Puheet

Pääministerin ilmoitus ajankohtaisesta taloustilanteesta, Eduskunta

Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoro

Arvoisa puhemies,

Vaikka talouden suuri epävarmuus rantautuu Suomeen maailmalta, ja vaikka kyse on pitkälti asioista, joihin emme voi vaikuttaa, on myös monia asioita, joihin voimme vaikuttaa.

Kun pidämme huolen siitä, että kotipesä on kunnossa, selviämme aina paremmin tapahtuipa maailmalla sitten mitä tahansa. Tämä on meidän keskeinen missiomme. Vain ja ainoastaan me voimme vastata – tai olla vastaamatta – siitä, että elämme tulojemme edellyttämättä tavalla ylivelkaantumatta ja että valmistaudumme oikein huomisen haasteisiin. Juuri meidän tehtävänämme on tehdä kaikki voitavamme oman kilpailukykymme eteen, jotta meillä jatkossakin olisi niitä tuloja, joita suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitäminen edellyttää.

Eurooppaa kohtaan tunnettava luottamus riippuu monista toimijoista, mutta Suomea kohtaan tunnettavasta luottamuksesta vastaamme me – ja aivan korostetusti me, jotka Suomen kansa on valinnut tätä tehtävää hoitamaan.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän mielestä on hyvä, että talouden sopeutustoimet aloitetaan etupainotteisesti. Meistä on hyvä, että verotuksen painopistettä siirretään työn tekemisestä kulutukseen. Meistä on myös hyvä, että hallitus varautuu ennakoitua huonompaankin kehitykseen.

Silti meidän pitää myös luoda vakautta. Mitä suurempaa on se epävarmuus, mitä meille maailmalta heijastuu, sitä tärkeämpää olisi kotimassa pyrkiä ennustettavaan politiikkaan. Nyt ei ole hätiköinnin eikä hötkyilyn paikka, vaikka hallituksen tuleekin elää ajassa.

Eurokriisin perimmäinen syy on ylivelkaantuminen, yli varojen eläminen. Ongelmien kärjistyessä riittävästi tästä kärsivät sekä ne, jotka velkaa ovat ottaneet, että ne jotka sitä ovat antaneet. Koska globaalissa taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen, kärsijöinä ovat nekin, jotka ylivelkaantumiseen ovat syyttömiä. Yhden hölmöillessä riittävästi kaikki kärsivät.

Koska olemme niin riippuvaisia toisistamme, meillä on myös oikeus vaatia toisiltamme. Samalla kun korostamme sitä, että kunkin maan tehtävä on hoitaa oma julkinen taloutensa asianmukaisesti, meidän on vaadittava, että näin myös tapahtuu. Ja että yhteisesti sovituista pelisäännöistä pidetään kiinni.

Eurokriisi ei ole EU:n, vaan sen jäsenten vika. Jos EU kuitenkin olisi jämäkästi vahtinut sääntöjensä noudattamista, tilanne ei olisi niin hankala kuin mitä se nyt on. EU on tehnyt virheitä, samoin kun on tehnyt Suomikin, tai vaikkapa Jalasjärven kunta, tai vaikka SMP.

Nyt on kuitenkin katsottava eteen-, ei taaksepäin.

Ensiksi markkinat on saatava vakautetuksi. Tämä ei ole helppo, eikä suosittu, mutta välttämätön tehtävä. Kokoomuksen eduskuntaryhmä lienee se ryhmä, joka tässä salissa kautta aikain on johdonmukaisimmin puolustanut veronmaksajien rahojen säästeliästä käyttöä. Siksikin voin vakuuttaa, että me olemme viimeisinä lapioimassa mitään rahoja maamme rajojen ulkopuolelle. Jos toisia auttamalla autamme kuitenkin myös itseämme ja jos tällä tavalla vältämme vielä huonomman vaihtoehdon, se kannattaa tehdä.

Toiseksi eurooppalaista talouskuria on saatava olennaisesti terästettyä. Akuutin kriisinhoidon jälkeen on varmistettava, että uudet ylivelkaantumistapaukset yksinkertaisesti saadaan estettyä. Tässä on mitä suurimmassa määrin kyse myös luottamuksen palauttamisesta koko EU-järjestelmää kohtaan.

Taloudellisen näkymän on sanottu olevan poikkeuksellisen utuinen ja sumuinen. Näin varmasti onkin. Kuten jokainen purjehtija tietää, sumussa ja udussakin on osattava luovia eteenpäin, jos vesille on lähtenyt.

Mitä tiheämpi sumuverho on ja mitä korkeammiksi aallot kasvavat, sitä tärkeämpää on säilyttää maltti, toimia viisaasti ja harkitsevasti, välttää ylimääräistä hötkyilyä ja estää kaikenlainen panikointi. Tilanteen vakavuus on kuitenkin rehellisesti myönnettävä. Tosiasiat on tunnustettava. Eteenpäin on mentävä.

Meidän tiemme ei voi olla sellainen Kreikan tie, jossa hyvinvointi rakennetaan valheelle, ja josta kuplan puhkeamisen jälkeen kansa maksaa kamalan hinnan, kuten Kreikan kansa nyt tekee. Siksi meidän pitää vastuullisesti hoitaa omaa talouttamme.

Meidän tiemme ei voi olla sellainen Pohjois-Korean tie, jossa käperrymme itseemme ja kuvittelemme, että sillä tavalla pääsemme pakoon pahaa maailmaa. Siksi meidän on oltava avoimia ja kansainvälisiä, kaikista sen tuomista haasteista huolimatta.

Eikä meidän tiemme voi olla sellainen keskustalainen tie, jossa takerrumme puolustamaan hevoskauden rakenteita ikään kuin se olisi suuri kilpailutekijä tai auttaisi meitä selviämään paremmin tässä koko ajan muuttuvassa maailmassa.

Suomi on pärjännyt ennenkin – ja paljon pahemmissakin paikoissa. Niin me teemme nytkin. Se kuitenkin edellyttää sitä, että emme syyllisty kiistattomien realiteettien vähättelyyn tai pilvilinnojen rakenteluun. Se edellyttää, että uskallamme taukoamatta kehittää kilpailukykyämme ja uudistaa maatamme, kuten olemme aiemminkin uskaltaneet.