Puheet

Teräsrakennepäivät, Helsinki, Ravintola Bank

Teräsrakentaminen -suomalaista osaamista ja osaamisen vientiä

Arvoisat osanottajat

Jo kansalliseepos Kaleva kertoo varhaisesta teräksen käytöstä ja sen vaatimasta osaamisesta.

Nykyisin teräksestä sammotaan erilailla. Teräs on luonnollinen vaihtoehto moniin käyttötarkoituksiin ja tietyissä käyttökohteissa se on hallitseva materiaali. Rakentamisessa sen tyypillisimmiksi käyttökohteiksi ovat muodostuneet liike- ja toimistorakennukset, urheilu- ja teollisuushallit sekä sillat ja erilaiset erikoisrakenteet.

Tunnustuksena suomalaisten teräsrakentajien osaamisesta myönnettiin Kampin liikekeskukselle Euroopan teräspalkinto vuonna 2007 innovatiivisesta teräsrakentamisesta. Kampin liikekeskuksessa on otettu huomioon sekä toiminnalliset tarpeet että rakennuttajan asettama pitkä käyttöikävaatimus. Palkinnon saivat arkkitehtisuunnittelu, rakennesuunnittelu, teräsrakenneurakoitsija ja pääurakoitsija. Tänä päivänä teräksen menestyvä käyttö edellyttääkin kokonaisvaltaista osaamista.

Rakentamisessa teräksen markkinaosuus oli vielä 1970-luvun alussa runkomateriaalina vain muutaman prosentin luokkaa ja rakenteiden valmistus ja suunnittelu pitkälle tuonnin varassa. Teräsrakentaminen pääsi 1980-luvulla hyvään vauhtiin ja Neuvostoliiton kaupan myötä vienti muodostui merkittäväksi. Viennillä onkin ollut suuri vaikutus terästeollisuuden ja suomalaisen suunnitteluosaamisen kehitykselle.

Suomalaiselle teräkselle ja osaamiselle pitäisi riittää jatkossakin markkinoita. Teräs on maailman käytetyin rakennusmateriaali betonin jälkeen. Suomalaiset teräksen tuottajat ovat omilla tuotealueillaan merkittäviä valmistajia. Kokonaistuotanto on yli kaksinkertaistunut vuodesta 1995. Viime vuonna teräksen tuotannon arvo oli noin 900 miljoonaa euroa, josta viennin osuus oli kuitenkin vain kolmannes.

Eurooppa ja Venäjä ovat edelleen tärkeimpiä vientialueitamme. Viimeisen kahden vuoden aikana myös vienti muualle on kasvanut.

Vuonna 2007 otettiin päätökselläni Suomessa käyttöön yhteiseurooppalaiset eurokoodit kantavien rakenteiden suunnitteluun. Terästeollisuus tuki tätä päätöstä perustellen sitä teräsrakenneteollisuuden vientiponnistelujen ja ulkomaisten toimintojen takia. Pidemmällä tähtäyksellä nähtiin eurokoodi –järjestelmään siirtyminen välttämättömäksi koko suomalaiselle teräsrakenneteollisuudelle johtuen vientitoiminnan ja ulkomaantoimintojen kasvavasta merkityksestä. Eurokoodeja käytetään yhä enemmän myös kasvavilla markkina-alueilla unionin ulkopuolella.

Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka on ottanut eurokoodit käyttöön. Suomi haluaa aktiivisesti kehittää Euroopan sisämarkkinoita ja samalla avata rakennusteollisuudellemme uusia vientimarkkinoita ja lisätä sen kilpailukykyä. Teräsrakentajat ovat alusta alkaen olleet aktiivisia eurokoodi –järjestelmän käyttäjiä. Haluan kiittää alaa tästä.

Eurokoodien käyttöönotto on edellyttänyt ja edellyttää panostusta alan standardisointiin, koulutukseen, oppimateriaalin sekä ohjeiden että käsikirjojen laadintaan. Teräsrakenneyhdistyksellä on tässä ollut ja on tässä työssä keskeinen rooli. Eurokoodien käyttöönottoa helpottamaan on perustettu kansallinen Help Desk, jonka internet –sivustoille on kerätty ajantasaista tietoa eurokoodeista. Alan aktiivisuutta osoittaa yritysten keskenään perustamat erilaiset yhteistyöhankkeet, joilla helpotetaan eurokoodien käyttöönottoa.

Eurokoodit yhtenäistävät suunnittelukäytäntöjä Euroopassa, mikä laajentaa laskentaohjelmien markkinoita. Hyvä esimerkki suomalaisesta osaamisesta ohjelmistopuolella on TEKLAn teräsrakenteiden suunnittelua varten kehittämä Xsteel-ohjelma, joka on laajalti maailmalla käytössä oleva teräsrakenteiden 3D-mallintamiseen ja suunnitteluun erikoistunut ohjelma.

Lähtökohtana on yhtenäinen rakennustietomalli (Building Information Modelling, BIM), jolla pyritään hallitsemaan kaikki rakennusvaiheet. Suomi onkin edelläkävijä rakennustietomallien käytössä. Teklan asiakasreferensseistä urheilusta hyvin kiinnostuneena kiinnitin huomiota Lontoon uuteen Wembley –stadioniin.

Hyvät kuulijat,

Teräsrakentamisen kehitys on ollut nopeaa ja innovatiivista. Toiminnan perustana on ollut koulutettu ja osaava henkilöstö, panostaminen tuotekehitykseen ja kilpailukykyiset tuotteet. Kehitystyöllä on päästy lujempiin teräsluokkiin, kylmämuovatut ohutlevyt ja rakenneputket on otettu käyttöön, metalli-lasirakenteisten julkisivujen ja kattorakenteiden käyttö on lisääntynyt -muutamia asioita mainitakseni. Teräksen käyttö perustusrakenteissa on uusi tärkeä käyttöalue.

Teräsrakentamisen kehityksen jatkon kannalta on tärkeää turvata osaamisen perusrakenteet niin korkeakouluissa, ammattikorkeakouluissa kuin ammattioppilaitoksissa. Alan on syytä varmistaa teräksen rooli myös Aalto-yliopistossa, jonka lähtökohtia on yliopiston ja liike-elämän yhteistyön syventäminen. Tavoitteena on luoda merkittävä osaamisen ja mahdollisuuksien yhteenliittymä, joka parantaa myös rakentamisen kilpailukykyä.

Suomessa kilpailukykymme kehittämiseen on kehitetty myös uusi työväline SHOK eli strategisen huippuosaamisen keskittymät, joista tiede- ja teknologianeuvosto päätti vuonna 2006. SHOKit syntyvät teollisuuden tahtotilasta, kun riittävä osaamis- ja innovaatiopohja on olemassa. Rakennusalan SHOKin muodostamisessa mitataan nyt alan tahtotilaa, kun SHOKille haetaan rahoitusta ja perustajaosallistujia.

Ilmastonmuutoksen hillinnän, mutta myös oman kilpailukykynsä kannalta suomalaisen teräsrakentamisen tulee vastata laajasti ympäristöhaasteisiin. Ympäristökuormitusten osalta teräsrakenneteollisuus on pystynyt merkittävästi alentamaan päästöjä. Hyvää on myös se, että teräsrakenteet ovat kierrätettäviä. Lisäksi Suomen terästeollisuuden energiankäytön tehokkuus on lisääntynyt merkittävästi. Kansainväliset sitoumuksemme ovat kuitenkin niin vaativat, että haasteet tällä sektorilla eivät tule loppumaan.

Olemme nopeasti ajautuneet kansainvälisen finanssikriisin syöksykierteeseen, jossa tulevaisuuden ennustettavuus on alhainen.

Suhdanteiden nopeasta muuttumisesta kertoo se, että vielä keväällä julkaistussa kyselytutkimuksessa teräsrakenteita valmistavista yrityksistä vajaa 60 % piti suhdannetilannetta hyvänä ja lähes kaikki muut tyydyttävänä. Tilanne on varmasti toinen tällä hetkellä. Kansainvälinen suhdannetilanne on heikentynyt rajusti finanssikriisin laajennuttua ja epävarmuuden lisäännyttyä.

Talouden kehitys on muuttanut markkinatilannetta selvästi ja markkinoiden hiljentyminen koskettaa kaikkia toimijoita. Uusien asuntojen rakentaminen vähenee ja muu talonrakentamisen kasvu hidastuu merkittävästi niin Suomessa kuin päävientialueilla. Suomessa rakennusteollisuuden lokakuun ennusteen mukaan liike- ja toimistorakennusten sekä teollisuus- ja varastorakennusten rakentaminen jatkuu vielä tänä vuonna korkealla tasolla, mutta uusien hankkeiden käynnistyminen alenee selkeästi.

Tilanne antaa aihetta huoleen ja edellyttää kaikilta toimijoilta tuottavuuden määrätietoista parantamista sekä erityistä huolenpitoa yritysten toimintaedellytyksistä kansainvälisen kilpailun koventuessa. Teollisuudelta edellytetään uudenlaista osaamista kilpailukykynsä ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Alan sisäiselle yhteistyölle on nyt tilaus. Nyt on aika panostaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen sekä henkilöstön kouluttamiseen.

Hyvät teräsrakennepäivien osallistujat,

Teräsrakennepäivät ovat alan perinteinen jokavuotinen tapahtuma, jonka Teräsrakennusyhdistys järjestää. TRY on jo 36 vuotta edistänyt ja kehittänyt teräksen ja muiden metallien käyttöä rakennusteollisuudessa, rakentamisen ohjeistusta sekä yritysten laatutoimintaa.

Teräsrakennepäivät kokoaa alan toimijat vaihtamaan ajatuksia ajankohtaisista asioista. Tänä päivänä elämme suurien haasteiden edessä. Kovenevassa kilpailussa elinehto on erottua muista positiivisella tavalla luoden lisäarvoa käyttäjille. Toivotan teille menestystä tämän haasteen ratkaisemisessa.