Uutiset Yleistä

Valittajien valtakunta

Eduskunta käsittelee parhaillaan ns. Århusin sopimusta, jonka punamultahallitus jokin aika sitten ratifioi. Sopimuksen ja siihen liittyvän EU:n komission tulkinnan mukaan mikä tahansa missä tahansa EU-maassa rekisteröity ympäristöjärjestö voisi valittaa missä tahansa EU-maassa vireillä olevasta merkittävästä energia- tai liikennehankkeesta. Tällä hetkellä laki antaa kotimaisille järjestöille mahdollisuuden valituksiin, jos valitus koskee järjestön vaikutusalueella olevaa hanketta. Jatkossa, ainakin periaatteessa, vaikkapa Kreikan Greenpeace voisi pysäyttää Kymijoen-Mäntyharjun kanavahankkeen tai voimalinjan rakentamisen Lapissa. ”Tämän ruljanssin rinnalla kotoisat liito-orava- ja valkoselkätikkajupakat tai Helsingin Vuosaaren sataman pikkulepinkäisvalitukset tuntuisivat enää lämpimiltä tuulahduksilta menneiltä hyviltä ajoilta”, kuten HS 4.1. kirjoitti.

Århusin sopimus on vahvasti poliittinen. Ympäristöministeriö yritti ajaa asiaa jo edellisen hallituksen aikana, mutta silloin se kaatui hallituksen porvareiden (Kokoomus ja Lipponen) vastustukseen. Vanhasen-Tuomiojan punavihreä hallitus on kuitenkin eri linjoilla. Siinä on ihmettelemistä kaikille niille, jotka pitävät kepulaisia porvareina.

Sinänsä on oikein, että kansalaisyhteiskunnalla on mahdollisuus vaikuttaa isoihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Valittaakin pitää saada – totta kai. Joku raja pitäisi kuitenkin olla siinä, kuka mistäkin saa valittaa. Joku raja pitäisi olla siinäkin, kuinka kauan erilaiset julkisuudessa paistattelevat yhden asian liikkeet voivat jarruttaa yhteiskunnallisesti tärkeitä hankkeita. Joku raja pitäisi olla siinäkin, kuinka paljon demokraattista prosessia ja kansan (hiljaisen) enemmistön tukea nauttivia päätöksiä voidaan juoksuttaa tuomioistuimesta toiseen.

Suomalaisen yhteiskunnan ongelma on se, että erilaiset valitusprosessit kestävät liian pitkään. Tosiasiassa niistä on tullut erilaisille hörhöporukoille keino pitkittää myös itsestään selviä päätöksiä. Monet valittavat, koska se pitkittää prosessia, vaikka he tietävät, että päätökset eivät tule muuttumaan. Samalla tuhlataan valtava määrä yhteiskunnan resursseja. Aiheutuvat haitat ovat ajoittain todella suuria. Helsingin asunto-ongelmakin olisi ihan eri tavalla aisoissa, jos Vuosaaren satamaa olisi päästy rakentamaan aiemmin.

Maankäyttö- ja rakennuslakia säädettäessä keskusteltiin – tosin ilman tulosta – siitä, että pelkästään kiusantekomielessä tehtyjä valituksia ei käsiteltäisi ollenkaan tai että niistä sakotettaisiin niiden tekijää tavalla tai toisella. Tähän olisi nyt syytä palata – eikä pelkästään kaikkein isoimpien hankkeiden osalta.

P.S. Itsenäisyyspäivänä putkaan viedyistä rähinöitsijöistä (ns. kuokkavieraat) osa aikoo valittaa siitä, että ”heiltä evättiin mahdollisuudet muun muassa ruokavaliolleen sopivaan ravintoon”. Kohta vihreät varmaan vaativat, että Kisahallin putkaan perustetaan omat ravintolat erilaisille vegaaneille, ja idunpopsijoille. Miettikääpä sitä.

Jan Vapaavuori
kansanedustaja (kok)
jan.vapaavuori@eduskunta.fi