Blogi Yleistä

Sote-ratkaisu luo pohjaa heikompiosaisten auttamiselle

Käynnissä oleva sote-uudistus on välttämätöntä saada suunnitelmien mukaan eteenpäin. Monestakin syystä. Mutta ennen kaikkea siksi, että voimme vain nykyistä toimintaamme tehostamalla luoda tilaa ja resursseja heikompiosaisten auttamiselle.

Näkemys edellyttää luonnollisesti pienen selityksen.

Minulta on toisinaan kysytty, miksi viime vaalikaudella kiinnitin niin paljon huomiota pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämiseen ja ennen kaikkea sitä, miten projekti tämän valitettavan ilmiön puolittamisesta myös onnistui ja toteutui.

Ensinnäkin huoli yhteiskuntamme kaikkein heikompiosaisten asemasta on aina ollut vastuullisen porvarin agendalla. Näin on, siitä huolimatta, että osa vasemmistosta on pyrkinyt luomaan mielikuvaa, että vain sillä puolella poliittista kenttää ajateltaisiin sosiaalisesti. Sosiaalisen vastuun sosialisointi sosialistien yksinoikeudeksi ei yksinkertaisesti tee oikeutta tosiasioille. Jokainen aito sivistysporvari on sosiaali- ja terveyspoliittisissa kysymyksissä sielullaan ja sydämellään mukana.

Toiseksi pitää uskaltaa priorisoida. Järjestelmämme haasteena on, että yhä rajallisempia resursseja ripotellaan liian laajasti vähän kaikkialle. Lopputuloksena moni asia saattaa edetä, mutta harvaan asiaan, jos mihinkään saadaan todellista parannusta. Kaudellani asuntoministerinä päätettiin, että nyt ihan oikeasti painotetaan pitkäaikaisasunnottomia. Tämän seurauksena projektille suunnattiin riittävä määrä resursseja, niin aineellisia kuin henkisiäkin.

Kolmanneksi kyse on hyvin laadituista toimenpidesuunnitelmista ja niiden konkreettisesta, operatiivisesta johtamisesta. Pelkät kauniit ajatukset eivät muutu elävän elämän teoiksi, ellei hankkeita myös jämäkästi johdeta. Kyseisessä hankkeessa se tehtiin vahvalla kumppanuudella kymmenen suurimman kaupungin kanssa, määrätietoisesti ja suunnitelmallisesti.

Jotta yhteiskuntamme vähäosaisista voidaan aidosti huolehtia ja yhteiskuntamme sosiaalisia ongelmia tehokkaasti lieventää, tarvitsemme jatkossakin selkeää priorisointia ja tehokkaasti toimeenpantuja hankkeita, mutta myös selkeitä, koko järjestelmää kehittäviä isoja uudistuksia.

Käynnissä oleva sote-uudistus on juuri tällainen. Sen ensisijaisena tehtävänä on integroida toisaalta sosiaali- ja terveyspalvelut, toisaalta perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito toisiinsa, pistää ns. palveluketjut kuntoon ja parantaa toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Samalla sen tehtävänä on kuitenkin saada samalla rahalla enemmän aikaiseksi. Tämä on yksinkertaisesti välttämätöntä, jotta meillä on mahdollisuuksia paremmin puuttua myös erilaisiin yhteiskuntamme sosiaalisiin kysymyksiin.

Sote-uudistus ei ole vielä valmis. Käänteentekevät, historiallisiksikin kutsutut periaatteelliset linjaukset on tehty keväällä prosessissa, jossa minulla oli kunnia saada olla mukana. Uudistuksen konkretisoiva jatkotyö on nyt käynnissä. Tarkoituksena on saada sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki piakkoin eteenpäin. Vaikeusastetta on vielä kylliksi, mutta epäonnistumisiin ei nyt ole varaa. Hallinto ja rakenteet on saatava kuntoon tällä hallituskaudella.

Sote-uudistuksen onnistunut loppuunsaattaminen ei ole mikään rutiiniasia, vaan keskeisen huomion edellyttävä megaluokan uudistus. Jos siinä onnistutaan, hyödymme monella tavalla. Palveluketjut saadaan sujuviksi ja palveluiden saatavuus yhdenvertaisemmaksi samalla kun onnistumme pienentämään kestävyysvajetta ja vieläpä rakentamaan tilaa sille, että varoja riittää myös muiden akuuttien ongelmien korjaamiseen.

Jos joskus, niin nyt on kysyntää kokonaisvaltaisella ajattelulle, ison kuvan näkemiselle ja ymmärtämiselle sekä rakentavalle, asiaa aidosti eteenpäin vievälle työlle kapeiden alue- tai ammattiryhmäintressien suojelemisen tai vastuuttoman osaoptimoinnin sijasta. Ellei muuta niin sen takia, että se on suomalaisen sairaan ja vähempiosaisen kiistaton etu.