Blogi Yleistä

Pohjoismainen malli – myötä- vai vastatuulessa?

Olen tuoreena pohjoismaisena yhteistyöministerinä törmännyt vuoden mittaan lukuisia kertoja kysymykseen pohjoismaisesta mallista, sen elinvoimasta ja merkityksestä. Omaksikin yllätyksekseni malli tunnetaan maailmalla varsin hyvin ja sitä kohtaan osoitetaan varsin paljon kiinnostusta. Tosiasia on, että pohjoismaat ovat pärjänneet maailmalla varsin hyvin, siitä huolimatta – tai juuri sen takia, että meillä on varsin kattava sosiaalinen turvaverkko, korkeahko veroaste ja pienet tulo- ja varallisuuserot.

Tästä meille vakiintuneesta ajattelutavasta huolimatta pohjoismainen malli mielletään eri puolilla maailmaa kuitenkin varsin eri tavoin. On yhteiskuntia ja yhteiskuntaryhmiä, jotka haluavat korostaa juuri pohjoismaisen mallin sosiaalista ulottuvuutta. Maailmalla vähintäänkin yhtä yleistä on kuitenkin painottaa yhteiskuntiemme yleistä suorituskykyä eli sitä, että menestymme erilaisissa kansainvälisissä kilpailukyky- ym. vertailuissa mahdottoman hyvin. Varsin tyypillistä on myös nähdä pohjoismaat korkean osaamisen ja huipputeknologian edelläkävijöinä. On myös niitä, jotka näkevät pohjoismaisen mallin erityisenä vahvuutena julkisen ja yksityisen sektorin tiiviin yhteistyön ja matalat raja-aidat näiden välillä.

ETLAn professoriryhmän tuoreessa raportissa puolestaan korostetaan, että pohjoismaille on yhteistä poikkeuksellisen myönteinen suhtautuminen globalisaatioon ja vapaakauppaan – piirre, joka tunnetaan, mutta jota ei ole totuttu mieltämään osaksi ns. pohjoismaista mallia. Toisaalta tähänkin liitetään mainittu mallimme sosiaalinen ulottuvuus: vapaakauppa ja globalisoituminen on olut helpompi legitimoida kansan parissa, kun on pidetty huolta siitä, että globalisaation hedelmät jakautuvat edes jotakuinkin tasaisesti eri väestöryhmille.

Pohjoismaista mallia kohtaan tunnetaan niin paljon kiinnostusta maailmalla, että pohjoismaisen yhteistyön piirissä on jopa ryhdytty pohtimaan sen edelleenbrändäystä. Jos meitä kohtaan todella tunnetaan mielenkiintoa, sitä kannattaa hyödyntää. Jos ja kun alueellamme on maailmalla hyvä nimi, tätä nimeä kannattaa käyttää. Eikä suinkaan sen takia, että on mukavaa, kun meitä ihaillaan, vaan sen takia ja siinä tarkoituksessa, että yrityksemme maailmalla pystyvät sitä hyödyntämään, käymään kauppaa ja luomaan meille itsellemme lisää hyvinvointia.

Ja onhan mallimme ollut kiistaton menestys. ETLAn raportti nostaa kuitenkin horisonttiin myös varsin tummia pilviä. Se, että pohjoismainen malli on ollut menestys, ei tarkoita sitä, että se väistämättä olisi sitä myös tulevaisuudessa. Päinvastoin: mallimme pitää muuttua ja kehittyä kehityksen mukana. Paikalleen ei saa jäädä. Malli ei ole ikuinen, kaikkea muuta.

Maailmanhistoria tunteen useita esimerkkejä maista ja alueista, jotka ovat olleet kansainvälisen kehityksen kärjessä ja laajan innostuksen ja huomion kohteena, mutta jotka varsin lyhyessäkin ajassa ovat saattaneet täysin menettää asemansa. Tämä riski koskee myös tämän päivän Pohjolaa.

Pohjoismainen malli on tänä päivänä rajussa myötätuulessa. Se voi kuitenkin hyvin olla reippaassa vastatuulessa jo muutaman vuoden kuluttua, ellemme osaa sitä oikein muokata ja trimmata vastaamaan erityisesti väestön ikääntymisestä aiheutuviin haasteisiin.