Blogi Yleistä

Suomella ei ole varaa passiivisuuteen EU:n energiaunionikeskustelussa

Julkaistu Kauppalehden Debatti-palstalla 19.3.

Energiapolitiikan merkitys EU:lle, maailman suurimmalle energian tuojalle, on kiistaton. Tänään EU-maiden päämiehet keskustelevat Brysselissä energiaunionista, jolla pyritään edistämään energian sisämarkkinoita ja parantamaan energiaturvallisuutta. Hankkeessa on Suomen kannalta paljon voitettavaa, mutta myös monta kansallista etua valvottavana.

Ensisilmäyksellä komission energiaunionialoite ei sisällä kovin paljoa uutta. Silti sillä voi olla iso merkitys unionin tulevalle energiapolitiikalle.

Energiaunioni edustaa komission uutta tapaa tehdä politiikkaa, jossa keskitytään laajoihin, sektorit ylittäviin hankkeisiin.

Parhaimmillaan huomioitua tulevat kaikki vastuullisen energiapolitiikan kannalta olennaiset tulokulmat – kilpailukyky, ilmastopolitiikka ja toimitusvarmuus. Energiapolitiikassa, jos jossakin, on huomioitava kustannustehokkuus ja eri politiikkasektoreiden kerrannaisvaikutukset.

Suomi on osana pohjoismaista sähkömarkkinaa näyttänyt esimerkkiä energian sisämarkkinoiden luomisessa. Laajentuvat yhteiset markkinat alentavat energian hintaa ja lisäävät toimitusvarmuutta, mutta hyödyttävät Suomea myös laajemmin. Yrityksemme ovat maailman kärkikastia muun muassa cleantech-ratkaisujen kehittäjinä ja hyötyvät kasvavista vientimahdollisuuksista.

Yhteisen politiikan haasteena on jäsenmaiden erilaisten olosuhteiden huomioiminen. Elintärkeät kansalliset intressimme: metsää ja metsäenergiaa koskeva sääntely sekä energiaintensiivisen teollisuuden ja cleantech-alan erityisintressit vaativat Suomelta jatkuvaa edunvalvontaa.

Erityisen tärkeää on huolehtia teollisuutemme kilpailukyvystä minimoimalla hiilivuodon riski. Hyvinvointimme riippuu pitkälle siitä, kuinka vientiteollisuutemme pärjää globaaleilla markkinoilla. Liiaksi kiristyvillä vaatimuksilla ei pidä ajaa eurooppalaista teollisuutta alhaisemman kustannustason ja minimaalisen ympäristösäätelyn maihin. Tällaisessa järjestelyssä on globaalistikin tarkastellen hyvin vähän voittajia.

Suomen keskeinen intressi on myös turvata metsäpohjaisen biomassan kestävä käyttö. Keskustelu biomassan ilmastovaikutuksista on voimistumassa kansainvälisillä foorumeilla. Suomessa suurin osa puupohjaisesta energiasta tuotetaan kestävästi metsäteollisuuden ja metsänhoidon sivutuotteista, toisin kuin monissa
muissa EU-maissa. Jo nyt Suomen energian kokonaiskulutuksesta puupolttoaineet kattavat neljänneksen. Biomassan käytön lisääminen edelleen on välttämätöntä, jotta saavutamme EU:n ilmastotavoitteet.

EU-lainsäädännöllä ei saa vaarantaa suomalaisen kestävän bioenergian tuottamisen edellytyksiä. Liikennesektorilla EU-politiikassa tulee huomioida biopolttoaineiden mahdollisuudet päästövähennyksissä ja varmistaa alan toimintaedellytykset EU-markkinoilla. Suomalaisilla yrityksillä on myös tähän
liittyvää huippuosaamista ja uusia investointeja vireillä.

Energiapolitiikan painoarvo tulee EU:ssa vain kasvamaan. Suomen, jolla on toisaalta rikkautena metsäluonnonvarat sekä cleantechin ja biotalouden korkea osaaminen, mutta toisaalta rasitteena kylmä ilmasto, pitkät etäisyydet ja energiaintensiivisen teollisuuden haasteet, tulee aktiivisesti pitää huolta kansallisista intresseistämme EU:n yhteistä politiikkaa muodostettaessa.

Jan Vapaavuori
elinkeinoministeri (kok)