Puheet Yleistä

Pohjois-Suomen Turvapuisto ry vihkimistilaisuus, Oulu

Hyvä juhlayleisö, arvoisat oululaiset yritykset, hyvät kuulijat,

Vierailin toissaviikolla Turun telakalla ja siellä ollessani myös rakenteilla olevan Mein Schiff -risteilyaluksen rakennustyömaalla. Päähän painettiin kypärät. Jalkaan laitettiin turvakengät ja päälle puettiin suojalasit ja työtakit.

Monesti yritysvierailuilla turvavarusteilla vuorautuminen tuntuu hätävarjelun liioittelulta. Mutta silti, yritysten pedanttia suhtautumista turvallisuuskulttuuriin ja sen näkymiseen kaikessa arjen toiminnassa pitää muistaa aina myös arvostaa.

Turvallisuus on asia, joka liian usein otetaan itsestäänselvyytenä. Turvallisuuden merkityksen – sehän on oikeastaan perusedellytys kaikelle muulle – huomaa vasta, kun se puuttuu. Arjen turvallisuus on lopulta kiinni hyvin pienistä asioista. Valinnoista, joita jokainen meistä tekee päivittäin koulussa, työpaikalla, harrastuksissa tai liikenteessä.

Hyvät kuulijat,

Olemme kaikki ylpeitä siitä, että Suomi on jo pitkään ollut työturvallisuuden kärkimaa ja uusien parhaiden käytäntöjen uranuurtaja.

Menestyksen takana on pitkäjänteinen toiminta, johon ovat osallistuneet kaikki työelämän keskeiset toimijat. Suomessa työmarkkinajärjestöt, sekä työntekijät että työnantajat, ovat olleet yksituumaisia siitä, että työturvallisuuteen on järkevää panostaa. Se on nähty paitsi työhyvinvoinnin, mutta myös työn tuottavuuden keskeisenä elementtinä. Työturvallisuuteen satsaaminen tuleekin ehdottomasti nähdä yrityksissä sijoituksena, ei kulueränä.
Hyvän kehityksen perusta rakennettiin jo 1970 -luvulla, kun luotiin nykyinen työsuojelun palvelujärjestelmä. Työsuojelurahasto perustettiin rahoittamaan tutkimusta ja yritysten kehitystyötä ja Työturvallisuuskeskus hoitamaan alan koulutusta ja valistusta. Työterveyslaitokseen perustettiin kuusi alueellista palveluyksikköä. Rakennettiin myös kattavat työterveyshuollon palvelut osin kuntien ja osin yksityisten palvelujen varaan. Korkeakouluihin syntyi alan professuureja. Lainsäädäntöä valvomaan perustettiin Työsuojeluhallitus ja Työsuojelupiirit.

Vaikka tämän panostuksen tuloksena Suomi komeileekin positiivisten työturvallisuustilastojen kärjessä ja taakse ovat jääneet muun muassa muut Pohjoismaat, on meillä vielä paljon tehtävääkin.

Tuoreimmat tilastot kertovat, että vuonna 2012 Suomessa tapahtui noin 105 000 työtapaturmaa. Siinä on vielä 105 000 liikaa.

Pelkkien hyvien toimintatapojen olemassaololla emme onnistu. Työturvallisuus kun on ennen kaikkea ajattelutapa ja asenne. Työturvallisuudessa jokainen meistä on toimija, eikä työ turvallisten työskentelyolosuhteiden kehittämiseksi ole koskaan valmis. Samalla kun työelämä muuttuu ja kehittyy, on myös työturvallisuutta uudistettava. Läheltä piti -tilanteita ei saa sivuuttaa olankohautuksin, vaan jokaisesta vaaratilanteesta on otettava opiksi.

Rakentamista pidetään työturvallisuusmielessä yhtenä vaarallisimmista toimialoista. Rakentamisessa työtapaturmia kirjataan vuositasolla lähes 15 000, teollisuudessa lähes 20 000. Rakennusteollisuudelle työtapaturmista aiheutuu vuosittain 127 miljoonan euron lisäkustannukset. Tämän summan päälle on laskettava tapaturman kohteeksi joutuvien henkilökohtaiset kärsimykset, menetykset ja seuraamukset, joiden hintaa on edes vaikea määrittää.

Molemmilla päätoimialoilla on viime vuosina tapahtunut työturvallisuuden saralla positiivista kehitystä. On selvää, että tämä on kaikkien yhteinen etu. Rakennusala on ottanut positiivisen kehityksen vahvistamiseksi erittäin aktiivisen roolin. Tavoite on asetettu korkeimmalle mahdollisimmalle tasolle: Vuoteen 2020 mennessä alan työtapaturmat ovat vuosittain pyöreä nolla. Tätä tavoitetta voi pitää ainoana oikeana, muttei silti mahdottomana. Tarkoituksena on, että toimintaan sitoutetaan koko toimiala alihankintaverkostoja myöten. Jotta kunnianhimoiseen maaliin päästään, on työtapaturmien vähennyttävä vuosittain usealla tuhannella. Tämä onnistuu toimimalla juuri niin, ettei yhtään potentiaalista vaaratilannetta katsota läpi sormien, vaan kaikkiin ongelmatilanteisiin puututaan ja niihin etsitään yhdessä ratkaisu – mieluummin ennen kuin pahin ehtii tapahtua.

Hyvä juhlayleisö,

Hyvä esimerkki siitä, että Rakennusteollisuuden asettama tavoite on otettu alalla tosissaan, on tämän päivän juhlinnan kohde – Pohjois-Suomen Turvapuisto.

Perustan toiminnalle on rakentanut Rudus, joka aloitti turvapuistotoiminnan kehittämisen Espoon Ämmässuolla jo vuonna 2009. Toimintaan ja turvallisuuden kehittämiseen tässä uudessa Oulun turvapuistossa on jo sitoutunut yli 70 alueen keskeistä elinkeinoelämän toimijaa, rakennusteollisuus suunnannäyttäjänään.

Turvapuisto-koulutuksessa erinomaista on koulutuksen käytännönläheisyys sekä koko toimintakonseptin ennaltaehkäisevä asenne. Turvallisia työskentelytapoja opetetaan oikeassa ympäristössä, kokeneiden ohjaajien toimesta, juuri samanlaisissa olosuhteissa, joita työntekijät omassa työssäänkin kohtaavat.

Turvapuistokierroksella opitaan havaitsemaan hyvät käytännöt ja demonstroidaan myös väärin tehtyjä työsuorituksia sekä niiden kohtalokkaita seurauksia. Oli kyse sitten äkillisistä tapaturmista tai pitkällä aikavälillä aiheutuneesta oman terveyden laiminlyönnistä työpaikalla, turvapuistovierailulta varmasti saa ajattelemisen aihetta.

Puiston monipuolisuudesta johtuen konseptilla on paljon annettavaa niin paljon kokeneelle ammattilaiselle kuin opiskelijalle, joka on vasta kasvamassa työelämän mukanaan tuomiin turvallisuushaasteisiin. Pääasia on, että vierailu puistossa pysäyttää ajattelemaan työturvallisuutta oman työpäivän aikana.

On hienoa, että työturvallisuuden kehittämiseen ovat sitoutuneet kaikki, yritysten ylin johto mukaan lukien. Tuloksia syntyy parhaiten yhteistyöllä, siitä on jo hyvää näyttöä. Hyväkään koulutus, oikeat työtavat tai varusteet eivät yksin riitä.
Tuloksia syntyy juuri sitoutuneella asenteella ja ajattelutavan virittämisellä oikealle taajuudelle. Koulutuskaan ei takaa hyvää turvallisuuskehitystä, jos asenne käytännön työssä on välinpitämätön. Asennekasvatus on siis erittäin olennainen osa turvallisuuskasvatusta.

Hyvät ystävät,

Koulutus poikii varmasti myös uusia ideoita turvallisuuden kehittämiseksi.

Voisiko näitä ideoita tai turvapuistokoulutuskonseptia rakentaa myös omaksi myytäväksi palveluvientituotteeksi?

Turvallisuuden varmistamiseen liittyy varmasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Myös kehittyvissä teollisuusmaissa turvallisuustrendi on nouseva ja työturvallisuuteen on ryhdytty kiinnittämään entistä enemmän huomioita. Myös kuluttajien tietoisuus on kasvussa ja työolojen turvallisuutta ja laatua valvotaan jatkossa entistä tarkemmin. Olenkin siis vakuuttunut, että turvallisuudesta ja suomalaisesta osaamisesta teeman ympärillä on rakennettavissa monta menestyksekästä vientituotetta.

Täällä Oulun alueella on rakennemuutosjärjestelyjen takia juuri nyt vapaana huippulahjakasta ja osaavaa ICT-alan työvoimaa. Turvallisuuden varmistamiseen, sekä safety että security alueilla, on avautumassa uusia liiketoimintamahdollisuuksia sekä tuotteisiin että palveluihin liittyen.

TEM – konsernissa päättyi juuri viime vuonna Tekesin Turvallisuus – ohjelma, jossa kehitettiin laajasti turvallisuuden uusia tuotteita, palveluita ja alan tutkimusta 134 miljoonan euron kokonaispanostuksella. Ohjelmaan osallistui lähes 150 yritystä ja lukuisia tutkimuslaitoksia. Ohjelmaan osallistuneiden yritysten liikevaihdon odotetaan kasvavan lähes 670 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä, kasvun tullessa suurimmaksi osaksi viennistä. Ohjelman aikana syntyi yli 20 uutta yritystä ja haettiin yli 80 uutta patenttia. Myös mukana olleiden tutkimuslaitosten odotetaan kaupallistavan tuloksiaan tulevina vuosina.

Täällä Oulussa varmasti monelle tuttu, voimakkaasti kasvava oululainen tietoturvayhtiö Codenomicon oli yksi ohjelmaan osallistuneista yrityksistä. Codenomicon kehittää ohjelmistoja, joilla yritykset voivat altistaa itsensä simuloiduille kyberhyökkäyksille ja näin löytää puutteita omasta tietoturvastaan. Codenomicon on löytänyt asiakkaita useista kansainvälisistä suuryrityksistä ja kysyntä kasvaa varmasti jatkossa.

Tämä menestystarina ei varmasti jää viimeiseksi. Suomalaisyrityksillä on turvallisuuden alalla paljon annettavaa myös maidemme rajojen ulkopuolella. Näihinkin mahdollisuuksiin on uskallettava tarttua rohkeasti. Samaan tapaan kun puhutaan suomalaisesta osaamisesta koulutuksessa tai terveydenhuollossa, voidaan puhua myös suomalaisesta mallista työturvallisuuden parhaiden ratkaisujen rakentamisessa.

Hyvä juhlayleisö,

Tänään vihittävä Pohjois-Suomen Turvapuisto on omalta osaltaan jatkamassa menestyksekästä suomalaisen työturvallisuuden kehittämisen historiaa. Turvapuistotoiminta on merkittävässä roolissa turvallisten työskentelymenetelmien opetuksessa ja ennaltaehkäisevän asenteen vahvistamisessa. Tärkeintä on, että koulutus näkyy aikanaan myös työmaalla käytännön valinnoissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön puolesta toivotan tälle puistolle ahkeraa käyttöä ja menestystä siinä tärkeässä työssä, jota teette suomalaisen työhyvinvoinnin ja työelämän kehittämisen eteen.

Pidetään jatkossakin lippu korkealla ja asenne kohdillaan – ja työmaalla kypärä päässä ja turvalasit silmillä.