Puheet Yleistä

Sijoitus Invest 13 -tapahtuma, Helsinki

Hyvät kuulijat,

Joudun aluksi tuottamaan pettymyksen niille, jotka mahdollisesti odottavat tuottavia ja turvaavia sijoitusneuvoja. En aio antaa niitä. Jätettäköön se alan vastuullisille ammattilaisille. Heidänkin kanssaan kannattaa tosin olla varovainen.

Arvoisat kuulijat,

Haluan aluksi nostaa esiin pörssistä ja sen toiminnasta usein unohdetun näkökulman: se on itsessään ja kerrannaisvaikutuksineen merkittävä elinkeino työllistäen ja tuottaen verotuloja yhteiskunnalle.

Erityisesti pääkaupunkiseudulla pörssi muodostaa oleellisen osan rahoitusmarkkinoista. Mutta pörssillä on myös alueellisesti työllistävä vaikutus: tarvitaanhan osaavia sijoitusammattilaisia etelästä pohjoiseen, joiden avulla kansalaiset ja yritykset voivat vahvistaa omaa taloudellista tulevaisuuttaan.

Kansainvälisessä vertailussa* vuonna 2012 Helsinki sijoittui rahoituskeskuksena sijalle 42. Tällainen kansainvälinen vertailu ei ole absoluuttinen totuus, mutta suuntaa antava se toki on. Tuskin voimme kilpailla Lontoon (1) tai New Yorkin (2) kanssa, mutta olimme valitettavasti esimerkiksi selvästi Tukholmaa (27), Osloa (33) tai Kööpenhaminaa (34) heikommalla sijalla. Kuitenkin meillä voisi olla mahdollisuuksia kehittää omaa markkinaamme vaikkapa Pietarin alueen yhtiöitä varten.

Pörssiä kohtaan esiintyy myös ennakko- ja harhaluuloja eikä aina ymmärretä sen tärkeää roolia yritysten rahoittajana ja väylänä säästämiselle. Voidaan jopa ajatella, että pörssikaupasta voidaan surutta kaapia yhteiskunnan kassaan lisää varoja – ilman seuraamuksia. Näin ei ole.

Maantieteellisesti reuna-alueena ja pienenä valtiona olemme uhatumpia kuin ison maan pörssisektori. Esimerkiksi esillä olleen ns. transaktioveron säätäminen kansallisesti vaikkapa Ruotsista poiketen olisi ollut kannaltamme todellinen vaaran paikka johtaen työpaikkamenetyksiin, kasvun hidastumiseen, rahoitushuollon vaikeutumiseen, kotimaisen omistajuuden kyseenalaistamiseen – lista ongelmista on pitkä. Mutta tämän hallituksen aikana me emme anna näiden uhkakuvien toteutua. Yhteiskunnan kannalta hyödyllisen elinkeinon alasajossa ei olisi yksiselitteisesti mitään järkeäkään. Suomi tarvitsee oman vireän ja elinvoimaisen pörssinsä.

Hyvät kuulijat,

Viime kuukausien aikana talouskasvun tarve on saanut lisää ymmärtäjiä. Hyvä niin. Tarvitsemme kiistatta lisää yksityisen sektorin työpaikkoja. Yritysten työllistämiskyvyn ja niiden rahoitushuollon välillä on selkeä yhteys. Vaikka yrityksen tulorahoitus on sen tärkein rahoitusmuoto, pörssillä voisi olla nykyistä isompi rooli paikkana, jossa kasvua rahoittava yhtiö ja siihen liittyvän riskin kantamiseen kykenevä sijoittaja voivat järjestäytyneesti kohdata. Pörssi ei ole pelkästään yrityksen arvoa määrittävä kaupankäyntipaikka, vaan se myös mahdollistaa riskirahan hakemisen kasvua ja investointeja varten.

Pyrimme Team Finland -hankkeessa saamaan lisää ulkomaista pääomaa Suomeen. Tässäkin vakiintuneena, luotettavana ja hyvän viranomaisvalvonnan omaavana maana Suomen asema on vankka toimintaympäristö kotimaiselle pörssille. Pörssi on jo itsessään kanava ulkomaiselle pääomalle, joka tukee ja ylläpitää kotimaisten yhtiöiden varallisuusarvoja, osallistuen myös näiden kasvun rahoitukseen.

Pörssiin listautunut yritys saa huomioarvoa. Voipa jopa sanoa, että harva yhtiö on niin läpinäkyvä kuin pörssiyhtiö, lisääntyvä arvo yhteiskunnassa sekin. Toisaalta pörssissä olo nostaa yhtiön kasvun ja kannattavuuden keskeisen huomion kohteeksi ja viime kädessähän vain kannattavat yhtiöt kykenevät työllistämiseen pitkällä tähtäimellä.

Arvon yleisö,

Suomessa on kolme merkittävää kotimaista pörssiyhtiöiden omistajaryhmää eli yhteisöt, kotitaloudet ja valtio. Tämä joukko pääasiassa turvaa sinivalkoisen omistajuuden ja edesauttaa pääkonttorien säilymistä Suomessa. Omistajuudella on merkitystä.

Yhteisöistä työeläkevaroja hoitavat instituutiot muodostavat suurimman ryhmän. Työeläkejärjestelmän kestävyyden kannalta olennaista on paitsi kansantalouden hyvinvointi, myös sijoitusten tuotto. Pörssiyhtiöiden menestyminen sataa siten suoraan meidän yhteiseen laariimme parempien tuottojen muodossa ja pitää niin eläkemaksujen tasoja kohtuullisempana.

Valtion varallisuudesta on vaikea puhua aikana, jolloin velkaannumme huomattavaa vauhtia. Valtio on ollut kuitenkin historiassa aivan olennainen uusien yhtiöiden tuoja pörssiin. Viime vuodet on ollut hiljaisempaa, mutta en jaksa uskoa, etteikö valtio voisi edelleen olla aktiivinen oman kotimarkkinansa kehittämisessä. Meidän tulisikin avoimesti kyetä arvioimaan – ilman ennakkoluuloja – yhtiökohtaisesti jokainen sellainen potentiaalinen yhtiö, joka saisi pörssistä lisää virtaa kasvuun ja kansainvälistymiseen, ja tehdä sen jälkeen harkitusti päätös omistuspohjan laajentamisesta.

Kotitalouksien varallisuudesta suurin osa on kiinni asunnoissa, pienempi määrä pankkitalletuksissa ja näitä vähempi osuus pörssiosakkeissa ja muissa arvopapereissa. Pörssistä kotitalous voi hakea osakesäästämisen muodossa säästöilleen parempaa tuottoa, toki riskiä myös ottaen. Pitkällä juoksulla voi uskoa siihen, että kotitalouksien pörssiyhtiöihin perustuva varallisuus nousee. Siitähän tämäkin tapahtuma kertoo.

Hyvät kuulijat,

Kansantalouden kannalta olisi suotavaa, jos saisimme lisää omistajia pörssiin. Lisääntyvä kiinnostus olisi myös omiaan houkuttelemaan lisää yrityksiä pörssiin, joka olisi tarpeen pörssin elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kuluvana vuonna onkin nähty lupaavia merkkejä pörssilistan laventumisesta.

Eduskunnassa on käyty paljon keskustelua yritysten omistamisesta. Se on hyvä asia ja toivon, että keskustelun myötä peruskäsitteet siitä, kuka tekee ja vastaa mistä osakeyhtiössä, pörssiyhtiöstä puhumattakaan, selventyisivät. Työnjako omistajan, yhtiön hallituksen ja johdon välillä tulisi olla selkeä, jotta yhtiö voisi keskittyä siihen, mitä varten se on muodostettu, eli liiketoimintaansa.

Nykyaikaiseen liiketoimintaan kuuluu jo lähes itsestäänselvyytenä vastuullisuus, joka ei ole sen menestymisen vastakohta, vaan osa kestävää liiketoimintaa. Aktiiviset omistajat käyttävät vaikutusvaltaansa ensisijaisesti hallitusvalintojensa kautta. Osaava yhtiön hallitus puolestaan ymmärtää kohtuullisuuden merkityksen omissa ratkaisuissaan. Ja toivon mukaan ymmärretään se, ettei valtion omistajuuskaan takaa kilpailuympäristössä automaattista menestystä. Yhtiö menestyy, jos se on kilpailukykyinen ja sen asiakkaat ovat siihen tyytyväisiä.

* The Global Financial Centres Index 12

Vastaa