Puheet

Puhe Itämeripäivän aamutilaisuudessa

Puhe Itämeripäivän aamutilaisuudessa

Hyvät Itämeren ystävät,

Meri on kautta aikojen ollut keskeinen ja monimuotoinen osa paitsi maapallon ekosysteemiä, myös ihmisyyden kehitystä. Meri on inspiroinut meitä hurjiin löytöretkiin ja uusien maailmojen valloitukseen. Sen ylitys on ollut seikkailu uuteen elämään tai pakotettu matka tuntemattomaan. Meri on antanut meille ruokaa, energiaa ja viilennystä. Valloittamattomana se on ollut esimerkki luonnonvoimista, joihin ihminen ei pysty vaikuttamaan. Kesytettynä taas mahdollisuus hyvinvointiin yhä useammalle. Meren merkitys politiikassa, sodissa ja uusissa maailmanjärjestyksissä on ilmeinen.

Nykymaailmassa meren hyvin- tai pahoinvointi on osoitus siitä, ettei ihmisyyden kehitys tullut ilman kustannuksia. Meren ja ilmaston kautta on uudella tavalla ymmärretty, että maapallo on kokonainen ekosysteemi, joka ei tunne valtakuntien rajoja. Me olemme täällä kaikki yhtä yhteisöä ja loppumattoman riippuvaisia toisistamme.

Helsingin suhde Itämereen on monin tavoin symbioottinen. Helsingin kokonaispinta-alasta noin 70% on merta. Meren läsnäolo on luonut Helsingin identiteetin ja elinvoimaa. Uudessa kaupunkistrategiassa tunnistetaan meren ja ainutkertaisen saariston läheisyys myös hyvinvoinnin näkökulmasta. Meri ja saaristo tulisi olla helsinkiläisille enemmän auki ja läheinen.

Uusi merellinen strategiamme painottaa mm. palvelujen kehittymistä, uusia reittejä ja yhteyksiä sekä veneilyn monimuotoistumista mm. jakamistalouden keinoin. Vuonna 2020 ensimmäistä kertaa järjestettävä kansainvälinen nykytaiteen suurtapahtumamme – Helsinki Biennaali – järjestetään myös itsestään selvästi osana merellistä ekosysteemiä. Vallisaareen kohoava kokonaisuus tullee luomaan oman näkemyksensä kaupungin, ihmisen ja meren symbioottisesta suhteesta.

Itämeren selviytyminen on ollut huolenaiheemme pitkään. Helsingin rannikkoalueiden veden laatu on muuttunut huomattavasti viimeisen 40 vuoden aikana. Muutokset johtuvat lähiympäristön ihmistoiminnan muutoksista ja laajemman mittakaavan ympäristömuutoksista, mukaan lukien ilmastonmuutos.

Jatkettu sitoumus Itämeri-toimenpideohjelmaan auttaa taistelussa meren hyvinvoinnin puolesta monin teoin, joista muun muassa biohiilen, rakennekalkin ja kipsin käyttö ravinteiden sitomiseksi, haitallisten aineiden välttäminen hankinnoissa ja erilaiset nopeat kokeilut ovat keskeisiä.

Onneksi Helsinki ei ole Itämeren kanssa yksin. Suhde ympäröivien maiden ja kaupunkien kanssa on inspiroitunut uudenlaista yhteistyötä, jossa myös John Nurmisen säätiö on ollut edelläkävijä.

Meren suojelun eteen on tehty – ja tulee jatkossakin tehdä paljon. Ei riitä, että keskitymme alueen suuriin yksittäisiin saastuttajiin, vaan katse on suunnattava myös omaan toimintaamme. Esimerkiksi alueen maanviljelyn kuormittamisen ehkäisyksi voidaan jo tehdä paljon. Uudet teknologiat ja innovaatiot mahdollistavat nopeitakin ratkaisuja. Näiden vaikutus on kuitenkin merkittävää vain, jos kaikki Itämeren alueen maat ja kaupungit yhdistävät voimansa niiden käyttöönotossa.

Kära vänner,

Vi har samlats idag för att inleda en ny tradition och för att fira den genom tiderna första Östersjödagen. Östersjön bör vara på vår agenda varje dag, med det behövs också specialevenemang för att skapa kritisk massa, intresse och momentum för en fråga, som behöver bredare samhälleligt engagemang. Endast med hjälp av staters, städers, företags, organisationers, tredje sektorns och enskilda individers samarbete kan vi försäkra oss om att Östersjön är ett hem för oss även i framtiden. I den här andan inbjuder vi särskilt med våra kära samarbetsstäder Åbo och Stockholm, som är lika beroende av Östersjön som vi.

Meidän tehtävämme ei ole omistaa merta ja sitä ympäröiviä kaupunkeja. Meidän tehtävämme on huolehtia niistä omalla vuorollamme, jotta seuraavat sukupolvet saisivat ne huolehdittavakseen paremmassa kunnossa kuin me ne aikoinaan saimme. Tässä työssä myös yksityisten ihmisten intohimosta syntyneet edelläkävijäorganisaatiot – kuten John Nurmisen säätiö – ovat avainasemassa.

Toivon, että ensi vuoden elokuun viimeisenä torstaina juhlimme Itämeripäivää paitsi Helsingissä, myös kaikissa alueen keskeisissä kaupungeissa. Vain kaupunkien vahvalla johtajuudella voimme ratkaista ne haasteet, jotka nyt saattavat vielä tuntua ylitsepääsemättömiltä.

Me kaikki asumme saarella – riippumatta siitä, miten pitkä matka rantaan on.