Puheet Yleistä

TEM:n Palvelutalouden murros ja digitalisaatio -raportin julkistus, Helsinki

Muutokset puhuttaessa mahdollisia

Palvelutaloudesta ja rakennemuutoksesta

Suomessa on meneillään yksi historiamme merkittävimmistä teollisuuden rakennemuutoksista. Teollisuuden osuus bruttokansantuotteestamme on pudonnut vuosituhannen vaihteen lähes 30 prosentista noin 20 prosenttiin. Samalla kun perinteinen kivijalkateollisuutemme joutuu uudistumaan ja etsimään uusia aluevaltauksia arvoketjun eri osista, kasvua tulee hakea myös kokonaan uusilta toimialoilta.

Palveluiden osuus Suomen BKT:sta on kasvanut yli 70 prosenttiin. Yksityiset palvelut vastaavat jopa puolesta koko kansantalouden arvonluonnista. Niiden merkitys niin työllisyyden, hyvinvoinnin, innovaatioiden kuin teollisuuden kilpailukyvyn kannalta on merkittävä.

Tuotteiden muutos liittyy tuotannon rakennemuutokseen – sen lisäksi, et¬tä palvelutoimialat kasvattavat merkitystään, yhä suurempi osa teollisuuden tuotteista on palveluita (esimerkki: tietoliikennevälineteollisuuden sisäinen tuotantora¬kenne muuttui kymmenessä vuodessa mer¬kittävästi – ohjelmointi, uusien tuotteiden suunnittelu ja innovointi sekä muut liike-elämän palvelut korvasivat valtaosin kokoonpanon ja perinteisen teollisen tuotannon).

TEM:n analyysi neljästä siirtymästä maailmantaloudessa pitää paikkansa niin teollisuuden kuin palvelujenkin osalta:

Suomessa toimivien yritysten tulee nykyistä paremmin:
1) päästä kiinni globaaleihin haasteisiin ja asiakastarpeisiin,
2) rakentaa innovaatioista todellista kilpailuetua sekä
3) luoda hyvä asema globaaleissa arvoverkostoissa.

Politiikalla tulee tukea sitä, että
4) Suomalaiset yritykset pystyvät uudistumaan, kasvamaan ja kansainvälistymään. Tämä edellyttää ennen kaikkea kannustavan toimintaympäristön luomista: riittäviä t&k -resursseja, yritysrahoituksen toimivuutta, osaavaa ja korkeasti koulutettua työvoimaa sekä kannustavaa verotusta ja säätelyä.

Digitalisaatio kasvun kärkenä

Vaikka digitalisaatio on vasta alkuvaiheessaan, se on jo nyt johtanut elinkeinojemme syvälliseen murrokseen. Kysymys on eittämättä aikamme suurimmasta teollisesta murroksesta, tai uudesta teollisesta vallankumouksesta. Muutoksen laajuutta ei oikein voi kuvata suppeammin kuin toteamalla, että kaikki se, mikä on digitalisoitavissa, myös digitalisoidaan. Murros koskettaa siis kaikkia aloja ja koko yhteiskuntaa. Samalla kun se on elinkeinoillemme mittava haaste, on se vähintään yhtä suuri mahdollisuus uudelle kasvulle.

Digitalisaatio on kaikkia toimialoja läpileikkaava kilpailukykytekijä. Se on tunnistettu myös yhdeksi kasvun kärjeksi biotalouden ja cleantechin rinnalle. Digitalisaation vahvistamiseksi myös Tekes on käynnistänyt yhteisvaikutuksiltaan noin 300 miljoonan euron uudet ohjelmat Teollinen Internet, Terveyttä biteistä sekä 5th Gear (joista Tekesin rahoitusosuus noin puolet, eli 150 me).

On esitetty useita valistuneita arvioita siitä, että muutaman vuoden aikajänteellä noin puolet kaikesta uudesta arvonluonnista tulee perustumaan digitalisaatioon. Mahdollisuuksien mittakaava on tärkeä hahmottaa. Digitaalisuutta tulee osata hyödyntää uusien ansaintalogiikoiden mahdollistajana.

Suomi on ollut digitalisaatiokehityksen eturintamassa sen ensimmäisinä vuosikymmeninä, ja meillä on hyvät mahdollisuudet pärjätä kisassa jatkossakin. Olennaista on ymmärtää, ettei digitaalisuus ole vapaaehtoinen valinta, vaan välttämätön keino kilpailukyvyn ja uudistumisen ylläpitämiseksi. Teollisuus tarvitsee niin palveluja kuin digitaalisia kyvykkyyksiä kehittyäkseen ja uudistuakseen. Palvelusektorin toimintamalleja digitalisaatio muokkaa jopa voimakkaammin kuin teollisuudessa. Vaikutukset tulevat olemaan suomessa huomattavat, kuten vaikkapa kaupan ja rahoituksen sektoreilla on jo nähty. Esimerkiksi suomalaista kivijalkakauppaa haastetaan nyt vaikkapa Kiinasta tai Intiasta käsin.

Digitalisaatio toki lisää kilpailua kaikilla muillakin aloilla. Palveluiden globalisaatio tulee etenemään digitalisaation ajamana paljon nopeammin kuin valmistavassa teollisuudessa. Potentiaalisten menestyjien määrä on räjähdysmäisessä kasvussa, kun länsimailta pikkuhiljaa häviää teknologisen edelläkävijyyden suoma etumatka. Suojassa olevia markkinoita ei ole. Meillä on kiire löytää suomalaiset ja eurooppalaiset menestysreseptimme.

En väittäisi että juuri Suomi on erityisesti jäänyt kehityksestä jälkeen. Sanoisin ennemmin, että amerikkalaiset ja jossain määrin myös kiinalaiset johtavat ja muut tulevat perässä. Tällä hetkellä digitalisaatio näyttäisi etenevän kohden niin sanottua alustataloutta. Esimerkkeinä voi mainita epäsuoraa ansaintalogiikkaa harrastavat amerikkalaiset digiyhtiöt, jotka salakavalasti luovat tiedon hallintaan perustuvia ansaintamalleja. Google on hakukoneyhtiö, joka antaa varsinaisen palvelun ilmaiseksi, mutta kerää tulonsa mainoksista. Uhkakuva on se, että meillä ei ole Suomeen arvoa kanavoivia digitaalialustoja. Tarjoamme kyllä konesalimahdollisuuksia tänne tuleville, mutta ne kuitenkin kanavoivat liiketoiminnan arvon muualle. Suomen on herättävä huomaamaan, että teollisen ja palveluliiketoiminnan murros tapahtuu digitalisaation kautta ja että meidänkin on kyettävä luomaan ratkaisuja, jotka kanavoivat arvoa Suomen kansantalouteen.

Keskeinen johtopäätös siis on, että digitalisaatio on meneillä oleva iso muutos – jossa on oltava mukana tai näivettyy. Toinen keskeinen havainto on, että digitalisaatio muuttaa palvelusektoria yhtä voimakkaasti, jollei voimakkaammin kuin teollisuutta. Kolmas tärkeä johtopäätös on, että palvelusektorin laajuus korostaa muutokseen varautumisen tärkeyttä. Muutoksen vaikutukset voivat olla nopeita ja todella suuria. Palvelujen kilpailukykyyn perustuvat menestystekijät ansaitsevat huomiota siksikin, että ne poikkeavat joiltain osin siitä perinteisestä teollisen kilpailukyvyn mallista, joka vallitsee ajattelussamme.

Raportista

Digitalisaatio muuttaa maailmaa. Politiikan tehtävänä onkin varmistaa, että voimme olla kansantaloutena hyötyjien joukossa. Edellä mainituista syistä kilpailukykyä kehittävän politiikan pitää kattaa digitaalisen ja palveluihin perustuvan liiketoiminnan tarpeet.

Innovaatiopolitiikka ja aineettoman pääoman vankistaminen, yritysrahoitus, sääntely-ympäristön yksinkertaistaminen ja kannustavuus, ”alustaekosysteemien” kehittäminen ja dynaamiset eurooppalaiset digitaaliset sisämarkkinat ovat niitä tontteja, joilla politiikkaa tulee erityisesti kehittää.

Yritykset ovat kaikesta huolimatta aina tärkeimmässä roolissa, uudistumisen ja kasvun avainpelaajina. Niiden tulee rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tarttua kansainvälistymisen mahdollisuuksiin sekä teollisuuden ja palvelujen yhdistämiseen innovatiivisin tavoin. Millään palvelualalla ei voida myöskään kääntää selkää tuottavuuden jatkuvalle kehittämiselle.

Tänään julkaistavan raportin tehtävänä on lisätä ymmärrystä ja avata keskustelua siitä isosta murroksesta jonka edessä me kaikki olemme. Se on myös työkalu valtiovallalle hahmottaa, miten tätä isoa muutosta voitaisiin olla auttamassa ja tukemassa.

Haluan nostaa esiin ainakin seuraavat jatkoanalyysiä ohjaavat johtopäätökset:

Yksityisen palvelusektorin kehittäminen on otettava elinkeino- ja innovaatiopolitiikan yhdeksi kärkiteemaksi. Valtio ei voi yrittää yritysten puolesta, mutta valtion rooli on pyrkiä jatkuvasti kehittämään palveluyritysten toimintaedellytyksiä. Digitaaliset palvelualustat – alustatalous, muuttaa kilpailuoloja globaalisti. Tähän rakennemuutokseen liittyvät politiikkatoimet ovat elintärkeitä. Palvelutalous tulee ylittämään valtioiden rajat digitalisoitumisen kautta huippuvauhtia. Koko elinkeinopolitiikan arsenaali tulee valjastaa tukemaan uudistumista ja siirtymistä digitaalitalouteen, mukaan lukien edelläkävijyyden edistäminen julkisin hankinnoin sekä ennakkoluulottomin kokeiluin. Sääntelyn lisääminen ja vanhoihin uskomuksiin takertuminen soveltuu tähänkin kuvioon äärimmäisen huonosti.

Digitalisaatio linkittää yhteen teollisuuden ja palvelut ja niitä on tarkasteltava ja kehitettävä kokonaisuutena. Palveluliiketoiminnan kehittäminen antaa monille kypsille toimialoille ja pitkään toimineille yrityksille tilaisuuden uudistua. Se voi myös auttaa löytämään uusia asiakaskuntia ja kehittämään uusia tuotesegmenttejä.

Kansainvälinen kilpailu muuttuu aina vain raaemmaksi. Koveneva kilpailu haastaa kasvavan osan palvelujen jalostusarvosta myös Suomessa. Mahdollisimman monen palveluyrityksen tulee pyrkiä liiketoimintansa mittakaavaetuihin sekä hyödyntämään viennin mahdollisuuksia. Tämä on kansantalouden tuottavuuskehityksen ydinkysymyksiä. Meidän on yhdessä tunnistettava keinot, joilla pääsemme mukaan palveluliiketoiminnan globaaliin kasvuun. Tässäkin työssä olennaista on kiinnittää huomiota yritysten kannustavaan toimintaympäristöön sekä huolehtia riittävien voimavarojen ohjaamisesta innovaatiokyvyn vahvistamiseen eli koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

Tämän raportin tarkoituksena on nostaa palvelut Suomen hyvinvointia koskevan keskustelun keskiöön yhdessä teollisuuden ja digitalisaation kanssa. Täsmälääkkeitä tästä julkaisusta ei vielä löydy – kyse on enemmänkin keskustelunavauksesta -pohjasta tulevalle vuoropuhelulle ja syventävälle analyysille.