Blogi Yleistä

Talouskasvu ja verotus eivät ole toisistaan riippumattomia

Ensi vaalikauden suurista taloushaasteista on virinnyt tärkeä keskustelu. On vain positiivista, jos ja kun tästä keskustellaan.

Positiivista on myös se, että tässä keskustelussa – itse asiassa yli puoluepolitiikan raja-aitojen – korostetaan talouskasvun merkitystä. Talouskasvu lisää itsessään julkisen talouden tuloja ja myös vähentää monia menoja. Talouskasvu siis osaltaan tasapainottaa taloutta ja kuroo ns. kestävyysvajetta umpeen. Toki talouskasvu tuo tullessaan paljon muutakin hyvää.

Talouskasvu pitää kuitenkin luoda. Itsestään sekään ei synny.

Valtiovalta vaikuttaa monella tavalla talouskasvuun. Suurin osa näistä tekijöistä on välillisiä. Edellytyksiä talouskasvulle luodaan mm. osaavasta työvoimasta huolehtimisella, hallinnon rationalisoinnilla ja ylipäänsä suotuisan liiketoimintaympäristön ylläpitämisellä ja kehittämisellä.

Varmaankin kaikkein keskeisin talouskasvuun vaikuttava julkisen vallan väline on kuitenkin verotus. Verotus, niin sen taso kuin rakennekin, vaikuttaa monella tavalla talouden dynamiikkaan. Verotuksella ja siinä tehtävillä muutoksilla vaikutetaan suoraan joko talouskasvua tukevasti tai sitä hillitsevästi.

Talouskasvu ja verotus eivät siten ole toisistaan riippumattomia, kuten joissakin puheenvuoroissa annetaan ymmärtää. Esimerkiksi pääministeri Kivinimen viikonloppuinen linjaus, jossa mahdollinen ”veronkevennysvara” selviää muutaman vuoden päästä sen pohjalta, miten vahvasti talous on kasvanut, on outo eikä ota huomioon verotuksen dynaamisia vaikutuksia.

Onko siis niin, että talouskasvu vaikuttaa verotukseen vai verotus talouskasvuun?

On totta, että verotuksella on monia tehtäviä. Sen perustehtävä lienee varojen kerääminen yhteisiin käyttötarkoituksiin. Sen lisäksi, kuten todettua, verotus vaikuttaa ihmisten ja yritysten käyttäytymiseen, työnteon mielekkyyteen, yrittämisen houkuttelevuuteen ja investointien sijoittamiseen. Ja kaiken lisäksi verotuksella on kiistaton tulonjakovaikutuksensa, mihin yhdistetään myös erilaisia oikeudenmukaisuuskäsityksiä.

Suomessa on tätä nykyä vallalla omituinen yleistotuus, jonka mukaan kaikkien veromuutosten pitää tasata tuloeroja ollakseen oikeutettuja. Tämä näkökulma on sinänsä looginen, mutta ei ota huomioon verotuksen vaikutusta taloudelliseen toimeliaisuuteen. Tuloeroja edelleen tasaava verouudistus voidaan nähdä oikeudenmukaisena, mutta jos se samalla hillitsee talouskasvua, lopputuloksena jaettavaa on vähemmän ja kaikki voivat vähän huonommin. Tästäkin yleensä yhteiskunnan heikompiosaiset kärsivät muita enemmän.