Yleistä

Rikkidirektiivistä ja kilpailukyvystä

Suomi on ulkomaankaupasta riippuvainen maa. Liikenteellisesti sijaintimme on haastava, sillä meillä ei ole suoraa maantieyhteyttä EU:n markkinoille puhumattakaan kauempana sijaitsevista markkinoista. Merkittävä osa vienti- ja tuontitavaroistamme kulkee meriteitä pitkin. Erittäin merkittävä osa.

Matalarikkiseen polttoaineeseen siirtyminen nostaa merikuljetusten hintaa, mikä puolestaan kasvattaa Suomen ulkomaankaupan kustannuksia. Ympäristöllinen tavoite on hyvä, eikä sitä pidä väheksyä. Väheksyä ei kuitenkaan voi myöskään siitä juuri Suomelle aiheutuvia kustannuksia.

Kustannusten nousu kohdistuu erityisesti niille teollisuutemme aloille, jotka eivät pysty globaalin kilpailun vuoksi siirtämään kustannusten nousua tuotteittensa hintoihin. Tällaisia teollisuuden aloja ovat mm. metalli- metsä- ja kemianteollisuus. Eli maamme teollisuuden perinteiset kivijalat, joilla haasteita ja murheita on muutoinkin riittänyt.

Eri arvioiden mukaan kustannusten nousu vuodessa ja nykyisillä polttoaineen hinnoilla liikkuisi 400-600 miljoonan euron välillä. Kyse on merkittävästä summasta.

Työ- ja elinkeinoministeriö asetti viime kesäkuussa työryhmän valmistelemaan kansallista toimenpideohjelmaa keinoista, joilla matalarikkiseen polttoaineeseen siirtymisen kielteisiä vaikutuksia maamme kilpailukyvylle ja elinkeinoelämälle pystyttäisiin kompensoimaan. Tämä työ on saatu päätökseen ja hallituksen tehtävänä on nyt löytää eri toimenpide-ehdotusten joukosta ne, joiden vaikutus olisi sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä merkittävä ja jotka kohdistuisivat oikealla tavalla.

Tehtävä ei ole ihan helppo. Kaikki kompensointi maksaa, emmekä me valtiontaloudenkaan osalta mitään yltäkylläisyyden aikaa elä. Lisäksi kompensaation pitäisi kohdentua vahvasti juuri niille tahoille, jotka selkeimmin ovat kärsimässä.

Yksi paljon tukea saanut ehdotus on nesteytetyn maakaasun (LNG) terminaalien rakentaminen ja siirtyminen enenevässä määrin käyttämään LNG:tä laivojen polttoaineena. Hallitus linjasi jo viime viikon istunnoissaan, että LNG-infran kehittäminen tulee olemaan osa ns. rikkikompensaatiota.

Nesteytetty maakaasu pienentää laivojen päästöjä huomattavasti. Rikkioksidipäästöt vähenevät lähes täysin ja typenoksidipäästöt merkittävästi. LNG-kaasulla voidaan samalla parantaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, sillä teollisuus voisi korvata hinnaltaan kalliimpien butaanin ja propaanin käytön energian lähteenä. Lisäksi LNG-terminaalien rakentaminen parantaa energiansaannin huoltovarmuutta ja lisää työllisyyttä. Kaikki hyviä asioita.

LNG–infrastruktuurin kehittäminen vie kuitenkin aikaa, joten sen tuomat hyödyt ovat enemmänkin pitkän aikavälin hyötyjä. Tarvitaan myös muita, lyhyemmän aikavälin toimenpiteitä, joilla voidaan säilyttää rikkisääntelylle eniten alttiina olevan teollisuutemme kilpailukyky maailmanmarkkinoilla. Tällaisia mahdollisia ja välittömästi teollisuuden kustannusnousua kompensoivia toimenpiteitä on paikallistettu muutamia. Päätökset on tarkoitus tehdä kehysriihessä parin viikon päästä.

Tarkkaa tietoa rikkidirektiivin voimaantulon kustannuksista ei kellään ole. On myös selvää, että ylimääräiset kustannukset ovat tilapäisiä ja pienenevät ajan mittaan. Sataprosenttista kompensaatiota ei ole tulossa, mutta huomattava kuitenkin. Selvää kuitenkin on, että hallituksen, myös seuraavan hallituksen, tulee elää ajassa ja tietojen ja kustannusten tarkentuessa tarvittaessa päättää myös lisätoimista.

Vastaa