Blogi Yleistä

Suomen suhteista suurvaltoihin

Ulkoministeriön valtiosihteeri Pertti Torstila vakuutti eilen, että Suomen suhteet Yhdysvaltoihin ovat kunnossa. Niin varmaan ovatkin. Olisi väärin sanoa, että suhteet eivät ole kunnossa. Tämä ei kuitenkaan ole asian ydin. Olennaista on se, että suhteet voivat aina olla paremmatkin ja läheisemmätkin ja se, että nykyinen hallitus on tehnyt aika vähän näiden suhteiden edistämiseksi tai ylläpitämiseksi.

Sinänsä Torstilan, joka on erinomainen diplomaatti, lausunto ei ollut yllätys. Mitä muuta hänen asemassaan asiasta voi sanoa? Olisihan se kerrassaan vallankumouksellista, jos UM:n korkein virkamies sanoisi, että suhteemme maailman johtavaan valtioon eivät ole kunnossa.

Myös Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs vakuutti pari päivää sitten, että maittemme suhteet ovat kunnossa. Tottakai hän vakuuttaa näin ja varsinkin, kun sitä erikseen häneltä kysytään. Miettikää mikä meteli siitä olisi syntynyt, jos hän olisi sanonut jotain muuta.

Diplomaatit, suurlähettiläät ja valtiosihteerit etunenässä, ovat jo määritelmänomaisesti lausunnoissaan diplomaattisia. Ja varsinkin keskenään ystävällismielisissä väleissä olevien maiden diplomaatit tietenkin puhuvat lähtökohtaisesti kauniita maiden välisistä suhteista.
Ei tämä silti sitä tarkoita, että suhteet olisivat moitteettomat, tai että ne eivät voisi olla paremmatkin.

Kansainvälistä kanssakäymistä ammatikseen harjoittavien diplomaattien tehtävä on olla diplomaattisia ja vaalia hyviä suhteita. Silti totuus voi olla jotakin muuta. Huomionarvoista sen sijaan on se, ettei sen paremmin USA:n suurlähettiläs kun valtiosihteeri Torstilakaan väittäneet, että suhteet olisivat erinomaiset, että ne olisivat paremmat kuin koskaan tai edes aikoihin, tai että viime vuosina kanssakäyminen olisi ollut poikkeuksellisen tiivistä ja hedelmällistä. Välillä kannattaakin tarkastella paitsi sitä, mitä sanotaan, sitä mitä ei sanota.

Keskustelu Suomen USA:n suhteista on virinnyt asetelmassa, jossa suhteemme Venäjään on oletettu olevan poikkeuksellisen hyvällä tolalla. Tänään YLE:n kyselyssä 20 Suomen ja Venäjän suhteiden asiantuntijaa vähintäänkin kyseenalaistavat tämän olettamuksen. Asiantuntijat eivät anna kehuja Suomen puheenjohtajuuskauden Venäjä-saavutuksille. Heistä 2/3 on sitä mieltä, että Suomen Venäjä-saavutuksia on liioiteltu ja moittivat maan yleistä suhtautumista itänaapuriin. Heidän mukaansa Suomi on arka ja varovainen Venäjä-asioissa, minkä lisäksi Suomi on laiminlyönyt kahdenvälisiä asioita.

Liioittelematta tämänkään tutkimuksen merkitystä, on hyvä havaita, että nämä henkilöt eivät anna lausuntoja diplomaattistatuksella, vaan alaa objektiivisesti arvioivina tarkkailijoina. Heidän tehtävänsä ei nimenomaisesti ole pyrkiä edistämään minkään maan kansainvälisiä suhteita ja antamaan tätä tukevia lausuntoja. Heidän roolinsa ei ole edustaa valtio-työnantajansa ulkopoliittisia tavoitteita eikä vannoa minkään virallisen liturgian nimiin. Heidän tehtävänsä on antaa oikeita arvioita asioiden tilasta.

Sellaista päivää tuskin tulemme näkemään, oli hallituskin minkä värinen tahansa, että UM:n valtiosihteeri tai Yhdysvaltain suurlähettiläs moittisi Suomen ja USA:n välisiä suhteita. Siksi näiden lausunnoista ei pitäisi tehdä kovinkaan merkittäviä johtopäätöksiä. Aivan arkipäivää ei kuitenkaan ole se, että enemmistö maan parhaista asiantuntijoista moittii Suomen Venäjä-suhteita. Siksi tästä taas ehkä kannattaisi tehdä joitakin johtopäätöksiä.