Blogi

Pääkaupunkiseudulla yhteiset linjaukset hallitusohjelmaan

Jokaisessa hallitusohjelmassa on aina ollut laaja aluepoliittinen osio. Pääkaupunkiseutua tai metropolipolitiikkaa koskevaa osiota siellä ei sen sijaan ole koskaan ollut. Nyt tähän pitää saada muutos. Tätä mieltä ovat ainakin neljä pääkaupunkiseudun kaupunkia, jotka yhdessä edustavat miljoonaa asukasta.

Pääkaupunkiseudun kaupungit julkistivat maanantaina yhteiset hallitusohjelmatavoitteensa. Tavoitteet oli muokattu kaupunkien johtavien luottamushenkilöiden ja kaupunginjohtajien muodostamassa koordinaatioryhmässä, jota Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajana johdan. Esitys oli yksimielinen. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat asiasta siis samaa mieltä. Ja samaa mieltä ovat seudun johtavat poliitikot puoluekannasta riippumatta.

Pääkaupunkiseutu tuottaa maan bkt:sta kolmasosan. Tämä osuus kasvaa kokoajan. Pääkaupunkiseutu heijastaa hyvinvointia laajalle alueensa ulkopuolelle. Jopa Turusta ja Tampereelta pendelöi päivittäin yli 2000 ihmistä työntekoon juuri tänne. Pääkaupunkiseutu maksaa myös kaksi kolmasosaa kuntien välillä suoritettavista verotulotasauksista. On koko maan etu, että tämä seutu pärjää. On selvää, ettei se ole keneltäkään pois. Siksi myös valtiovallan tulee panostaa enemmän pääkaupunkiseudun kasvun edellytyksiin, osaamiseen ja huippukoulutukseen juuri täällä.

Pääkaupunkiseutu on myös maan ainoa alue, jossa kärsitään tonttipulasta, asuntopulasta ja asuntojen ylikorkeista hinnoista. Itärajan rekkajonojen ohella pääkaupunkiseutu on myös ainoa seutu, jossa ruuhkat ovat arkipäivää. Siksi valtiovallan tulee kantaa oma kortensa kekoon myös näissä asioissa. Pääkaupunkiseudulle tarvitaan lisää liikenneinvestointeja ja lisää asuntoja, eikä tämä voi kuulua pelkästään kaupungeille itselleen.

Metropolistumiseen liittyy kaikkialla maailmassa paitsi vaurauden ja hyvinvoinnin kasaantumista, myös suurkaupungeille tyypillisiä erityisongelmia ja lieveilmiöitä. Pääkaupunkiseutu kantaa kohtuuttoman suuren osan mm. vankilasta vapautuvista, huumeriippuvaisista ja pahasti syrjäytyneistä. Tämä tulisi ottaa huomioon myös valtion rahoitusosuuksissa.

Pääkaupunkiseutu on myös ylivoimaisesti maan kansainvälistynein alue. Kun ulkomaalaistaustaisia on maassa keskimäärin alle 3 prosenttia, heitä on pääkaupunkiseudulla 7 %, Helsingissä 8 % ja esim. Helsingin päiväkodeissa jo yli 12 prosenttia. Maahanmuuttajien kotouttaminen ja erilaisten palvelujen järjestäminen heille on raskasta ja resursseja vaativaa työtä, johon myös valtiovallan pitäisi aiempaa vahvemmin osallistua.

Vastakkainasettelun aika on ohi. Tai ainakin sen pitäisi olla. Sen pitäisi olla sitä myös pääkaupunkiseudun ja muun välillä, koska lopulta olemme kaikki samassa veneessä. Ja sen pitäisi olla sitä pääkaupunkiseudun ja valtiovallan välillä. Siksi pääkaupunkiseutu esittää, että alueen kehittäminen perustuisi aitoon seudun kaupunkien ja valtion väliseen kumppanuuteen. Tämä ei liene liikaa vaadittu.