Uutiset Yleistä

Pääkaupunkiseudusta oma maakuntaliitto, johon YTV yhdistetään

Selvityshenkilö Jussi-Pekka Alasen Helsingin seudun yhteistyötä koskeva kehittämishanke on positiivinen asia, johon tulee suhtautua ennakkoluulottomasti. Seudun kansainvälisen ja kansallisen kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttää uusia yhteistyömuotoja. Alueelle tarvitaan yhteisiä tavoitteita ja strategioita. Selvityshenkilö Alasen linjauksiin, joiden mukaan tärkeintä on yhteisen tahdon muodostuminen ja sitoutuminen tehtäviin ratkaisuihin, on helppo yhtyä.

Jotta tavoite voidaan toteuttaa, tehtävien järjestelyjen tulee olla selkeitä, toimivia ja uutta yhteistyötahtoa tukevia. Pääkaupunkiseudun asukkaiden kannalta tärkeintä on, että suoritettavat järjestelyt loisivat mahdollisimman suotuisat puitteet palvelutuotannolle sekä tarkoituksenmukaiselle yhdyskuntarakentamiselle. Tämä edellyttää sujuvaa päätöksentekoa ja liiallisen byrokratian välttämistä. Lopputuloksena ei saa olla päätöksenteon hajauttaminen entisestään tai keskenään kilpailevien organisaatioiden luonti.

Päätavoitteena tulee olla pääkaupunkiseudun neljän ydinkunnan (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) yhteistyön tiivistäminen. Tämän tueksi tarvitaan myös uusia pääkaupunkiseudun ja kehyskuntien välistä kanssakäymistä edistäviä järjestelyjä.

Nykyisen Uudenmaan liiton ja Itä-Uudenmaan muodostama alue tulisi jakaa pääkaupunkiseudun kunnista muodostettavaan Suur-Helsingin liittoon ja muun Uudenmaan käsittävään (uuteen) Uudenmaan liittoon. Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV tulisi tämän jälkeen yhdistää Suur-Helsingin liittoon. Lopputuloksena olisi riittävän vahva ja laaja-alainen maakuntaliitto, jonka puitteissa voitaisiin mielekkäällä tavalla toteuttaa kaikki mm. Alasen selvitystyön yhdyskuntarakentamista, kaavoitusta, asumista, liikennettä ja alueen markkinointia koskevat ehdotukset.

Uusi seutuhallinto vastaisi kaikista alueen yhteisistä tehtävistä, joita olisivat sekä strategisen tason koordinointi- ja yhteensovitustehtävät että nykyisin YTV:lle kuuluvat operatiiviset velvoitteet. Tehtäviin tulisi kuulua myös palvelutuotannon yhteistyön ja yhteensovittamisen edistäminen.

Käytännössä kyse olisi maakuntahallinnon, seutuyhteistyön ja YTV:n yhdistämisestä. Ehdotetulla mallilla vältettäisiin liian monien keskenään kilpailevien organisaatioiden syntyminen ja sitä kautta päätöksenteon pirstoutuminen. Tätä kautta selkeytettäisiin pääkaupunkiseudun hallintoa ja yhteistyötä sekä vähennettäisiin ylimääräistä hallintoa ja byrokratiaa.

Yhteisen tahdon löytymisen ja siihen sitoutumisen varmistamiseksi uuden Suur-Helsingin maakuntaliiton hallinto tulisi kytkeä siihen osallistuvien kaupunkien päätöksentekorakenteisiin. Helpoiten asia järjestyisi kokoamalla uusi seutuhallitus (tai seutuvaltuusto) kunkin kaupungin kaupunginhallituksien (ja kaupungin-valtuustojen puheenjohtajistojen) keskuudesta valittavista edustajista. Näin varmistettaisiin päätöksenteolle suora kytkös yhteistyön ja kunnallisen itsehallinnon perusyksikköön eli kuntaan ja päätöksentekoelimille riittävä arvovalta. Seutuhallitus/-valtuusto pitäisi pitää toimivan kokoisena, mikä edellyttäisi kuntien koot huomioon ottavaa hallintojärjestelmää (pienempiä kuntia jossain määrin suosien, ks. esim. YTV-laki). Kun-tien välisen toimivan yhteistyön varmistamiseksi kyseeseen tulevien kaupunkien kaupunginjohtajat ja muut keskeiset virkamiehet tulisi seutu-/maakuntahallinnon oman virkamiehistön lisäksi kytkeä elimelliseksi osaksi uuden seutuhallituksen/-valtuuston valmistelukoneistoa. Seutuhallitus (-valtuusto) valittaisiin val-tuustokaudeksi kerrallaan.

Kirkkonummi ja Sipoo voitaisiin ensi vaiheessa sitoa liitännäis-/tarkkailijajäseninä uuteen seutuhallintoon niissä asioissa, joissa pääkaupunkiseutu on välttämätöntä nähdä nykyistä YTV-aluetta laajempana kokonaisuutena. Suur-Helsingin liiton ja Uudenmaan liiton välille tulisi myös luoda erillinen mekanismi, joka sitoisi keskeisimmät kehyskunnat pääkaupunkiseudun kehittämiseen.

Esitetty järjestely loisi alueelle vahvan toimijan, joka edistäisi hallitusohjelmassakin mainitun seudun itsenäisen päätösvallan lisääntymistä. Uusia, alueen päätöksentekorakenteita sekoittavia ja pirstaloittavia vaaleja ei tarvittaisi. Verotusoikeutta uudelle organisaatiolle ei missään tapauksessa tule myöntää, eikä se sitä tarvitsekaan.

Kansanedustaja (kok), Valtuustoryhmän puheenjohtaja Jan Vapaavuori (Helsinki)
Kansanedustaja (kok), Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Tapani Mäkinen (Vantaa)
Kansanedustaja (kok), Kaupunginvaltuutettu Hanna-Leena Hemming (Espoo)