Helsinki haluaa olla maailman toimivin kaupunki. Se tarkoittaa sujuvaa arkielämää, hyviä palveluita ja turvallista elinympäristöä. Turvallisuus, toimivuus ja ennakoitavuus ovat tärkeitä arkielämän onnistumisen kannalta, mutta ne eivät vielä riitä tekemään kaupungista kiinnostavaa ja elinvoimaista. Eikä niiden kautta kaupungista vielä synny aitoa kotia ihmisille.
Kaupunki on ennen kaikkea ihmisten yhteisö. Kaupunkielämä on leimallisesti elämää toisten ihmisten kanssa. Globaali kehitys johtaa siihen, että kaupungit kasvavat ja elämä keskittyy niihin. Tätä vastaan on turha pyristellä – kaupungit ovat tulevaisuuden elämän keskuksia, joiden merkitys maailman globaalien ongelmien ratkaisijana korostuu entisestään. Ihmisten tuleminen yhteen korostaa kaupungin hyviä puolia, mutta myös haasteita ja ongelmia. Helsinki on sen kokoinen, että todellinen yhteisöllisyys on mahdollista, mutta samaan aikaan tarpeeksi pieni toimimaan ketterästi ja joustavasti testialustana sille, millaisia tulevaisuuden kaupunkien maailmanlaajuisesti tulisi olla. Helsingin rooli on olla edelläkävijä. Ihmisläheisyys, käytännönläheisyys, joustavuus ja yhteistyö ovat avainsanoja globaalien ongelmien ratkaisussa – ja näitä on löydettävissä nimenomaan kaupungeissa. Tulevaisuuden maailmanlaajuinen yhteisö on kaupunkien globaalia perhe-elämää, jossa valta ja vastuut yhteisen maapallomme kehittämisestä jaetaan niiden kesken jotka tarttuvat toimeen.
Kaupunki on myös ihmisten luomien organisaatioiden – yritysten, järjestöjen, yhdistysten ja harrastepiirien yhteisö. Monet kaupunkimme rakastetuimmista paikoista ja vetonauloista ovat yritysten tai säätiöiden luomia. Ihan tästä lähialueelta tulee mieleen mm. Allas ja uusi Amos Rex taidemuseo. Kaupungin tehtävä on tulevaisuudessa entistä enemmän mahdollistaa ihmisten ja yhteisöjen tekeminen. Viisaus siitä, millainen kaupungin tulee olla ei asu virkamiesten mielessä tai kaupunkiorganisaation byrokratiassa – paitsi ihan pieneltä osin -, vaan ihmisten arkielämän kokemuksessa. Aikaisia esimerkkejä tästä oli esim. Ravintolapäivä, jossa ihmisten toive ajoi virkakoneiston jäykkyyden edelle.
Helsingin brändin ytimessä on ajatus siitä, että yhdessä yhteisönä teemme vaikuttavia tekoja. Vaikka Helsingin pormestari tai koko kaupunkiorganisaatio yksin tekisivät mitä, emme pääsisi kuin korkeintaan puoliväliin. Se, mitä lopulta syntyy tai jää syntymättä, on kiinni helsinkiläisistä. Kaupunkiorganisaation ei edes pidä yrittää rakentaa valmista kaupunkia, vaan paras mahdollinen alusta kaupunkilaisten kohtaamisille, yrittäjyydelle, kaupunkiteoille ja –kulttuurille. Siksi olen erityisen iloinen, että voin olla avaamassa Sofia Future Farmia tänään. Täällä Helsingin visio konkretisoituu parhaalla mahdollisella tavalla.
*****
Torikorttelien kehittyminen tähän hetkeen ei ole ollut helppo tie. Aiemmin isolta osin suljettu Senaatintoria ympäröivä alue on vähitellen herännyt eloon ja löytänyt roolinsa paitsi matkailijoita kiinnostavana vierailukohteena, myös kaupunkilaisten kohtaamispaikkana. On tärkeää, ettei Helsingin keskustaan muodostu taskuja, joissa on vain matkailijoita kiinnostavaa toimintaa. Jokainen Helsingin alue tulee olla suunnattu kaupunkilaisille. Panostamalla aidosti paikalliseen tekemiseen palvelemme myös matkailijoita paremmin. Tästä syystä Sofian asettuminen nimenomaan Torikortteleihin on hieno asia.
Sofia Future Farmissa yhdistyy monta kaupunkielämään kuuluvaa asiaa – uudenlainen työn tekeminen, hyvinvointi, kulttuuri ja luovuus. Yhteisö rakentuu paikan, mutta myös tarpeen ympärille. Sofia haluaa olla ”hyvän elämän kaupunkikeskus” – tällaiselle ajattelulle on paljon tilausta.
Kun Helsinki ja helsinkiläiset yritykset kilpailevat muiden maailman metropolien kanssa osaajista, huomiosta ja investoinneista on entistä tärkeämpää, että uusien luovien alojen tarpeet on kaupungin suunnittelussa otettu huomioon, että ulkomailta Helsinkiin muuttaville on tarjolla monikielisiä palveluja ja että kaupungista löytyvät ne kansainvälisen työn tekemisen tunnusmerkit, jotka yhdistävät maailman keskeisiä kaupunkeja. Helsingin keskeisiä kilpailuvaltteja on ns. ”work-life balance”. Täällä arkielämän sujuvuus on taattu ja elämän voi melko pitkälle järjestää niin kuin itselle parhaiten sopii. Työ, oma aika, kulttuuri, liikunta ja hyvinvointi eivät enää ole asioita, joille elämän lukujärjestyksessä olisi löydettävä omat erilliset slotit. Paras ”work-life balance” on henkilökohtainen tulkinta hyvinvoinnista. Tätä yritämme myös kaupungin puolesta olla mukana mahdollistamassa mm. avaamalla julkisia tiloja laajemmin harrastustoiminnan käyttöön, rohkaisemalla kaupunkilaislähtöistä tapahtumatoimintaa, tukemalla kaupunginosayhdistyksiä ja kokeilemalla erilaisia tapahtumallisuuden tapoja kaupungissa.
*****
Tänään on Taiteiden Yö. Ensimmäisen kerran tapahtumaa vietettiin Helsingissä vuoden 1989 elokuussa ja vuosien saatossa tapahtuma on muodostunut tärkeäksi syyskauden merkiksi ja kaupunkilaisten yhteiseksi juhlaksi. Juhlaviikkojen osana se on kasvanut kaupungin ”toisesta Vapusta” oikeasti taidekeskeiseksi tapahtumaksi, jossa kiteytyy ajatus siitä, että ”taide tosiaan kuuluu kaikille”.
Tällaisena iltana on hulppeaa olla helsinkiläinen. Tehdään yhdessä töitä sen eteen, että jokainen päivä Helsingissä voi olla hiukan enemmän Taiteiden Yö.
Minulla on ilo julistaa Sofia Future Farm virallisesti avatuksi.
