Blogi Yleistä

Supo ei kaipaa parlamentaarista valvontaa 13.08.2007

Kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sd) vaati näyttävästi Supolle parlamentaarista valvontaa (HS 12.8.2007). Samaa ovat vaatineet eräät muutkin. Kovin omituista on – tai sitten ei – että parlamentaarista valvontaa vaativat juuri parlamentaarikot.

Suomessa parlamentaarisen valvonnan alaisena ovat ainakin YLE, KELA ja Suomen pankki – ja tietenkin eduskunnan oma taloushallinto. Tulokset eivät – ehkä Suomen pankkia lukuunottamatta – ole kovinkaan rohkaisevia. Ettei vaan olisi niin, että ne ne elimet, joita parlamentti valvoo, ei oikeasti valvo kukaan.

Suojelupoliisilla on nykyisessäkin maailmassa aivan oma ja erityinen roolinsa, eikä sen toimien tuominen joidenkin valittujen parlamentaarikkojen ihmeteltäväksi välttämättä sen paremmin tehosta Supon toimintaa kuin edistä yhteiskunnan kokonaisetuakaan. Kesän Supoa koskevat keskustelut ovat kuitenkin sinänsä osoittaneet tarpeen alistaa myös suojelupoliisi nykyistä organisoidumman valvonnan kohteeksi. Tämä on varmasti toteutettavissa monella muullakin tavalla. Kokonaan toinen asia on myös esim. ns. Rosenholz-materiaalin avaaminen tutkijoiden käyttöön, mikä olisi hyvin perusteltua kunhan se tehdään lakeja noudattaen ja Supon kansainvälisiä suhteita ja verkostoja vaarantamatta.

Pääasia on, että luottamus Supon toimintaa palautetaan. Tämä edellyttänee samalla jonkinasteista avoimuuden lisäystä. Helpompi on kuitenkin yhtyä oikeuskansleri Jonkan ja oikeusministeri Braxin (niinikään HS 12.8) näkemyksiin jonkinlaisesta ulkopuolisesta valvontaelimestä kuin Kiljusen & co. näkemyksistä saattaa Supo joidenkin julkisuudesta riippuvaisten (ja – kipeiden) kansanedustajien tirkisteltäväksi.