttavat olosuhteet. Kilpailukyvyn takaamisessa valtiovallalla on mahdollisuus vaikuttaa. Mikäli toimintaympäristö sekä edellytykset yrittäjyydelle ovat kunnossa, yritykset myös onnistuvat niille asetetuissa odotuksissa ja niillä on mahdollisuus menestyä.

Menestymisestä yrityksiä ei tulisi rangaista ja tästä valtiovallan tulisi pitää huoli. Riskin ottamisesta ja pärjäämisestä nykytilanteessa pitäisi luoda entistä tavoitellumpi tavoite ja toimintatapa, sillä pärjäämällä ja rikastumalla yritykset luovat samalla hyvinvointia myös muille.

BBC:n haastattelussa eräs nimeltä mainitsematon, vihainen lintupaita päällä kulkeva yritysmaailman rock-tähti totesi, että valtio voi auttaa yrittäjää ja yritystä parhaiten pysymällä poissa tieltä. Ajattelutapa kuulostaa kyyniseltä, mutta siinä piilee myös totuuden siemen. Valtiovalta voi tukea omalta osaltaan uusia yrityksiä ja täydentää esimerkiksi yritysten rahoitusjärjestelmää. Samoin veropäätöksillä on kiistatta suuri merkitys siihen, kuinka kannustavaa ja kannattavaa yritystoiminta on. Keskustelu yrittäjän kannalta oikeudenmukaisesta verotuksesta on varmasti ikuisuuskysymys. Mutta yritystoiminnalle pitää antaa oma tilansa – oli kyse sitten yritystuista tai ajoittain vellovasta sääntelystä. Tätä vaativaa tasapainoilua osallistumisen ja tieltä pois pysymisen välillä pitää varmasti vielä tulevinakin vuosina kehittää.

Hyvät kuulijat,

Vaikka suomalaiset ovat asenteiltaan yrittäjäystävällistä kansaa, vain harva näkee itsensä yrittäjänä. Varautuneisuuden yrittäjyyden riskejä kohtaan onkin todettu viime vuosikymmeninä lisääntyneen. Riski on toki aina olemassa, sillä ilman riskiä ei synny useimmiten myöskään tulosta. Pelko mahdollisista epäonnistumisista ei saisi kuitenkaan olla missään nimessä hallitseva, eikä epäonnistumisesta kuuluisi rangaista loputtomiin.

Esimerkiksi konkurssin läpikäynyt joutuu kantamaan epäonnistumisen taakkaa usein pitkään ja velkavankeus kestää lähes eliniän. Tällainen kulttuuri kannustaa helposti valitsemaan palkkatyöt yrittäjyyden sijaan. Monissa muissa maissa ja niissä vallitsevissa kulttuureissa epäonnistuminen nähdään pikemminkin oppimiskokemuksena. Negatiivisuus käännetään eräällä tavalla positiiviseksi. Konkurssi ei ole taustalla vaaniva peikko, vaan yksi palanen matkalla kohti onnistunutta yrittäjyyttä.

On siis hyvä muistaa, että yhtä menestynyttä yritystä kohti on monta vähemmän menestynyttä. Epäonnistumiseen en tietenkään kannusta, rohkeuteen ja ennakkoluulottomuuteen kylläkin.

Talouden ennusteet vaihtelevat suuresti riippuen siitä keneltä ja koska kysytään. Varmoista luvuista ei kukaan pysty varmuudella tällä hetkellä sanomaan, mutta täysin varmaa on se, ettei äkillistä muutosta parempaan ole lähiaikoina tiedossa.

Pari viikkoa sitten kuulin Yhdysvaltojen Suomen suurlähettilään toteavan, että Suomi on aina ollut parhaimmillaan kriiseissä. Olen täysin samaa mieltä. Historiamme aikana kriisejä on ollut useita. Niistä on aina selvitty voittajina. On hyvä muistaa, että taantuma ja elinkeinorakenteen valtaisa muutos myös aivan erityisesti mahdollistavat uudistumisen ja muutoksen. Koska olosuhteet ovat heikentyneet, myös toimintatavat täytyy uudistaa, jotta suunta saadaan käännettyä. Uudistaminen tai uusiutuminen, katsontatavasta riippuen, kehittää yrityksiä ja yrittäjien toimintatapoja siihen suuntaan, jota globalisoituva maailma menestymiseksi vaatii.

Pelkäämällä ja peruuttamalla ei luoda Suomeen tulevaisuutta, työtä tai hyvinvointia. Vaikka viimeaikaisten tietojen mukaan yrittäjien luottamus talouteen onkin laskenut, niin pitää muistaa, että yhdenkin toimialan tai yrityksen menestys luo ympärilleen usein positiivista ilmapiiriä. Syntyneestä ilmapiiristä muutkin pääsevät hyötymään. Menestys seuraa menestystä.

Menestyäkseen yrityksien on puolestaan pystyttävä nousemaan muiden yläpuolelle erottautumalla muista riittävästi. Parhaille löytyy tilaa myös kovassa kilpailutilanteessa ja huomisen näkymät avautuvat parhaiten kehityksen eturintamasta.

Hyvä yrittäjäyleisö,

Näillä sanoilla haluan toivottaa jatkuvaa rohkeutta, innovatiivisuutta ja menestystä. Tästä salista lähtee Suomen menestys.

Vastaa