Blogi Yleistä

Onko kolmasosa paljon vai vähän?

Helsingin Sanomat uutisoi eilen isolla, että Uusimaa on saanut selvästi suurimman potin valtiovallan liikenneväylärahoista.

Sisäsivun otsikko kirkuu ”joka kolmas euro Uudellemaalle”. Alaotsikossa todetaan, että etelärannikko ja Pohjanmaa ovat voittaneet.

Niinkö? Onko kolmasosan osuus kokonaispotista voitto? Onko kolmasosa paljon vai vähän?

Niin tai näin monet tahot, Helsingin Sanomat niiden mukana, ovat aika ajoin kritisoineet sitä, että liikennepolitiikkaa tehdään aluepolitiikan ehdoilla. Yhdyn mielihyvin tähän kritiikkiin. Nyt valtakunnan päälehti uutisoi asian kuitenkin juuri aluepoliittisesta tulokulmasta. Luodaan näyttävästi voittajia, joita on epäoikeudenmukaisesti suosittu ja häviäjiä, joita on vastuuttomasti sorsittu. Maan eri alueita pannaan kylmän rauhallisesti jonoon sen mukaan kuinka suuren osuuden ne ovat väylärahoista saaneet ja tätä kautta annetaan kuva voittajista ja häviäjistä täysin riippumatta itse kunkin hankkeiden järkevyydestä.

Surullista. Jos liikennepolitiikka ei ole aluepolitiikkaa, mitä se ei ainakaan leimallisesti saa olla, tällaisia tilastoja ei pitäisi tällä tavalla revitellä.

Tai ehkä se sittenkin on aluepolitiikkaa!

Jos kaikki siis sittenkin on aluepolitiikkaa (ei todellakaan pitäisi olla) jäljellä on siis vielä kysymys siitä, onko kolmasosa paljon vai vähän.

Uudellamaalla asuu 29 % maan väestöstä. Siihen nähden 34 % liikennerahoista on hieman omaa väestöosuutta enemmän. Kolmasosa on tästä näkökulmasta paljon, mutta ei kuitenkaan kamalan paljon. Jos tukieuroja verrataan tämän sijasta vaikkapa siihen, kuinka paljon kukin alue tuottaa maan bruttokansantuotteesta, Uusimaa saa hieman alle ansaitsemansa osuuden. Kolmasosa on tällöin vähän, mutta ei kuitenkaan tosi vähän.

Näiden ohella vertailukohtana voitaisiin lisäksi käyttää vaikkapa liikennesuoritteita, liikenteen ruuhkautuneisuutta ja muita puutteellisista väylistä aiheutuvia haittoja, eri alueiden kasvuvauhtia tai jotakin muuta tekijää. Huomioon voitaisiin varmaan ottaa sekin, millä osuudella kaupungit itse ottavat osaa liikennehankkeiden rahoitukseen. Ainakin kaikilla edellä mainituilla kriteereillä Uudenmaan osuuden pitäisi varmaan olla yli kolmasosan.

Summa summarum: kolmasosa liikennerahoista Uudellemaalle ei ole paljon, mutta ei se ole vähänkään.

Ai niin, mm. Keski-Pasilan ratapihaan pannut eurot luettaneen tietenkin Uudenmaan ”voittosarakkeeseen”, vaikka ne leimallisesti hyödyttävät koko maan junaliikennettä. Tällä logiikalla Pisara-rataa, joka on yksi maan kaikkein tärkeimmistä hankkeista, ei synny ikinä.