Uutiset Yleistä

Pelastustoimen valtiollitaminen riski, Helsingin Sanomat, Yleisönosasto

”Nykyisellään pelastustoimi kykenee vastaamaan paikallisiin tarpeisiin ja reagoimaan nopeasti tapahtuviin muutoksiin ja tilanteisiin.”

Hallituksen käynnistämässä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa kaavaillaan pelastustoimen siirtämistä kunnilta valtion hoidettavaksi. Kiireellä valmistellut periaateratkaisut pelastustoimen siirrosta olisi tarkoitus tehdä vielä tämän vuoden aikana.

Helsingin päättäjät ovat yksituumaisesti vastustaneet pelastustoimen valtiollistamista. Ei ole mahdollista, että kun vain hetki sitten on tehty periaateratkaisu vahvasti paikallishallintoon nojaavasta kokonaisuudistuksesta, perustelut tällaiselle ratkaisulle olisivat vajaassa kahdessa vuodessa muuttuneet aivan päinvastaisiksi.

Jos nyt hätäisesti ja kokonaan vastoin aiempia linjauksia päätettäisiin pelastustoimen valtiollistamisesta, merkitsisi se Helsingissä pelastustoimen palvelutason ja siten kaupunkilaisten välittömän lähiturvallisuuden heikkenemistä, nykyisellään erittäin hyvin toimivien toimintaketjujen mielivaltaista silpomista ja pelastustoimen kustannustehokkuuden heikkenemistä.

Pääkirjoitustoimittaja Keijo Himanen kirjoitti niistä vaikeuksista, joita Helsingin hätäkeskuksen tuore valtiollistaminen on aiheuttanut (HS 27. 11.). Helsingillä ei ole varaa siihen riskiin, että pelastustoimen valtiollistamisen mahdollisesti toteutuessa ”perusasiat eivät ole kunnossa”, kuten Himanen epäilee hätäkeskuksen valtiollistamisen kohdalla käyneen.

Yksi paikallishallinnon tärkeimpiä tehtäviä on jo historiallisesti ollut lähiturvallisuudesta huolehtiminen. Nykyisellään pelastustoimi kykenee vastaamaan paikallisiin tarpeisiin ja reagoimaan nopeasti tapahtuviin muutoksiin ja tilanteisiin. Valtiollisten turvallisuusviranomaisten toiminta kytkeytyy pelastustoimen kautta luontevasti yhteistoimintaan muiden paikallisviranomaisten kanssa. Tällaisen hyvin toimivan kokonaisuuden muuttamiselle tulisi olla erityisen painavat perusteet.

Jo pääkaupunkiseudun satama- ja lentokenttätoiminta sekä kansainväliset suurtapahtumat asettavat poikkeuksellisen suuria vaatimuksia niin Helsingin pelastustoimelle kuin muullekin turvallisuustyölle.

Helsingin pääkaupunkirooliin kuuluu, että kaupungin itsensä odotetaan olevan vahvasti osallisena kaupungin turvallisuuskoneistossa. Olisi kestämätön tilanne, jos kaupungilla ei olisi mitään elimellistä kytkentää pääkaupungin turvallisuusjärjestelmään. Tilanne, jossa jonkin suuronnettomuuden tai katastrofin sattuessa pääkaupungin hallinto olisi suljettu pois tilanteen selvittelystä, ei olisi kenenkään, ei edes valtion, intressissä.

Sairaankuljetukselle ja ensihoidolle pelastustoimen valtiollistaminen olisi erityisen suuri riski. Niiden järjestäminen kuuluu nyt kunnan terveyskeskukselle, ja Helsingissä terveyskeskus on järjestänyt nämä toiminnot ostamalla kiireellisen sairaankuljetuksen ja siihen välittömästi liittyvän ensihoidon pelastuslaitokselta ja ensihoitoon liittyvät erikoislääkäripalvelut Husilta.

Nykyisessä organisaatiomallissa pelastustoimi, ensihoitojärjestelmä ja väestönsuojelu yhdistyvät tavalla, joka on mahdollistanut terveyden ja turvallisuuden palvelutuotannon sekä laaja-alaisesti että erittäin kustannustehokkaasti kiinteässä yhteistoiminnassa Helsingin pelastuslaitoksen, kaupungin perusterveydenhuollon ja Husin erikoissairaanhoidon kesken.

Yhdellä henkilöstöllä, hallinnolla ja tukipalveluilla on voitu tuottaa monen eri organisaation toiminta päivittäisistä hätätilanteista suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin saakka. Henkilöstön monitaitoisuus sekä pelastustoimen että terveydenhuollon tehtävissä on merkinnyt sitä, että pienemmällä henkilöstöllä kansalaisille on voitu tarjota selvästi paremmat pelastus- ja ensihoitopalvelut päivittäisissä onnettomuuksissa ja sairauskohtauksissa.

Täysin epäselväksi on jäänyt se, miten kiireellisen sairaankuljetuksen ja ensihoidon kävisi, mikäli pelastustoimi päätettäisiin valtiollistaa. Nämä toiminnot eivät kuulu sisäasiainministeriön vastuulle. Jos kiireellinen sairaankuljetus ja ensihoito eriytettäisiin pelastuslaitoksesta, jouduttaisiin tilalle perustamaan kokonaan uusi organisaatio, jonka toimintaedellytykset olisivat merkittävästi nykyistä heikommat ja joka aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia.

Helsingin pelastustoimen nettokäyttömenot olivat viime vuonna 55 euroa asukasta kohden, kun koko maassa pelastustoimi maksaa keskimäärin 58 euroa asukasta kohden. Esimerkiksi sairaankuljetuksen ja ensihoidon uudelleenjärjestäminen mahdollisen valtiollistamisen yhteydessä merkitsisi väistämättä lisäkustannuksia, jotka olisivat uhka koko pelastustoimen palvelutasolle ja -kyvylle. Kuntien talous ei kohenisi eikä edes koko julkistalous pääsisi nauttimaan säästöistä, mikäli pelastustoimi siirrettäisiin valtiolle.

Erityisesti helsinkiläisten kannalta pelastustoimen siirtäminen valtiolle merkitsisi päätöksenteon etääntymistä ja lähiturvallisuustason laskua, mitä valtakunnallinen tasapuolistaminen väistämättä merkitsisi. Lisäksi yksittäisen kunnan vaikutusmahdollisuudet omaan turvallisuustasoonsa ja turvallisuuspalvelujen määrään katoaisivat lähes kokonaan.

RAKEL HILTUNEN
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
JUSSI PAJUNEN
kaupunginjohtaja
JAN VAPAAVUORI
kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Helsinki