Blogi Yleistä

Suomalaista ruokaa viemässä 19.09.2007

MTK:lla taisi muutama vuosi sitten olla kampanja, jonka mukaan ”maaseutua ei voi tuoda”. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö sitä voisi yrittää viedä. Eikä se tarkoita sitä, etteikö varsin helsinkiläistä ministeriä voisi valjastaa tähän tehtävään.

Monien yllätykseksi, itseni mukaan lukien, pidin ministeriurani ensimmäisen varsinaisen ulkomailla esitetyn julkisen puheeni eilen Pietarissa, jossa avasin pohjoismaisen yhteistyöministerin ominaisuudessa Pohjoismaisen ruokaviikon (puhetta ei sen luonteen vuoksi oltu lähetetty etukäteen minnekään).

Tiistaipäivä MTK:n lähettiläänä oli mieluisa. Pietarissa on karkeasti saman verran väkeä kuin koko Suomessa ja suomalaisella elintarviketeollisuudella on jo tämän takia paljon voitettavaa. Toki moni on jo menestynytkin, kuten vaikkapa Paulig, joka on jo markkinajohtaja Pietarissa. Toisaalta venäläiset kuluttavat kahvia vain 900 grammaa/hlö/v, kun Suomessa sumppia menee yli 12 kg samalla asteikolla, joten paljon on Pauligilla & co Venäjällä ja Pietarissa voitettavana vielä jatkossakin.

Suomalainen (ja pohjoismainen) ruoka on – ainakin puheeni mukaan – ”aitoa, puhdasta, temppuilematonta, terveellistä, turvallista ja eettistä”. Neljä vuodenaikaamme – meidän leveysasteella – mahdollistavat hitaan kypsymisen kautta poikkeuksellisen aromikkaat raaka-aineet.

Ihmiskunnan ja hyvinvoinnin kehityksen myötä ihmisen suhde ruokaan on muuttunut ja muuttuu. Ensimmäisessä vaiheessa ruokaa tarvittiin hengissä pysymiseen. Seuraavassa vaiheessa sille muodostui tämän ohella rooli nautintojen ja elämysten luojana. Uusimmassa vaiheessa, jota kehittyneissä maissa nyt elämme, ruoka on yhä useammalle osa terveyden ja elämänlaadun edistämistä: ruokailutottumukset kytkeytyvät terveelliseen elämäntapaan sekä fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin.

Yhtenä tarkoituksenamme oli viestittää, että suomalainen ruoka täyttää juuri nämä kriteerit. Ja varmasti parhaimmillaan täyttääkin. Siitä huolimatta, että iso osa omista kansantaudeistamme juontaakin juurensa epäterveellisistä ruokailu- ja muista elämäntavoista.

Ulkopolitiikan puolella ja nimissä puuhataan monenlaista. Monesti siitä on iloa myös isänmaalle. Ainakin itseäni ilahduttaa tällä(kin) saralla eniten se, kun teemme jotain konkreettista esim. edistämällä suomalaista vientiä ja omien tuotteidemme tunnettuisuutta maailmalla.