Kirjoitukset

Onko Heinäluoman veromalli bluffia?, Taloussanomat

Valtiovarainministeri Eero Heinäluoma (sd) ajaa vahvasti niin sanottua kuntaveromallia, jonka mukaan kunnat keräisivät itse menoihinsa tarvittavat tulot. Mallia on mainostettu sillä, että se vahvistaisi kuntien taloutta ja itsehallintoa. Kuntatalouden tervehdyttämisen näkökulmasta ajatus kuulostaa kauniilta. Silti siihen pitää suhtautua hyvin suurella epäilyksellä.

Sillä, mikä taho verot kerää, ei sinänsä ole mitään merkitystä kuntien talousasemaan. Mikä tahansa veromalli pystytään laatimaan joko kuntataloutta vahvistaen tai sitä heikentäen. Kuntatalouden kannalta olennaista on se, kuinka suuren osan julkisen talouden kokonaistuloista kuntakenttä saa. Kuntatalous vahvistuu vain, jos valtiontalous vastaavasti heikentyy – mitä valtiovarainministeri tuskin tavoittelee – tai jos kokonaisveroaste nousee, mikä myöskään ei – ainakaan toivottavasti – liene tarkoitus.

Sen sijaan kuntaveromallilla saattaisi olla suuri merkitys kuntien keskinäisiin suhteisiin. Koska kuntaveromalli tarkoittaisi valtionosuusjärjestelmästä luopumista tai ainakin sen merkityksen olennaista vähentämistä, kuntien välisen tasausjärjestelmän merkitys korostuisi entisestään. Malli edellyttäisikin tuekseen nykyistä jyrkempää tasausjärjestelmää, josta takuuvarmasti tulisi alituinen kiistelyn kohde. Valtion vetäytyessä kuntien rahoitusvastuusta, ja kun kunnallisveroa ei kuitenkaan voi määrättömästi nostaa edes heikoimmissa kunnissa, vahvimmat kunnat entistä enemmän hoitamaan myös heikoimpien kuntien murheet.

Valtio-kunta – suhteeseen kuntien tuloveromalli loisi kokonaan uuden hankauskohdan. Järjestelmästä riippumatta valtiovalta määrittelee niin sanotun hyvinvointiyhteiskunnan sisällön. Niin erilaiset hyvinvointipalvelut, erilaiset etuudet kuin subjektiiviset oikeudet ja niiden lopullinen tulkintaoikeuskin säilyisivät joka tapauksessa valtiolla. Tämä yhdistettynä järjestelmään, jossa valtiovalta vähentäisi osallistumistaan kuntien ja niiden tehtävien rahoitukseen, olisi käytännössä hyvin haastava.

Kaikkinensa kuntaveromalliin siirtyminen merkitsisi hyvin olennaista muutosta kuntien ja valtion väliseen rahoitussuhteeseen sekä kuntien keskinäisiin suhteisiin. Sen vaikutukset olisivat kuntien ja koko suomalaisen veropolitiikan kannalta käänteentekeviä. Tämän takia siitä pitäisi voida käydä avointa yhteiskunnallista keskustelua. Tämä ei veromallin valmistelun salakähmäisyyden vuoksi nyt ole mahdollista käydä. Jokaisella suomalaisella kunnalla olisi kuitenkin viimeistään nyt oikeus tietää, mistä hankkeessa todella on kysymys.

Kunta- ja palvelurakenneuudistus on jo aiheuttanut laajaa hämmennystä kuntakentällä. Kuntauudistuksen vahvuutena on kuitenkin ollut sen varsin avoin käsittely – ainakin tähän asti. Kuntaveromallin valmistelu poikkeaa tästä kaavasta radikaalisti. Pelkona onkin, että valtiovarainministeri tuo mallin suoraan hallituksen päätöksentekoon osana laajempaa kuntauudistusta. Tämä ei täytä mitään modernin politiikan teon vaatimuksia ja vain vahvistaa epäilyjä siitä, ettei veromalli todellisuudessa vastaa sen ympärille luotuja korulauseita.

Kokoomus on suhtautunut kuntaveromalliin uteliaan ennakkoluulottomasti. Malliin sisältyy kuitenkin monia huomattavia periaatteellisia ongelmia. Sen toimivuus ja hyväksyttävyys riippuu lukuisista avoinna olevista yksityiskohdista. Valtiovarainministeriön valmistelutapa ja ajoitus asian ajamisessa keskellä kiihkeintä kuntauudistuskeskustelua ei kuitenkaan millään tavoin vahvista tätä ennakkoluulottomuutta.

Jan Vapaavuori
Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja
Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja