Blogi

Rakentaminen vielä pitkään asuntotuotannon varassa

Kauppalehti kirjoitti viime perjantaina otsikolla ”Kiinteistöpommi tikittää” todeten, että pääkaupunkiseudulla on ennätysmäärä toimitilaa tyhjänä. Juttu tarkastelee ilmiötä lähinnä kiinteistösijoittamisen näkökulmasta, mutta toisena tulokulmana esiin tulee vajaakäytön kytkös uudistuotantoon.

Kansainvälisen talouskriisin myötä rakentaminen laski viimeisen vuoden aikana maassamme rajusti. Rakentamisen suuren kansantaloudellisen merkityksen takia tällä on merkittävä heijastusvaikutus sekä työllisyyteen että talouskasvuun.

Rakennusteollisuuden toimitusjohtaja Tarmo Pipatti totesi joulukuussa, että ”vain asuinrakentaminen on elvytykseen liittyvän, valtion tukeman asuntotuotannon turvin onnistunut välttämään pahimmat uhkakuvat”. Näin on, olkoonkin että myös infrarakentaminen ja varsinkin korjausrakentaminen ovat olosuhteet huomioon ottaen aika lailla voimissaan.

Pipatti toteaa: ”Tilanne on rakentajien kannalta erittäin hankala. Toimitilojen uudisrakentaminen, joka edustaa kolmannesta koko talonrakentamisesta, odottaa edelleen maailmantalouden käännettä, eikä siihen nopeaa muutosta ole vielä näkyvissä. Pudotukset ovat todella suuria ja rakentajat nyt kovilla”.

Pipatin analyysiin on helppo yhtyä. Koska toimitilarakentaminen on kaikesta rakentamisesta ehkä kaikkein markkinaehtoisinta, asialle on vähän tehtävissä. Tosiasiassa tilanne on tätäkin hankalampi. Suomessa rakennettiin juuri taantuman alla liike- ja toimitilaa bkt:een suhteutettuna poikkeuksellisen paljon ja ilmeisesti eniten koko Euroopassa. Meillä sektoria kurittaa talouskriisin ohella siis myös poikkeuksellisen korkeat tuotantoluvut viime vuosilta.

Varsinkin liiketilaa rakennetaan heikommissakin oloissa aina jonkin verran, ainakin parhaimmille paikoille. Toimitilapuolella tilanne on hankalampi. Käytännössä saammekin varautua vielä useaan huonoon vuoteen. Maailmantalouden käänteen ohella pelastusta on odotettavissa vain mikäli kaupungistumiskehitys maassa olennaisesti voimistuisi, jota tosin muutamissa tuoreissa raporteissa on ennakoitu. Toki tätä ilmiötä vastustetaan vähintään yhtä vahvasti kuin sitä toisaalla toivotaan. Tämän päivän Helsingin sanomat tosin kirjoitti, että tyhjää toimitilaa muunnetaan koko ajan myös asunnoiksi. Tämä on monella tapaa positiivista, mutta kokonaisuuden kannalta sillä ei liene kovin suurta merkitystä.

Niin tai näin, rakentaminen maassamme nojaa todennäköisesti vielä vuosia asuntorakentamisen harteilla. Koska sielläkin markkinaehtoisin tuotanto eli ns. vapaarahoitteinen asuntotuotanto elpyy varsin hitaasti, valtion tukitoimet ja ns. valtion tukema asuntotuotanto on koko sektorin kannalta merkittävässä asemassa todennäköisesti vielä vuosia.