Puheet

Puhe Uudenmaan sote-erillisselvityksen keskustelutilaisuudessa

Puhe Uudenmaan sote-erillisselvityksen keskustelutilaisuudessa

MUUTOKSET PUHUTTAESSA MAHDOLLISIA

Arvon pääministeri,
Hyvät kuulijat,

Olemme kokoontuneet tänne sote-uudistuksen tiimoilta. Aloitan toteamalla, että vain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen rajoittuva tulokulma on auttamattoman kapea ja vanhakantainen sekä erityisesti isoimpien kaupunkien kannalta turmiollinen. Ja täysin kansainvälisen kehityksen vastainen. Tässä ei ole kysymys vain sairaaloista, terveyskeskuksista, lastensuojelusta ja vanhustenhuollosta. On olennaista mieltää, että samalla kun hallitus pyrkii uudistamaan sotea, se on tosiasiallisesti tekemässä maan suurinta hallintoreformia, jolla on hyvin laajoja vaikutuksia hyvin moneen muuhunkin kuin soteen.

Kaupungit ovat antaneet teemasta niin yhdessä kuin erikseen lukuisia kannanottoja, lausuntoja, esityksiä ja muistioita. Jokainen niistä on annettu tosissaan. Erityisen merkittävää näissä kannanotoissa on ollut kuntakentän yhtenäisyys. Erityisesti suuret kaupungit ovat nähneet ja kokeneet uudistuksen vaikutukset hyvin samalla tavalla ja vastustaneet laajan toimivallan pirstomista eri hallintotasoille. Kaikesta tästä huolimatta valtiovalta ei ole antanut tälle kuntakentän näkemykselle minkäänlaista arvoa.

Kaikesta voi ja pitää oppia. Puolin ja toisin. Uudellamaalla olemme oppineet sen, että yhteistyö on voimaa. Yhteinen näkemys tavoitteista, parhaista ratkaisuista ja etenemistavasta on keskinäistä erimielisyyttä hedelmällisempää. Yksi keskeisimmistä viesteistäni tänään on, että Uudenmaan kaikilla kunnilla sekä HUSilla on yhteinen näkemys siitä, miten hallitusohjelmaan kirjattua Uudenmaan, pääkaupunkiseudun tai Helsingin alueen erillisratkaisua tulisi viedä eteenpäin. Olemme kannanottoomme sitoutuneita. Meillä kunnilla ja kaupungeilla sekä HUSilla on myös halua ja kykyä yhteisten ratkaisujen löytämiseen.

Samanlaista sitoutumista toivomme myös maan hallitukselta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että erillisratkaisu selvitetään yhteistyössä alueen kaupunkien ja kuntien kanssa. Odotammekin hallitukselta yhteiseen selvitykseen sitoutumista. Selvitystä on tehtävä vakavalla mielellä ja ratkaisuhakuisesti.
Toivoa sopii, että tämä tilaisuus ja siitä käynnistyvä prosessi on osoitus uudesta ajasta ja uudesta kumppanuudesta.

Kaupunkien – varsinkin suurimpien kaupunkien – merkityksen kasvu ei ole vain iskulause tai fraasi. Tämä on maailmanlaajuinen kehityssuunta. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että on entistä enemmän kaupunkien toimeenpano- ja koordinointikyvystä kiinni, miten onnistumme aikamme suurimpien ongelmien ratkaisussa, ei vain kansallisessa, vaan myös globaalissa vastuunkantamisessa. Alati monimutkaistuvassa maailmassa edessämme on entistä visaisempia ongelmia, jotka edellyttävät entistä kokonaisvaltaisempia ratkaisumalleja. Järjestelmä, jossa kaupungeilla on laaja toimivalta ja tehtävät, on keskeinen osa maamme kilpailukyvyn perustaa. Kokonaisvaltainen politiikka edellyttää kokonaisuuksien ymmärtämistä, tuloksekas toiminta laajan keinoarsenaalin koordinoitua käyttöä ja juuri tämän kaupungit osaavat.

Metropolialueella vaikuttava terveys- ja hyvinvointierojen kaventaminen, yksi kaikkein tärkeimmistä ja haastavimmista tehtävistämme, edellyttää tiivistä yhteistyötä mm. sosiaali- ja terveyspalvelujen, kaupunkisuunnittelun, asuntopolitiikan, elinkeinopolitiikan, nuorisotyön, työllisyyspalvelujen ja koulutusratkaisujen välillä. Tehtävien pirstominen eri organisaatioihin vaikeuttaisi vääjäämättä tätä työtä olennaisesti.

Annoimme huhtikuussa yhteisen kannanoton sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen jatkamisesta Uudellamaalla. Sen takana seisovat yhdessä kaikki Uudenmaan kunnat, kaupungit ja HUS. Kannanotto oli historiallinen osoitus siitä, että Uudellamaalla, joka on yli kolme kertaa suurempi kuin maan seuraavaksi suurin maakunta, me pystymme rakentavaan yhteistyöhön tavalla, joka ratkaisee soteen liittyvät haasteet rikkomatta mitään muuta tärkeää tässä yhteiskunnassa.

Tässä vaiheessa ei ole syytä ryhtyä vielä ottamaan tarkempaa kantaa ratkaisun sisältöön. Totean kuitenkin yleisellä tasolla, että sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä, rahoittamista ja tuottamista tulee tarkastella kokonaisuutena, ja että erillisratkaisun eväät eivät löydy tuottamispuolta tarkastelemalla.

Kannanottomme perustuu viiteen alueeseen, jotka ovat Keski-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Itä-Uusimaa, Vantaan ja Keravan muodostama alue sekä Helsinki. Kaikki viisi aluetta ovat niin väestömäärältään kuin taloudelliselta kantokyvyltään kestäviä. Alueista pieninkin on merkittävästi suurempi kuin moni maahamme suunnitteilla olevista maakunnista. Helsinki on yksinään selvästi isompi kuin muun maan suurin maakunta Pirkanmaa.

Kun erillisselvitys nyt lähtee liikkeelle, esitän kaikkien Uudenmaan kuntien nimissä, että Uudenmaan kaikilta mainitulta viideltä alueelta sekä HUSsta on tiivis edustus niissä ryhmissä ja pöydissä ja prosesseissa, joissa ratkaisua valmistellaan.

Kaikissa hallitusohjelmissa on asioita, joita ’selvitetään’ ja asioita, joita ’tehdään’. Osa niistä, joita selvitetään, myös tehdään. Pääministeri on minulle vakuuttanut, että tähän erillisselvitykseen suhtaudutaan sen edellyttämällä vakavuudella. Haluan tässä uskoa pääministerin sanaan. Ja pitäisi sen kai olla niinkin, että kun vaaleilla valitaan uudet päättäjät, niin demokratiaa ei ole se, että kukaan ei huomaa vallan vaihtuneen.

Moni on jo mediassa ja kulisseissa todennut, ettei tehtävä ole helppo. Ei olekaan. Kyse on harjoituksesta, joka edellyttää monien mm. sote-substanssiin, rahoitukseen ja kunnallishallinnon lainalaisuuksiin liittyvien tekijöiden yhdistämistä tavalla, joka mahtuu perustuslain asettamiin reunaehtoihin. Jos aitoa halua on, ratkaisu kuitenkin löytyy. Ihan varmasti löytyy. Kokemuksesta tiedän, että vaikeampiakin asioita on tässä maassa saatu ratkaistua. Jos ratkaisua ei löytyisi, se olisi merkki sitoutumisen tai osaamisen puutteesta. Näin tärkeässä asiassa kumpikin olisivat täysin anteeksiantamattomia syitä. Olen vakuuttunut, ettei pääministeri antaisi tällaisen tapahtua. Voin myös vakuuttaa, että Helsingin kaupunki, syvästä maakuntauudistusta koskevasta vastenmielisyydestään huolimatta, sitoutuu täysin tämän erillisselvityksen onnistuneeseen maaliin saattamiseen. Maan pääkaupungista tämä ei tule jäämään kiinni.