Puheet Yleistä

Onko suomella tulevaisuutta? – Median rooli Suomen biotalousstrategian toteuttamisessa, Helsinki

MUUTOKSET PUHUTTAESSA MAHDOLLISIA

Arvoisat median edustajat, hyvät biotalouden ystävät,

Talouskasvun tärkein edellytys on kyky uudistua. Taloutemme ei kasva, mikäli suomalaiset yritykset eivät kykene tai pyri uudistumaan ja muokkaamaan tarjontaansa vastaamaan tämän hetken kysyntää. Suurin osa uudesta kasvusta rakentuu aina olemassa olevan varaan. Menestyksemme riippuu siksi isolta osin siitä, miten nykyinen yrityskantamme tämän maailman mieltää ja sen mukana uudistuu.

Suomella on monia mahdollisuuksia ammentaa vanhoista vahvuuksistamme uusia suomalaisia menestystarinoita. Näihin mahdollisuuksiin pitää vain osata tarttua. Valtion tehtävä tuskin on määritellä, millä toimialoilla menestystä jatkossa tulisi hakea. Kuitenkin pienelle maalle, jonka resurssit ovat rajalliset, on luontevaa keskittyä etsimään elinkeinoelämän uudistumisen lähteitä muutamalta teema-alueelta.

Digitaalisuus on ollut vahvuutemme ja uskomme Suomella olevan edellytyksiä tulevaisuudenkin digitalisaation suunnannäyttäjäksi. Myös cleantechin saralla Suomi on monia kilpailijamaitamme edellä hakemassa puhtaan teknologian ratkaisuja. Cleantech ei ole vanhojen tuotteiden pientä viilaamista tai designia uuteen kuosiin, vaan radikaaleja innovaatioita kohti kestävää taloutta.

Kolmas suuri mahdollisuus Suomelle löytyy biotalouden saralta. Biotaloudessa kilpailuetunamme ovat raaka-ainevarat, joista voidaan valmistaa monenlaisia tuotteita. Esimerkiksi metsäteollisuuden alalle biotalouden mukanaan tuomat uudistumisen mahdollisuudet ovat merkittävät. Metsä Groupin keväällä julkistettu investointisuunnitelma Äänekoskelle on uudistumistarina parhaimmillaan. Nykyisen sellutehtaan alueelle suunniteltava laitos on maailman ensimmäinen uuden sukupolven biotuotetehdas, joka ei käyttäisi lainkaan fossiilisia polttoaineita, vaan koko puuraaka-aine ja teollisuusprosessin sivuvirrat hyödynnetään sekä tuotteina että bioenergiana.

En väitä, että cleantech, biotalous ja digitaalinen liiketoiminta olisivat ainoat mahdolliset suomalaisen menestyksen osa-alueet. Päinvastoin menestystarinoita voi syntyä yllättävistäkin paikoista. Kaikkein tärkeintä onkin huolehtia siitä, että millä sektorilla tahansa toimivilla, kaiken kokoisilla yrityksillä on mahdollisuuksia kasvaa ja menestyä. Tämä edellyttää elinkeino- ja veropolitiikkaa, joka muovaa yhteiskunnan yrittäjyysilmapiiriä kannustavaan ja uudistumista vauhdittavaan suuntaan. Tässä meillä on vielä paljon tekemistä.

Cleantechille, biotaloudelle ja digitaaliselle liiketoiminnalle on kuitenkin muutama yhteinen piirre, jotka tekevät niistä erityisen mielenkiintoisia. Me olemme niissä jo hyviä. Meillä on niihin liittyviä perinteitä ja kumuloitunutta osaamista. Ne ovat myös isoja aloja ja sektoreita. Ja kaiken lisäksi globaalisti todennäköisesti vahvasti kasvavia sektoreita.

Hyvä seminaariyleisö,

Tämän aamun keskusteluissa kolmesta kasvun kärjestä fokuksessa on biotalous.

Voidaan perustellusti sanoa, että olemme globaalissa taloudessa siirtymässä fossiilisesta taloudesta kasvavaan biotalouteen. Ei varmasti ole realismia ajatella, että pääsisimme kokonaan eroon fossiilisten raaka-aineiden käytöstä lähivuosikymmeninä, mutta jatkuvasti yhä suurempi osuus talouskasvusta tulee perustumaan uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hyödyntämiseen. Tästä välttämättömyydestä on nyt tehtävä hyve.

Biotalouden saralla on Suomelle paljon ammennettavaa. Suomi on tällä sektorilla jo nyt fyysistä kokoaan huomattavasti merkittävämpi toimija. Vahvuuksiamme ovat rikkaat luonnonvarat, kansainvälistä kärkitasoa oleva osaamisemme sekä biotalouden kehittämiseen tarvittava teollinen perusta. Jo nyt valmistamme vuositasolla yli 14 miljardin euron arvosta erilaisia biotaloustuotteita vientiin ympäri maailmaa ja kasvumahdollisuuksia on näköpiirissä runsaasti.

Ajatelkaapa vaikka näitä lukuja – viidentoista vuoden kuluttua maailmassa tarvitaan 50 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa, 45 prosenttia enemmän energiaa ja 30 prosenttia enemmän vettä. Pyörittelee näitä lukuja miten päin tahansa, on haaste valtava. Maailma suorastaan huutaa kestävän talouden ratkaisuja. Biotalouden ja cleantechin avulla pystymme vastaamaan muun muassa näihin globaaleihin haasteisiin ja tekemään siitä vielä kannattavaa liiketoimintaa.

Tämä kuitenkin vaatii innovatiivisuutta, eri teollisuudenalojen integrointia sekä yhteistyötä. Monessa olemme jo onnistuneetkin. Perinteinen metsäteollisuus on jo hyvin pitkälle integroitunut energiateollisuuteen ja osin myös kemianteollisuuteen. Meillä on myös hyviä esimerkkejä energia- ja kemianteollisuuden (Fortumin Joensuun voimalaitos ja pyrolyysilaitos) sekä elintarviketeollisuuden ja kemianteollisuuden yhdistymisestä bioetanolin valmistuksen kautta. Uskon, että eri aloja sekä suuryrityksiä ja pk-yrityksiä integroimalla voidaan luoda aivan uutta biotalouden liiketoimintaa.

Hyvä yleisö,

Työ- ja elinkeinoministeriön johdolla ja laajana julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä valmisteltu biotalousstrategia antaa hyvät eväät biotalouden uuden liiketoiminnan kehittämiselle ja uusien työpaikkojen luomiselle. Haluan tässäkin yhteydessä kiittää kaikkia työssä mukana olleita ja antaa tunnustusta eri alojen ja valtionhallinnon organisaatioiden hyvästä yhteistyöstä.

Biotalousstrategian kunnianhimoisena tavoitteena on melkein tuplata biotalouden liikevaihto ja synnyttää 100 000 uutta työpaikkaa reilussa kymmenessä vuodessa. Tämä ei tule tapahtumaan itsestään, vaan se vaatii kaikilta erittäin paljon panostusta. Se on kuitenkin mahdollista. Hyvänä esimerkkinä strategian innovatiivisesta toteutuksesta on TEM:n käynnistämä kansainvälinen biojalostamokilpailu uusien biotuotteiden investointien vauhdittamiseksi. Kilpailu on ensimmäinen laatuaan Suomessa ja todennäköisesti myös maailmanlaajuisesti.

Kasvun kärkihankkeiden osalta hallitus on jo kohdistanut resursseja biotaloudelle ja cleantechille. Kasvupaketissa on Tekesille pysyvä 20 miljoonan euron lisävaltuutus. Suomen Teollisuussijoitus on saanut tälle vuodelle 50 miljoonan euron lisäpääomituksen ja ensi vuoden talousarviossa on 50 miljoonaa lisää. Myös TEM:n energiatuki suunnataan biotalouteen. Lisäksi Finnveralle on myönnetty lisää valtuuksia viennin rahoitukseen ja Team Finlandille viennin edistämiseen. Biotalous on myös Team Finlandin strategiassa määritelty yhdeksi painopistealueeksi. Valtion talousarvioon on myös varattu erillinen 82,5 miljoonan euron sitoumusvaltuus kehittyneitä biopolttoaineita valmistavien biojalostamoiden investointitukeen. TEM myönsi jo elokuussa St1 Biofuels Oy:lle 12 miljoonaa euroa energiatukea Kajaanin biojalostamoinvestointiin.

Hallitus voi tehdä oman osansa ja edesauttaa uuden liiketoiminnan syntymistä. Kuitenkin viime kädessä kaikki kasvu, uudet liiketoimintaideat ja innovaatiot ovat kiinni yrityksistä ja niiden omistajista. Olennaista on luoda ilmapiiri, jossa yrityksillä on halu kasvaa ja kurottaa kohti uutta.

Tässä työssä tarvitaan myös innostunutta asennetta ja yhteiskunnan positiivista työntöapua. On ensiarvoisen tärkeää, että uusista kasvun aloista keskustellaan sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. On mainio asia, että Frank Media ja MTV3 ovat käynnistämässä TV-sarjan Suomen tulevaisuudesta ja uusista mahdollisuuksistamme näidenkin kasvun kärkien saralla.

Koko median väellä on erittäin suuret mahdollisuudet vaikuttaa biotalouden kehitykseen. Talous on pitkälti psykologiaa. Asenne ratkaisee. Suomi on nyt yhdessä historiansa pahimmista ahdingoista. Tarvitsemme välttämättä merkittävää uudistumista, jos haluamme lähellekään lunastaa sen hyvinvointilupauksen, johon olemme tottuneet. Biotalous on tulevaisuuden toivoistamme todennäköisesti suurin. Siksi sen edistäminen on luonteeltaan kansallinen kysymys.

On mielenkiintoista tämän seminaarin antina kuulla, miten media itse roolinsa näkee ja kokee. Toivotan kaikille läsnäolijoille mielenkiintoista seminaarikeskustelua ja inspiroivaa aamupäivää biotalouden parissa!