Blogi

Pääministerin ilmoituksesta Euroopan taloustilanteesta

Pääministeri Katainen puhui tänään Euroopan taloustilanteesta eduskunnalle. Otin itsekin osaa keskusteluun. Ohessa 2 minuutin avauspuheeni:

Täällä puhutaan tänään ainakin Kreikasta ja Italiasta. Keväällä puhuttiin Portugalista, aiemmin mm. Irlannista, Latviasta ja Islannista. Tilanteet tulevat ja menevät. Vauhti on luja ja panokset kovia.

Elämme erittäin monimutkaisessa maailmassa, jossa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Tilanteen hallinta on vaikeata normaalioloissakin, puhumattakaan kriisitilanteista.

Meillä ei ole kokkikirjaa, josta voisimme katsoa hallitun velkasaneerauksen reseptin. Eikä taikasauvaa, joka muuttaisi velat saataviksi. Eikä ihmelääkettä, jolla voisimme eristäytyä piiloon pahaa maailmaa. Silti meidän pitää parhaalla mahdollisella tavalla huolehtia eduistamme.

Ongelman ydin on tunnetusti ylivelkaantuminen. Vaikka jokainen maa vastaa lähtökohtaisesti omista murheistaan, kaikkien etu on varmistaa, että kriisit eivät pääse leviämään maasta toiseen, mihin niillä nykymaailmassa on taipumus, halusimmepa tai emme. Hokkuspokkus-keinoja ei ole olemassa. Ei ole olemassa sellaista Mikä Mikä –maata, jossa ratkaisut olisivat ilmaisia. Tappioita tulee vääjäämättä. Kyse on nyt näiden menetysten minimoimisesta.

On tärkeää todeta, että myös EU:n piirissä on tehty karkeita virheitä. EU:ssa on selkeät säännöt, joiden tarkoituksena on estää ylivelkaantuminen. Jos sääntöjä olisi noudatettu, emme olisi tässä. Nyt jos koskaan on ryhdinpalautuksen paikka. Koko EU-järjestelmän on lunastettava luottamuksensa takaisin.

Kyse on myös kilpailukyvystä. Eurooppa menettää jatkuvasti asemiaan.. Kun tähän yhdistyy kyvyttömyys sopeuttaa hyvinvointijärjestelmän kehittämiseen kohdistuvat toiveet elävän elämän realiteetteihin, ollaan helposti suossa. Paras tae tai itse asiassa ainoa kestävä tapa hyvinvointimme kehittämiseen on suorituskyvystämme huolehtiminen.

Kysymys on vastuullisuudesta. Kyse on yrityksestä hallita suurta epävarmuutta.. Kyse on luottamuksen palauttamisesta. Helppoa se ei ole. Katsomoon karkuun luikkiminen on kuitenkin vaihtoehdoista huonoin.

Viime viikon huippukokousten ratkaisut olivat hyviä, mutta ei niilläkään ihmeparannusta aikaan saada. Urakka on vasta aluillaan. Talouden tervehdyttämisessä, luottamuksen palauttamisessa ja kilpailukyvyn rakentamisessa on kyse monen vuoden työstä. Tämä vaatii päättäjiltä henkistä ryhtiä ja moraalista selkärankaa.