Blogi Yleistä

Poikkeuksellisen kovaa puhetta

Pääministeri Vanhanen piti eilen varsin selkeäsanaisen puheen, jossa hän ruoti hoitolan viime viikkoisia tapahtumia. Poikkeuksellisuudestaan huolimatta puhe otettiin hyvin vastaan, kiiteltiinpä sitä useissa illan uutislähetyksissä ja jopa tämän päiväisen Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa.

Vanhasen puhe oli erinomainen ja siihen voi kaikin osin yhtyä. Mailmassa ja Suomessakin on paljon vääryyksiä, mutta nykyaikaisen sivistysvaltion hyväksyttyihin käyttäytymisnormeihin ei kuulu, että näitä vääryyksiä, oltiin niistä kuinka yksimielisiä tahansa, ruvettaisiin ratkomaan tavalla, joka ihan konkreettisesti olisi merkinnyt useita kuolemantapauksia.

Tiettyä vastuullisuutta tulee voida edellyttää myös parlamentaariselta oppositiolta. Näin toimi mm. silloinen oppositipuolue Kokoomus, kun edellinen hallitus toi eduskuntaan hieman nykyisen potilasturvallisuuslain kaltaisen esityksen tuolloin uhkaamassa olleen rajavartijoiden lakon ollessa kyseessä.

Pääministerin puheenvuoro oli – ainakin verrattuna siihen mihin häneltä on totuttu – varsin reipas. Se oli kuitenkin sanavalinnoiltaan asiallinen ja tyylikäs, toisin kuin demareiden puoluesihteeri Feldt-Rannan siihen kohdistama oksennuksenkaltainen hyökkäys.

Feldt-Rannan mukaan Vanhasen puheet olivat ”osoitus pääministerin vallantäyteisyydestä, vinoutuneesta suhteellisuudentajusta ja kylmäkiskoisuudesta”. Lisäksi hän syytti pääministeriä tehtäviensä ”poikkeuksellisen törkeästä laiminlyönnistä”.

Jos joku, niin tämä, oli poikkeuksellisen kovaa puhetta.

Puoluesihteerin rivot puheet kertovat eniten – ja itse asiassa oikeastaan vain ja ainoastaan – puhujasta itsestään. Niiden hyvä puoli on kuitenkin se, että ne väistämättä kasvattavat hallituksen kannatusta.

Hyvä on myös huomata, että Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola vastasi pääministerille täysin asiallisesti, vaikka olikin saanut kritiikkiä osakseen kovin korkealta tasolta.