Puheet Yleistä

Pirkanmaan Yrittäjien Kevätkaronkka, Lempäälä, Ideapark

Valtioneuvoston terveydys vaalipäivän aattona

Minulla on ilo tuoda valtiovallan tervehdys pirkanmaalaisille yrittäjille näin vaalipäivän aattona. Olen kuullut, että Pirkanmaan Yrittäjien Kevätkaronkka on Suomen suurin yksittäinen yrittäjätapahtuma. Se on helppo uskoa, kun tätä Keskusaukion väkimäärää katselen.

Olemme toisinaan ministerikollegoiden kanssa vitsailleet sinänsä vakavalla asialla eli Tampereen ja Turun välisellä kisailulla. Itse asiassa olemme ajatelleet, että jos Valtioneuvoston nettisivuilla olisi reaaliaikainen arviointi näiden kahden kaupungin tai kaupunkiseudun pärjäämisestä eri mittareilla arvioituna, se todennäköisesti saisi enemmän positiivista aikaan kun monet monet muuta toimenpiteet yhteensä.

Ainakin yrittäjäkaronkan koolla mitattuna Tampereen seutu näyttää olevan kilpakumppaniaan selkeästi edellä. Tästä teille onnittelut!

Kuulin myös, että tänä vuonna tapahtuma on poikkeuksellisesti maksullinen. Keräätte kuulemma rahaa kahteen hyvään tarkoitukseen: nuorten työllistämiseen kesätöihin ja Tampereen yliopiston rahoitukseen. Tästä haluan esittää valtiovallan kiitokset kaikille osallistujille. Molemmat kohteenne ovat tärkeitä. Osallistumisenne luo edellytyksiä niin nuorten työkokemuksen karttumiselle kuin yliopistotutkimuksen- ja koulutuksen laadun parantamiselle Tampereella. Olen vakuuttunut, että nämä molemmat osaltaan parantavat seudun yleistä kilpailukykyä monien muiden hyvien vaikutustensa ohella.

Kaupan ohjaus tukee keskustojen kehittymistä

Minulta on kysytty, kuinka uskallan tulla tänne Ideaparkiin, syistä joita teille ei varmaan tarvitse enempää eritellä. Täällä kuitenkin nyt olen ja uskallan väittää, että se on hyvä esimerkki vaikkapa pienen maan sittenkin hienosta ja rakentavasta tavasta käsitellä erilaisia näkemyseroja ja ristiriitoja.

Mitä kauppa-asioihin sinänsä tulee haluan tässä korostaa vain yhtä tärkeää tulokulmaa.

Kaupan sijainnin ohjauksessa ei ole kyse markkinatalouden vastustamisesta tai kilpailun estämisestä. Siinä on kyse pelisääntöjen luomisesta sille, miten jokaisen kilpailijan tulee markkinoilla toimia. Koko maankäyttö- ja rakennuslain ydin ja itse asiassa koko kaavoituksen on siinä, että sovitetaan yhteen erisuuntaisia ja usein ristiriitaisiakin alueiden käytön tavoitteita.

Kaupan vaikutukset kaupunkikeskustojen elinvoimaan, palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen, liikenteeseen ja ympäristöön ovat merkittäviä. Mitä laajemmalle vaikutukset ulottuvat, sitä suurempi tarve on ohjata kauppaa myös maankäytön suunnittelun keinoin. Kaupungistuminen jatkuu Suomessakin ja ikääntyvän, joukkoliikenteestä yhä riippuvaisemman väestön osuus kasvaa. Ilmastonmuutostakaan ei vielä ole julistettu peruutetuksi. Nämä kaikki ovat merkittäviä yhteiskunnallisia intressejä, jotka erityisesti rakentamisessa tulee ottaa huomioon, muokkaahan rakentaminen elinympäristöä poikkeuksellisen pitkäaikaisella ja peruuttamattomalla tavalla.

On selvää, että kauppa pyrkii sijainnillaan maksimoimaan oman liiketoimintansa tuoton ja hyvä niin. Ilman voittoa tavoittelevia yrittäjiä ei syntyisi työpaikkoja sen enempää kuin talouskasvuakaan. Yrittäjyys ja yrittäjien riskinotto ovat juuri niitä arvoja, joiden varaan Suomea tulee rakentaa. Yhteisiä pelisääntöjä kuitenkin tarvitaan. Aivan kuten esimerkiksi pankkisektorillakin tarvitaan vaatimuksia pankkien vakavaraisuudesta. Näiden reunaehtojen puitteissa on tietenkin tehtävä kaikki mahdollinen kilpailun edistämiseksi. Mehän emme muuten sääntele kauppakeskusten määrää, ainoastaan niiden sijaintia.

Maailmantalouden myllerrysten vaikutukset yritystoimintaan

Viimeaikaiset maailman myllerrykset, kuten Libyan sota ja arabimaiden selkkaukset, Japanin tsunami ja ydinvoimakatastrofi sekä viimeisimpänä Portugalin ja koko euroalueen rahoituskriisi huolestuttavat kansalaisia. Maailmantalouteen vaikuttavista muutoksista huolimatta yrittäjien suhdanneodotukset ovat olleet melko korkealla. Maaliskuussa, ennen näitä katastrofeja, yrittäjäjärjestön julkistama pk-barometri jopa yllätti positiivisuudellaan.

Pirkanmaan pk-yrityksistä 90 prosenttia ennakoi tilanteen paranevan tai pysyvän ennallaan lähimmän vuoden aikana ja vain 10 prosenttia ennakoi suhdanteiden heikkenevän. Viime keväästä odotukset ovat selvästi kohentuneet. Pirkanmaa on teollistuneen Suomen ydintä. Täällä tuotannollisia yrityksiä on enemmän kuin muualla Suomessa ja pk-yritykset kokevat nahoissaan vientivetoisen teollisuuden ja maailmantalouden muutokset hyvin nopeasti.

Olemme toipuneet vuoden 2008 syksyllä alkaneesta taloustaantumasta varsin nopeasti – vajaassa parissa vuodessa. Yritysten vahvat taseet ovat mahdollistaneet sen, että taantumasta on selvitty yleisesti ottaen melko lievin vaurioin. Tietysti on yrityksiä, joita taantuma kohteli kaltoin eikä heitä lohduta se, että yleinen suhdannetilanne on ollut paranemaan päin.

Olen kuitenkin ymmärtänyt, että Pirkanmaalla on tartuttu ripeästi toimeen, jos taivaanrannalla on näkynyt synkkiä pilviä. Yrittäjien tukiryhmä on auttanut suhdannetilanteen takia vaikeuksiin joutuneita yrittäjiä ja maanlaajuista julkisuutta saavutitte ”Ketään ei irtisanota” -lamantorjuntakampanjallanne. Juuri tällaista vastuunkantoa ja tulevaisuuden rakentamista Suomi kaipaa.

Alueellanne ilmeisesti myös yhteistyö yrittäjien ja eri sidosryhmien välillä sujuu saumattomasti, minkä osoituksena tämä maamme suurin yrittäjätapahtuma myös osaltaan toimii.

Paremminvointivaltio rakentuu työnteolle ja yrittäjyydelle

Huolimatta orastavasta kasvusta ja laman taittumisesta Suomessa ilman massatyöttömyyttä, hyvinvointivaltiomme kohtaa tulevina vuosina suuria haasteita. Suomi velkaantuu tänäkin vuonna yli 8 miljardia euroa. Pitkässä juoksussa erityisen olennaista on se, että väestömme ikääntyy ja työikäisten määrä laskee. Suomen talouden pysyvä tulojen ja menojen epäsuhta on arvioitu valtiovarainministeriössä noin 10 miljardiksi euroksi.

Luku voi olla oikein tai väärin, mutta mittaluokan se varmasti antaa. Olemme isojen haasteiden edessä. Valtion osalta peruskysymys on lopulta ihan sama kuin yksittäisessä perheessä tai yksittäisessä yrityksessä: vähänkin pitemmällä aikavälillä tulot ja menot on yksinkertaisesti pakko saada tasapainoon. Joku raja on silläkin kuinka paljon voimme omaa hyvinvointiamme ylläpitää tulevien sukupolvien kustannuksella.

Mikään maa ei koskaan eikä missään ole vaurastunut muuta kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. Mikään maa ei koskaan eikä missään myöskään ole säilynyt vauraana muuta kuin työtä tekemällä ja yrittämällä. Itse asiassa työ ja sen taustalla oleva kannattava yritystoiminta on kaiken hyvinvointimme perusta.

Menestyvät yritykset muodostavat niin hyvinvointivaltion kuin paremminvointivaltionkin perustan. Yritykset tuovat vientitulomme, työllistävät, maksavat veroja ja tätä kautta rahoittavat hyvinvointipalvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin. Hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja kasvattamiseen tarvitaan yrityksiä ja niissä tapahtuvaa arvonlisää. Mitään muuta keinoa ei ole.

Tulevaisuus tulee rakentaa ennen kaikkea talouskasvun kautta. Tarvitsemme uutta yrittäjyyttä ja riskinottoa sekä näiden tuloksina syntyviä tuotteita ja palveluita. Perinteisen vientivetoisen teollisuutemme työpaikkojen määrä tuskin kasvaa, jolloin palvelusektori ja kauppa toivottavasti kasvattavat merkitystään uusina työpaikkojen lähteinä. Silti on hyvä mieltää, että vienti tuottaa noin puolet koko hyvinvoinnistamme.

Mitä paremmat edellytykset yrittäjyydelle kykenemme luomaan ja mitä paremmin suomalaiset jaksavat työelämässä, sitä vähemmän joudumme turvautumaan talouskasvua syöviin verojen korotuksiin ja kipeisiin leikkauksiin. Nämä johtaisivat vain kurjistumisen kierteeseen kasvun sijaan.

Kannustava verotus tarkoittaa sitä, että yrittäjäriskistä on mahdollista saada asianmukainen korvaus. Verotuksen painopistettä on siirrettävä pois työn tekemisen ja teettämisen verottamisesta kohti ympäristöä kuluttavan toiminnan verotusta. Verotuksella ei saa estää yritysten kasvua tai uusien työpaikkojen syntymistä.

Kokoomus esittää ansiotuloverotuksen keventämistä kahdella prosenttiyksiköllä ja yhteisöveron keventämistä neljällä prosenttiyksiköllä. Tätä kautta paitsi kannustamme yrittäjyyteen, työntekoon ja yrittäjän riskinottoon, myös parannamme suomalaisten yritysten kilpailukykyä ja houkuttelemme investointeja Suomeen. Ansiotuloveron keventäminen hillitsee myös työllistämisen kustannusten nousua.

Työn ja yritysten verotuksen keventämisen ohella haluamme selvittää mahdollisuudet palauttaa yhtiöveron hyvitysjärjestelmä. Tätä kautta luotaisiin kannustin yrittäjäksi lähtemiselle ja oikeudenmukainen veromalli yrittäjän verotukselle. On kuitenkin selvitettävä, onko tällainen malli mahdollista toteuttaa EU-oikeudellisesti ilman Suomen kokemaa haittaa.

Yrittäjä panostaa yritystoimintaan yleensä kaiken oman ja usein myös perheensä työpanoksen ja ottaa henkilökohtaisen elämänsä puolella riskejä mm. asettamalla perheen asunnon yritystoiminnan velkojen vakuudeksi. Yrittäjyyteen voidaankin kannustaa yhä useampia myös madaltamalla yrittäjyyteen liittyvää riskiä.

Yrittäjän sosiaaliturvaa on kehitettävä edelleen vastaamaan palkansaajan sosiaaliturvan tasoa. Muun muassa työttömyysturvan saamisen edellytyksiä on parannettava. Yrittäjän tulisi voida yritystoimintansa aikana asettaa yrityksensä kertaalleen lepäämään pelkästään omalla ilmoituksellaan ja saada työttömyysturvaa välittömästi. Nykyinen neljän kuukauden karenssiaika on liian pitkä.

Yrittäjyyteen kannustavaan ilmapiiriin kuuluu myös, ettei epäonnistumisesta rankaista kohtuuttomasti. Konkurssin tehnyttä yrittäjää ei tule kohdella kuin rikollista, eikä uuden yritystoiminnan aloittaminen saa olla esteenä velkajärjestelyille. Yrittäjän oma koti tulee olla erityisessä suojelussa esimerkiksi siten, että muiden velkojen maksuohjelman ajaksi asuntovelka jäädytetään.

On tärkeätä mieltää, että yrittämiseen liittyy aina riski. Siksi sitä ei voi eikä pidä rinnastaa palkkatyöhön. Ei ainakaan liiaksi. Tähän liittyen on kohtuutonta ajatella – kuten monet tekevät – että hyvin menestyneen yrittäjän tuloksesta pitäisi siirtää iso siivu vielä erikseen yhteiskunnan käyttöön kaiken sen yhteiskunnallisen hyödyn lisäksi, jota menestyvä yritystoiminta joka tapauksessa muutoinkin tuottaa. Toisaalta pitää varoa myös sitä, että epäonnistuneen riskinoton seurauksista liian suuri osa sälytettäisiin yhteiskunnan kontolle.

Yritysten luomat työpaikat hyödyttävät koko yhteiskuntaa. Suomessa on noin 250 000 yritystä, joista yli 160 000 on yhden ihmisen yrityksiä. Moni yksinyrittäjä tekee kahden, jopa kolmen ihmisen työt. Yksi suurimmista yrittäjyyteen liittyvistä riskeistä onkin työllistämisen riski.

Olisi viisasta, että ensimmäisen työntekijän palkkaamisen tuki laajennettaisiin koskemaan koko Suomea. Tuen piirissä oleviin työsuhteisiin tulisi myös sallia pidempi koeaika, jotta työllistämisen riskiä voitaisiin madaltaa. Naisvaltaisten alojen yrittäjien työllistämistä tulisi helpottaa jakamalla vanhemmuuden kustannukset tasaisemmin yhteiskunnassa. Samalla edistetään nuorten naisten työllistymismahdollisuuksia ja pidennetään työuria.

Julkisista palveluista

Yrittäjyyteen kannustavassa yhteiskunnassa on tärkeää, että yrittäjyyttä ja yritysten tekemiä tuotteita ja palveluita arvostetaan. Liian usein Suomessa yksityinen ja julkinen sektori nähdään toisilleen vastakkaisina toimijoina. On kuitenkin niin, että yhdessä molemmat ovat vahvempia ja julkisella sektorilla olisi usein opittavaa yritysten tavasta toimia ja parantaa tuottavuutta.

Tänä päivänä kunnat tuottavat edelleen 80 prosenttia palveluistaan itse. Yksityisen sektorin hyödyntäminen kunnan palvelutuotannossa etenee hyvin verkkaisesti. Julkista hankkijaa onkin syytä velvoittaa palvelumarkkinoiden kehittämiseen ja kilpailun edistämiseen. Tärkeintä on turvata kuntalaisille toimivat ja laadukkaat palvelut. Palveluiden tuottajan tulee olla se, joka tekee tämän tehokkaimmin ja laadukkaimmin. Kuntien tulisi nähdä roolinsa entistä enemmän palvelujen järjestäjänä ja laadun valvojana, ei niiden monopolistisena tuottajana. Esimerkiksi palvelusetelin käyttöä on kunnissa edistettävä. Palveluseteli jättää lopullisen päätösvallan palveluiden parhaille asiantuntijoille – niitä tarvitseville kuntalaisille.

Ihmisiä pitää kannustaa toteuttamaan itseään ja tekemään parhaansa – uskomaan ideaansa, perustamaan yrityksiä, työllistämään, menestymään ja vetämään muitakin mukana menestymään. Kannattavan yritystoiminnan kautta syntyy työpaikkoja ja verotuloja, joilla rahoitetaan palvelutarjonta myös tulevaisuudessa. Vain tätä kautta luomme edellytykset saavuttamamme hyvinvoinnin tason ylläpitämiselle ja parantamiselle väestömme ikääntyessä.

Valtio ei voi eikä sen pidä yrittää yrittäjän puolesta. Valtio ei lähtökohtaisesto ole vastuussa epäonnistuneesta yritystoiminnasta, mutta ei sen ansioksi voi laittaa onnistunuttakaan liiketoimintaa. Valtio sen sijaan voi, ja sen tehtävän on luoda yritystoiminnalle mahdollisimman suotuisat toimintaedellytykset ja osaltaan kannustaa yrittäjäystävällisen ilmapiirin luomiseen. Tämä ei aina ole ihan helppo tehtävä, monimutkaisessa maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, ja jossa yhteiskunnalle kohdistetaan monia muitakin perusteltuja odotuksia.

Se on kuitenkin selvää, että yrittäjyydenkin edistäminen edellyttää kokonaisvaltaista otetta, perusjärkevää suhtautumista ja ennen kaikkea vastuullista otetta. Ei näitäkään asioita räyhäämällä, natkuttamalla ja kaikkea liikkuvaa vastustamalla oikeasti paranneta.

Optimismi on hyvä vaihtoehto

Uusin kauppalehti Optio kuvaa hyvin tilannetta, jossa näin vaalien aattona olemme. Lehden mukaan:

”Talous on murroksessa. Politiikka on murroksessa. Ympäristö on murroksessa. Oli vaalitulos mikä tahansa, Suomessa on käsillä kansakunnan käännekohta. Taloutemme vahvat tukijalat eivät enää pidä, joten on keksittävä uusia. Väestön ikääntymiseltä ei voi enää ummistaa silmiä, joten päätökset työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta on vihdoin saatava tehtyä. Ilmastonmuutos ei odota, joten kestäviä energiaratkaisuja on saatava aikaiseksi ideologiakuilut unohtaen. Tuomiopäivien kuvista huolimatta optimismi on ihan hyvä vaihtoehto. Kun tavoitteet saadaan kirkastettua, kaikki on mahdollista.”

Näillä ajatuksilla toivotan teille mukavaa iltaa – ja muistakaa käydä huomenna äänestämässä.