Uutiset Yleistä

Neljän viisaan ryhmä: Asunnottomuudelle nollatoleranssi

Ympäristöministeriö
Tiedote

Neljän viisaan ryhmä esittää pitkäaikaisasunnottomuudelle nollatoleranssia: oma koti on löydyttävä jokaiselle pitkään asunnottomana olleelle. Ryhmän mukaan tavoitteeksi on asetettava pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen vuoteen 2015 mennessä. Nykyinen asuntolajärjestelmä on purettava, ja tilalle on luotava riittävän yksityisyyden ja yhteisöllisyyden takaavia asumisratkaisuja.

”Viisaiden ehdotuksiin sisältyy tärkeitä avauksia, jotka toivottavasti muuttavat suhtautumistapaamme asunnottomuuden hoitamiseen”, totesi asuntoministeri Jan Vapaavuori vastaanottaessaan tänään ryhmän ehdotuksen.

Neljän viisaan ryhmän muodostivat piispa Eero Huovinen, sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen, toimitusjohtaja Hannu Puttonen ja lääketieteen tohtori Ilkka Taipale.

Asunto ensin -periaate ohjaamaan asunnottomuus- ja sosiaalipolitiikkaa

Vuosina 2008-2011 toteutettava pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma tulee perustumaan viisaiden ryhmän ehdotukseen. Ohjelman tavoitteeksi ryhmä esittää pitkäaikaisasunnottomuuden puolittamista vuoteen 2011 mennessä ja poistamista kokonaan vuoteen 2015 mennessä.

Pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen tarvitaan yhteensä 2500 asuntopaikkaa. Suurin tarve on pääkaupunkiseudulla, missä pitkään asunnottomana on ollut noin 2000 henkilöä.

Ryhmän ehdottama asunto ensin -periaate viitoittaa suomalaista asunnottomuus- ja sosiaalipolitiikkaa uuteen suuntaan.

”Asunto ensin -periaate tarkoittaa sitä, että asunto on kivijalka, joka mahdollistaa myös asunnottomana olevan henkilön muiden ongelmien ratkaisemisen. Meillä on ammattikäytännössä syvälle juurtunut ajatus ”ensin hoito, sitten oma asunto”, vaikka ilman asuntoa kuntoutuminen on melko mahdotonta. Joten asia on nähtävä toisin päin: asunto luo edellytyksiä hoidolle”, painotti Vapaavuori.

Asuntojen järjestäminen ei kuitenkaan yksin riitä. Samaan aikaan on panostettava asunnottomuuden ennaltaehkäisyyn, jotta riski syrjäytymis- ja asunnottomuuskierteeseen olisi mahdollisimman pieni. Lisäksi yleisen asuntopolitiikan on tuettava asetettuja tavoitteita siten, että sen kautta turvataan kohtuuhintaisten pienten vuokra-asuntojen saatavuus.

Ryhmä muistuttaa, että pitkäaikaisasunnottomuuden poistaminen on taloudellisesti kannattava investointi, sillä syrjäytymisestä koituu yhteiskunnalle huomattavat kustannukset.

Räätälöityjen asumisratkaisujen avulla omaan kotiin

Asuntoloita ei ryhmän mukaan pidä tarjota edes tilapäiseksi asuinpaikaksi. Sen sijaan asuntolat on muutettava asunnoiksi – peruskorjauksin ja toimintakonseptien muuttamisella saataisiin yksin Helsingissä useita satoja asuntoja.

Ovi omaan asuntoon voitaisiin avata myös pienasuntovaltaisissa asumisyksiköissä, jotka tarjoaisivat paitsi riittävän yksityisyyden myös yhteisöllistä tukea. Jokainen saisi asumiseensa juuri sen tuen, jonka elämäntilanteessaan tarvitsee. Pääkaupunkiseudulla tämäntyyppisiä asumisyksikköhankkeita on vireillä jo useita.

Moniongelmaisia pitkäaikaisasunnottomia varten tarkoitettujen, vahvasti tuettujen asumisyksiköiden sijoittaminen normaaliin yhdyskuntarakenteeseen on ollut vaikeaa.

”Ajatus moniongelmaisten asunnottomien tarvitsemien pienten asumisyksiköiden sijoittamisesta olemassa oleviin tiloihin – esimerkiksi sairaala-alueille tai julkisten palvelujen kiinteistöihin – mahdollistaisi moniongelmaisten asukasryhmien tasapuolisen integroinnin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja loisi parhaimmillaan edellytykset hyödyntää käytössä olevaa sosiaali- ja palveluverkostoa. Toivon, että ohjelmatyöryhmä yhdessä kaupunkien kanssa käynnistää pikaisesti soveltuvista tiloista ja alueista tehtävän kartoituksen”, sanoi Vapaavuori.

Riskiryhmänä alle 25-vuotiaat

Riski ajautua pitkäaikaisasunnottomuuteen on suuri niillä alle 25-vuotiailla, joilla on vaikeuksia päästä kiinni työelämään tai opiskeluun. Pelkästään pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä noin 660 yksinäistä asunnotonta nuorta.

Ryhmä esittää 600 nuorisoasunnon tuottamista pääkaupunkiseudulle seuraavan neljän vuoden aikana. Hankkeen toteuttamiseen luotaisiin yhteistyömalli, jossa olisivat mukana kirkko, järjestöt, yritykset ja valtio. Kirkon diakoniatyön kokemuksia hyödynnettäisiin kehitettäessä tuetun asumisen mallia syrjäytymisvaarassa oleville nuorille.

Häätöjen sijasta asumisneuvontaa

Tutkimusten mukaan keskimääräinen häätöön johtava vuokravelka on 1 790 euroa. Summa on pieni verrattuna asunnottomuuden aiheuttamiin kuluihin.

Häätöjen ehkäisemiseksi tarvitaan asumisneuvontaa ja eri palveluviranomaisten välistä yhteistyötä.

Ryhmä esittää asumisneuvonnan ottamista valtiontuen piiriin, sillä neuvonnan tulokset ovat osoittautuneet hyviksi. Tuen ehtona olisi, että kunta luo yhteistyömallin, johon sosiaali- ja asuntotoimi sitoutuvat.

Suurimpiin asunnottomuuskuntiin olisi perustettava erityisiä asumisen palvelu- ja tukikeskuksia, jotka vastaavat asumisneuvonnan organisoinnista sekä häätötilanteisiin liittyvästä neuvonnasta ja sovittelusta.

Uutta ohjelmaa valmisteleva ryhmä asetettu

Tänään asetettiin myös pitkäaikaisasunnottomuuden uutta vähentämisohjelmaa valmisteleva työryhmä.

Sen tehtävänä on muun muassa laatia esitykset asumis- ja palveluyksiköiden ja tarvittavien uusien toimintamallien tuottamisesta sekä asunnottomuuden ennaltaehkäisyn toimenpiteistä. Ryhmä selvittää myös ehdotusten valtiontaloudelliset vaikutukset. Ryhmän puheenjohtajana toimii apulaiskaupunginjohtaja Paula Kokkonen.

Lisätietoja
Erityisavustaja Tatu Rauhamäki, puh. 050 521 2907, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ylitarkastaja Peter Fredriksson, puh. 050 369 8437, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi