Blogi Yleistä

Vahva ja vetovoimainen keskus on koko kaupunkiseudun yhteinen etu

(10 teesiä yhdyskuntarakenteista, osa 7/10)

Kaikki kaupunkiseudut ovat syntyneet ja rakentuneet keskustensa ja niiden vetovoiman ympärille.

Kaupungistumiseen liittyviä kasautumisetuja tutkitaan tällä hetkellä eniten osaamisen merkityksen kautta. Taloustieteen nobelistin Robert Lucasin mukaan kehittyneen talouden kasvun perimmäinen voimavara on inhimillinen pääoma. Se taas tarvitsee kukoistaakseen suotuisan ympäristön. Kuuluisan amerikkalaisen maantieteilijä Richard Floridan mukaan kaupunkien menestykseen vaikuttaa niiden sisäinen kirjavuus ja sen myötä vahvistuva suvaitsevaisuus erilaisuutta kohtaan. Tällainen ympäristö vetää puoleensa ns. luovaa luokkaa, jonka kautta inhimillinen pääoma vahvistuu ja lisää seudun menestystä. Kysymys on myös hiljaisen tiedon liikkumisen logiikasta. Mitä suurempi määrä saman alan ihmisiä on toistensa lähellä, sitä suurempi todennäköisyys on, että tiedot ja ideat syntyvät ja leviävät kaikkia hyödyttävällä tavalla. Uuden talouden yritykset näyttävätkin syntyvän lähinnä suuriin keskuksiin, koska siellä on tarvittava osaaminen ja riittävästi vuorovaikutusten areenoita.

Göteborgin seudun 13 kuntaa ovat hiljattain laatineet yhteisen kasvustrategian. Yhteisen asiakirjan yhteisesti hyväksyttynä lähtökohtana on, että seudun kasvun ja menestyksen ennakkoehtona ja välttämättömänä edellytyksenä on Göteborgin keskustan määrätietoinen vahvistaminen ja kehittäminen. Göteborgin seudulla ymmärretään, että tämä on koko seudun yhteinen intressi eikä se ole keneltäkään pois.

Tämä viisaus tulisi ymmärtää myös Suomessa, eikä pelkästään Helsingin seudulla, vaan kaikkialla maassa, kaikilla kaupunkiseuduilla. Esimerkiksi vahvan Joensuun merkitys koko Pohjois-Karjalalle tai vetovoimaisen Jyväskylän merkitys koko Keski-Suomelle on mitä suurin. Varmaa on myös, että keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien keskinäinen kyräily puhumattakaan jopa jonkinasteisesta kehyskuntien liittoutumisesta keskuskaupunkiaan vastaan, josta myös on esimerkkejä maassamme, koituu koko seudun tappioksi.

Myös kiristyvä kansainvälinen kilpailu ja siihen liittyvä kilpailu osaavasta työvoimasta korostaa kaupunkikeskustojen elin- ja vetovoimaisuuden ja mm. vireän kulttuuritarjonnan merkitystä. Tämän parhaana takeena puolestaan on aidon kaupunkikulttuurin olemassaolo. Urbaanin elämäntavan suosion kasvu voimistaakin niitä positiivisia piirteitä, joita menestyviin kaupunkikeskustoihin maailmanlaajuisesti liitetään.