Blogi

Teksasissa arktista liiketoimintaa edistämässä

Valtavat markkinat, korkea tuottavuuden taso, talouden vahva dynaamisuus, johtava asema teknologisessa kehityksessä ja riskipääoman hyvä saatavuus, vain muutaman tekijän mainitakseni, tekevät Yhdysvalloista Suomellekin hyvin tärkeän kauppakumppanin ja investointikohteen.

Koko ulkomaankauppaamme arvioitaessa USA ei volyymissa pärjää perinteisille suurimmille kauppakumppaneillemme Ruotsille, Venäjälle ja Saksalle, mutta vaikkapa kasvussa olevan Suomen palveluviennin kannalta USA on jo Ruotsin jälkeen toiseksi tärkein markkina-alueemme.

Yhdysvalloissa on – kaikista murheissaan huolimatta – myös draivia ja dynamiikkaa ihan eri tavalla kuin Euroopassa. Viennistä ja kasvavassa määrin myös ulkomaisista investoinneista riippuvaisen Suomen yksinkertaisesti kannattaa panostaa jenkkimarkkinoille. Tähän isoon kuvaan liittyen yritän osaltani edistää kaupallisia suhteita maidemme välillä tämän viikon Houstonissa, Piilaaksossa ja Seattlessa.

Useimmiten huomiomme rajoittuu Yhdysvaltain osalta pitkälti maan laidoille, niin itärannikolle kuin länsirannikollekin. Siinä välissäkin on kuitenkin vaikka mitä.

Houston, jonne tätä kirjoitettaessa olen laskeutumassa, on USA:n neljänneksi suurin kaupunki. Alueen talous nojaa pitkälti energiateollisuuteen, erityisesti öljyyn. Alueella sijaitsee koko maailman suurin petrokemiallisen teollisuuden keskittymä.  Kaupungissa on yli 3000 energia-alan yritystä.

Mutta on kaupunki aktiivinen monilla muillakin aloilla. Fortune 500 -listan yrityksistä 23:lla on pääkonttori Houstonissa (2. sija New Yorkin jälkeen). Sadasta maailman suurimmasta Yhdysvaltain ulkopuolisesta yrityksestä yli puolella on toimisto Houstonissa.

Houstonissa on erityisen yritysmyönteinen ilmapiiri. Kaupungissa on viime aikoina syntynyt kaikkein nopeiten uusia työpaikkoja koko maassa. Kaupunki on myös yksi maan kansainvälisimmistä paikoista. Teksas, jossa Houston siis sijaitsee, on osavaltiotasolla maan suurin viejä, jonkin verran ennen Kaliforniaa ja oleellisesti edellä mm. New Yorkia, Floridaa tai Illinoisia. Houston on profiloitumassa enenevässä määrin korkean teknologian keskuksena. Kuriositeettina voitaneen mainita, että osavaltiossa on maan matalin verotus, eikä osavaltiotasolla kerätä lainkaan tuloveroa, ei yrityksiltä eikä kansalaisilta.

Näin matkani alussa olen varma, että täällä kannattaa käydä. Enkä ihmettele sitäkään, että juuri täällä järjestetään maailman suurin arktiseen teknologiaan keskittyvä konferenssi, jonka pääistunnossa minulla on mahdollisuus myydä ja promovoida suomalaista alan osaamista. Asian voi ilmaista niinkin, että paikalla täällä ainakin ovat ns. kaikki olennaiset. Ja mikä hienointa myös laadukas suomalainen liikemiesvaltuuskunta.

Mitä arktiseen tulee, noin kolmannes kaikista maailman 60 leveyspiirin pohjoispuolella asuvista ihmisistä asuu Suomessa. Suomi on maailman ainoa maa, jonka kaikki satamat saattavat vuosittain jäätyä. Suomessa on rakennettu 60% kaikista maailmassa rakennetuista jäänmurtajista.

Ei ole ihme, eikä myöskään liioittelua sanoa, että meillä on ainutlaatuista arktisten olojen osaamista ja asiantuntemusta – itse asiassa hyvin monipuolisesti lumen ja jään kanssa elämiseen liittyvistä arjen asioista aina vaikkapa meteorologiaan saakka. Kovin monista luonteeltaan ei-arktisista tuotteistakin voi todeta, että kun ne meillä on suunniteltu kestämään myös poikkeukselliset olosuhteemme, niiden laatutaso on jo lähtökohtaisesti korkea.

Meillä Suomessa ei tavallaan ole ollut vaihtoehtoa. Kylmä ilmastomme, energia-intensiivinen teollinen rakenteemme ja omien fossiilisten luonnonvarojen puute on pakottanut meidät sopeutumaan olosuhteisiin, panostamaan energiatehokkuuteen, olemaan kärjessä cleantechin kehittelyssä jne. Tässä olemme onnistuneet tavalla, jota maailmalla aiheestakin ihmetellään.

Kun muun maailman mielenkiinto nyt on enenevässä määrin kohdistumasta arktisten alueiden suuntaan, jossa meillä siis on aivan erityistä osaamista, olisi hölmöä, itse asiassa ihan älyvapaata, olla hyödyntämättä tähän liittyviä huimia kaupallisia mahdollisuuksia. Eivätkä nämä tietenkään rajoitu merenkulkuun, vaikka ne keskustelun keskipisteessä juuri nyt ovatkin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *