Puheet Yleistä

Sisäilmastoseminaari, Espoo

Hyvät kuulijat,

Tuulelta, sateelta ja kylmyydeltä suojautuminen ovat olleet rakennusten käyttöön liittyviä perusasioita Pohjolassa jo ammoisista ajoista lähtien. Savupirttiemme esi-isät tuskin enemmälti miettivät sisäilmaston laatuasioita saati pienhiukkaskysymyksiä pärettä polttaessaan. Pirtin lämmön ylläpitäminen kylmänä talviaikana oli tärkeintä. Savupirttejä tavattiin Suomessa vielä 1900-luvun alussakin, vaikka uloslämpiävä uuni saapui Suomeen jo 1500-luvulla.

Tänä päivänä ymmärretään jo varsin hyvin se, että rakennusten sisäilmasto voi olla pahimmillaan todellinen uhka ihmisten terveydelle. Hyvän sisäilmaston aikaansaaminen onkin erityisen haastava asia. Meiltä löytyy vankkaa tietoa ja taitoa sisäilma-asioista niin rakentamisen kuin terveydenhuollon ja ympäristöterveydenkin puolelta. Käytännössä ongelmia syntyy kuitenkin edelleen liian usein. Kokonaisuuden hallinta vaatii edelleen osaamisen kehittämisen ohella koko alan sitoutumista hyvään sisäilmaan. Nykypäivän rakentamiselle asetettujen vaatimusten täyttämiseen tarvitaan vankkaa ammattitaitoa ja laatuajattelua läpi koko rakentamisen ketjun niin suunnittelussa, toteutuksessa kuin käytössä ja huollossakin.

Maankäyttö- ja rakennuslain rakentamisen ohjauksen keskeisiä tavoitteita on edistää terveellisen, turvallisen ja viihtyisän elinympäristön toteuttamista. Hyvän sisäilmaston aikaan saaminen on yksi rakentamisen ohjauksen tärkeistä tehtävistä. Ympäristöministeriö pyrkii tekemään jatkuvasti työtä sisäilmaongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja korjaamiseksi. Uusien ongelmien syntymistä rajoitetaan uudisrakentamista koskevilla rakentamismääräyksillä ja ohjeilla. Korjausrakentamisen tueksi ministeriö on rahoittanut oppaiden laadintaa. Esimerkiksi viime vuoden lopulla julkistetussa sisäilmaongelmaisten koulujen korjaamista käsittelevässä hankkeessa pureuduttiin jälleen kerran koulujen korjausten onnistumiseen ja terveyshaittojen poistamiseen. Julkaistut oppaat antavat vankan lisän koulurakennusten kunnon tutkimiseen, korjausprosessin läpiviemiseen ja korjausratkaisuihin sekä rakenteiden että ilmanvaihdon osalta. Sosiaali- ja terveysministerin asettamassa kosteusvauriotyöryhmässä on pohdittu työpaikkojen kosteusvaurioihin liittyviä ongelmia ja niiden käsittelyä. Työryhmämuistio valmistuu tämän kevään aikana.

Rakennusten sisäilman huono laatu on edelleen yksi maamme suurimmista ympäristöterveysongelmista. Kosteus- ja homevauriot puolestaan ovat yksi tärkeimmistä syistä huonoon sisäilman laatuun. Ne aiheuttavat merkittäviä terveydellisiä haittoja ja suuria kansantaloudellisia kustannuksia. Ongelmia ei vieläkään ole saatu hallintaan, lukuisista viimeisen kymmenen vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä ja toteutetuista hankkeista huolimatta. Näin ei voi jatkua.

Hyvät kuulijat,

Valtioneuvosto päätti helmikuun lopulla politiikkariihessä käynnistää ”Valtakunnalliset kosteus- ja hometalkoot”. Tämän viisivuotisen toimenpideohjelman tavoitteena on rakennusten kosteus- ja homeongelmien aiheuttamien terveyshaittojen ja kansantaloudellisten menetysten systemaattinen vähentäminen sekä uusien kosteusvaurioiden syntymisen torjuminen uudis- ja korjausrakentamisessa. Toimenpideohjelma sisältää ongelman laajuuden ja tarkempien syiden perusteellisen kartoituksen, jo tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnin ja parhaiden toimintatapojen analysoinnin, keskeisten tietoaukkojen paikkaamisen, alan koulutuksen kehittämistarpeiden selvittämisen sekä kaikki osapuolet kattavan viestintä- ja koulutusohjelman suunnittelun ja toteutuksen. Ohjelman koordinoijana toimii ympäristöministeriö ja se toteutetaan yhteistyössä eri ministeriöiden, kuntien sekä keskeisten kiinteistönomistajatahojen ja rakennusalan toimijoiden kanssa.

Kosteus- ja homeongelmat ovat seurausta rakenteiden ylimääräisen kosteuden aiheuttamasta mikrobikasvustosta, joka on ihmisten terveydelle haitallista. Ongelmat koskevat kaikkia rakennustyyppejä. Kuten tiedämme, kosteus- ja homeongelmat voivat aiheuttaa monia yleis- ja ärsytysoireita sekä hengitystieinfektioita ja pitkäaikaissairauksia. Oirehdinta on yksilöllistä eikä terveyshaittojen synnyn yksityiskohtia vielä kaikilta osin tunneta. Suurin osa homeoireilusta kuitenkin helpottuu, kun altistus poistetaan ja vauriot korjataan.

Kosteus- ja homeongelmat aiheuttavat varovaisen arvion mukaan satojen miljoonien eurojen suuruiset vuotuiset terveydenhoitokustannukset ja samaa suuruusluokkaa olevan kiinteistöjen korjaustarpeen.

Kosteus- ja homeongelmien syitä löytyy niin rakennusten suunnittelusta, rakentamisesta, rakennusten kunnossapidosta kuin käytöstäkin. Tilaajan tulisi myös pystyä esittämään suunnittelijalle haluamansa tavoitteet ja vaatia nykyistä parempaa laatua.

Suunnittelun osalta suurena puutteena on heikko rakennusten lämpö- ja kosteusteknisen toiminnan tuntemus. Myös kaikkien eri alojen suunnittelijoiden tulisi ymmärtää kokonaisuus haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnittelijoiden pätevyyksiin tulee kiinnittää entistä tarkempaa huomiota.

Rakentamisvaiheessa haasteena on ammattilaisten työn yhteensovittaminen usein tiukkoine aikatauluineen sekä itse työn laatu. Työmailla näkee vieläkin materiaalien ja tarvikkeiden varastointia avoimen taivaan alla sateelle ja lumelle alttiina. Rakennustyömaan kosteudenhallintasuunnitelma jää usein puolitiehen tai kokonaan tekemättä.

Myös rakennusten vääränlainen käyttö ja puutteellinen tai laiminlyöty ylläpito aiheuttaa kosteusvaurioita. Huollon ja kunnossapidon tulee olla jatkuvaa ja pitkäjänteistä. Tässä oivana apuna toimii mm. huoltokirja.

Rakentamisen kokonaisuuden hallinta alusta loppuun on kuin viestijuoksu, jossa pitää huolehtia siitä, että viestikapula ei missään vaiheessa edes hetkeksi putoa.

Julkisen sektorin kiinteän omaisuuden korjausvelka on arvioitu selvästi suurimmaksi opetustoimen rakennuksissa. Koulut ja oppilaitokset ovat paitsi tärkeä oppimis- ja kasvuympäristö lapsille ja nuorille myös päivittäinen työpaikka monille aikuisille ihmisille. Hyvä sisäilmasto on osa koulujen terveellistä ja turvallista opiskelu- ja sisäympäristöä. Kakkossijalla – murhelistalla – ovat sosiaali- ja terveystoimen rakennukset. Ongelmat ovat siis pahimmat rakennuskannassa, joiden käyttäjät ovat haavoittuvimpia.

Vastuu rakennusten kunnosta ja ylläpidosta sekä pitkäntähtäimen korjaussuunnittelusta on lähtökohtaisesti aina rakennuksen omistajalla. Vastuun kantaminen ei aina ole helppoa. Tähän tarvitaan avuksi vankkaa asiantuntemusta ja kokemusta sekä opastusta oikeisiin toimenpiteisiin ja ratkaisuihin.

Hyvät kuulijat,

Sisäolosuhteiden – lämpötilan, ilman laadun, akustiikan ja valaistuksen – hallitsemiseksi tarvitaan myös energiaa käyttäviä järjestelmiä. Koska suurin osa rakennusten energianku-lutuksesta aiheutuu sisäolosuhteiden ylläpitämisestä, on näillä tekijöillä suuri merkitys myös kasvihuonekaasupäästöihin.

Rakennusten kokonaisenergiankulutus on noin 40 % Suomen koko energiankulutuksesta ja peräti 30 % maan kasvihuonepäästöistä. Näitä päästöjä on välttämätöntä vähentää, jotta pystytään toteuttamaan kansainvälisten sopimusten edellyttämät päästövähennykset.

Energiankäytön tehostamisessa ei kuitenkaan ole tarkoitus missään tilanteessa tinkiä sisäilmaston tasosta, vaan ohjata rakentajia ja rakennusten käyttäjiä löytämään ratkaisut tarvittavien sisäolosuhteiden saavuttamiseksi nykyistä pienemmällä energiankulutuksella. Ministeriö on käynnistämässä hankkeita, joissa arvioidaan yhä energiatehokkaampien rakennusten rakennusfysikaalista käyttäytymistä samalla kun ilmastomme näyttää olevan vääjäämättömästi muuttumassa lauhemmaksi ja kosteammaksi.

Vaikka meillä Suomessa rakennuksissa onkin edelleen ongelmia niin lämpöoloissa, ilman laadussa kuin ilmanvaihdossakin sekä uusien esiin tulevien kosteusvaurioiden korjaamisessa, olemme monessa asiassa myös edelläkävijöitä. Siitä hyvänä esimerkkinä on sisäilmastoluokitus, joka järjestelmänä kytkee yhteen tavoitetasot, suunnitteluohjeet ja tuotevaatimukset. Vuonna 1995 ensimmäisen kerran ympäristöministeriön tuella julkaistu vapaaehtoisuuteen perustuva luokitus on osoittautunut käytännössä hyvin toimivaksi työkaluksi.

Parhaat tulokset on saavutettu rakennusmateriaalien luokituksessa. Tänä päivänä rakennustuotteiden päästöt sisäilmaan ovat enää noin viidesosa 1990-luvun alun tuotteista.

Hyvät sisäilmastoseminaarin osanottajat,

Sisäilma-asiantuntemus on jo nyt Suomessa korkealla tasolla. Meillä on kaikki mahdollisuudet ja eväät saavuttaa rakennuksissa hyvätasoinen sisäilmasto, torjua kosteus- ja homeongelmien syntymistä ja löytää ratkaisuja jo syntyneiden virheiden ja vaurioiden korjaamiseen. Olemassa oleva osaaminen tulee kuitenkin pystyä viemään käytäntöön. Tarvitaan hyvää yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden sekä koko kiinteistö- ja rakennusklusterin vahvaa tahtotilaa. Rakentamisprosessin eri vaiheiden tulee muodostaa kiinteä kokonaisuus, jossa tavoitteet pysyvät selkeinä. Viestikapulaa ei pidä pudottaa.

Toivon teille kaikille mielenkiintoista ja virikkeitä antavaa seminaaria!