Blogi Yleistä

Pressanvaalien äänestysprosentista

Yksi sunnuntaisten presidentinvaalien jälkipyykin aihe näyttää liittyvän 2. kierroksen alhaiseen äänestysprosenttiin. Aktiivisuus kiistatta oli totuttua alhaisempi. Silti myös luonnollisia selityksiä löytyy.

Kakkoskierros ei – toisin kuin kolmella aiemmalla kerralla – ollut kovinkaan tiukka. Niinistön voitto oli hyvin selvä, ja siltä se näytti jo varsin pitkään ennen vaaleja. On selvää, että tämä vaikuttaa äänestysintoon. Jos peli koetaan jo pelatuksi, moni saattaa jäädä kotiin – molemmista leireistä.

Sunnuntaina oli myös varsin kylmä. Koko maassa oli kova pakkanen. Ja säähän vaikuttaa aina vaali-intoon – varsinkin jos on niin kylmä, että vaikkapa osa autoista saattoi jäädä käynnistymättä.

Kolmas luonnollinen selitys liittyy toisen kierroksen asetelmaan. Vastakkain siinä oli kaksi euromyönteistä, modernia ja suvaitsevaista ehdokasta. On helppo ymmärtää, että Soinin tai Väyrysen kannattajista kumpikaan finalisti ei tuntunut valtavan houkuttelevalta. Kolmien edellisvaalien aina innostavaa oikeisto-vasemmisto -asetelman jännitettä ei tällä kertaa ollut.

Matala äänestysaktiivisuus ei himmennä Niinistön voittoa missään määrin – jo yksinkertaisesti sen takia, että Niinistö sai enemmän ääniä kuin kukaan presidenttiehdokas koskaan aiemmin.

Sen sijaan se himmentää ja hämmentää jonkin verran eri poliittisten arvioitsijoiden ja kommentaattorien puheita. Eiköhän tästä ainakin se opita, että ennakkoäänestyksen vilkkaudesta ei kannata kamalan pitkälle meneviä johtopäätöksiä tehdä.

Vastaa