Puheet Yleistä

Myllypuron kauppakeskus, harjannostajaiset, Helsinki

Hyvä harjannostajaisväki!

On ilo saada olla mukana täällä Myllypuron kauppakeskuksen tai hieman kotoisammin sanottuna – Myllypuron ostarin – harjannostajaisissa.

Myllypuron alue siirtyi osaksi Helsinkiä vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa, jossa Helsingin kaupungin pinta-ala kasvoi moninkertaiseksi. Muutokset täällä Myllypurossa ja koko pääkaupunkiseudulla ovat olleet ja ovat jatkossakin suuria. Vielä 1950-luvulla Myllypuron alue oli lähes rakentamatonta. Pääkaupunkiseudulle suuntautunut voimakas muuttoliike käynnisti 1960-luvulla rakentamisen myös Myllypurossa. Läheinen kerrostaloalue lähipalveluineen oli melkein valmiiksi rakennettu jo tuon vuosikymmenen loppuun mennessä. Pientaloalue Myllypuron länsireunalla rakentui pitemmän ajan kuluessa 1950-luvulta alkaen.

Kirjassa ”Helsingin kadunnimet” todetaan, että Myllypuro – Kvarnbäcken on saanut nimensä alueella sijaitsevan puron varrella jo 1700-luvulla olleesta myllystä nimeltään Grötkvarn, joka tarkoittaa suomeksi Puuromyllyä. Kerrotaankin, että kyseinen puro, jonka varrella mylly sijaitsi, oli niin mitätön, että siinä sai jauhettua korkeintaan puurojauhot. Puuromyllyn alue ei ilmeisesti kuulostanut kovin hyvältä asuinalueen nimeltä ja käännökseksi tulikin Myllypuro.

Voi olla että joillekuille kuulijoille on muodostunut allekirjoittaneesta sellainen käsitys, että vastustan ylipäätään kauppakeskuksia. Näin ei tietenkään ole asianlaita. Valitettavasti osa viime vuosien kauppahankkeista on pyrkinyt sijoittumaan etäälle ihmisistä, keskuksista ja muusta yhdyskuntarakenteesta ollen kooltaan ylimitoitettuja ympäristönsä väestömäärään suhteutettuna. Tällaisia pelloille tai metsiin sijoittuvia kauppakeskuksia emme mielestäni tarvitse.

Myllypuron kauppakeskus sen sijaan edustaa tässä suhteessa toista ääripäätä. Kuten yleensäkin rakentamisessa, voidaan Myllypuron kauppakeskuksenkin osalta todeta, että sen kolme tärkeintä asiaa ovat sijainti, sijainti ja sijainti. Kauppakeskus metroaseman vieressä asuinalueiden keskellä, toteuttaa erinomaisesti niitä kaupallisten lähipalvelujen saatavuutta ja yhdyskuntarakenteen eheyttämistä koskevia tavoitteita, joiden toteutumista lainsäädäntö ja ympäristöministeriö omalta osaltaan pyrkivät edistämään. Kauppakeskuksen hyvää sijaintia korostavat lisäksi läheisyydessä sijaitsevat alueen muut palvelut, kuten Liikuntamylly-sisäliikuntahalli sekä vuonna 2012 valmistuva Helsingin itäisiä alueita palveleva terveyskeskus. Tietääkseni myös Metropolian Ammattikorkeakoulu valmistelee tilastrategiaansa siten, että Metropolian toiminta keskitetään neljälle kampukselle, joista yksi sijaitsee Myllypurossa.

Uuden kauppakeskuksen yhteyteen tulevat runsaat 250 asuntoa täydentävät hienolla tavalla alueen toiminnallista kokonaisuutta. Myllypuron keskus tarjoaa mahdollisuuden urbaaniin asumiseen palvelu- ja liikekeskuksen yläpuolella ja välittömässä läheisyydessä. Eteläiseen Myllypuroon syntyy myös uuden ajan puutalokoteja. Puinen kaupunkikylä tarjoaa omalla pihalla varustettuja asuntoja 1 500 – 2 000 hengelle. Myllypuro onkin hieno esimerkki kehittyvästä asuin- ja palvelukeskuskokonaisuudesta.

Myllypuron palvelukeskuksen rakentaminen on osa hanketta, jolla kehitetään Helsingin esikaupunkialueita. Uusi kauppakeskus täydentää merkittävästi valmistuvan Helsingin itäisen alueen terveyskeskuksen kanssa alueen nykyistä palvelutarjontaa. Terveysasema palvelee myllypurolaisten lisäksi koko Itä-Helsinkiä mukaan lukien liitosalueen uudet helsinkiläiset. Täydennysrakentamisen myötä Myllypuron asukasmäärän ennakoidaan kasvavan lähivuosina 5 000 asukkaalla. Myllypuron keskus edustaa kokonaisuutena hyvin laadukasta lähipalvelukeskuksen konseptia.

On syytä muistaa, että kauppa on aina osa yhteiskuntaa ja yhdyskuntarakennetta. Kun tehdään päätöksiä kaupan sijainnista ja myymälöiden koosta, niitä ei voida tehdä irrallaan muista yhdyskuntien kehittämisen kannalta olennaisen tärkeistä asioista. Kaupan vaikutukset palvelujen saatavuuteen tai saavutettavuuteen, liikenteeseen tai ympäristöön ovat niin merkittäviä, ettei muunlainen ajattelutapa yksinkertaisesti ole mahdollista. Ja mitä laajemmalle nämä vaikutukset ulottuvat, sitä suurempi tarve yhteiskunnalla on ohjata kauppaa myös maankäytön suunnittelun keinoin. Eduskunnan juuri hyväksymä lainmuutos edistää omalta osaltaan juuri näitä tavoitteita.

Ilokseni voin todeta, että Myllypuron kauppakeskus ja koko alueen palvelukeskuskokonaisuus on edellä esille ottamieni näkökohtien suhteen suorastaan mallioppilas. Erityisen hyvänä pidän palvelukeskusta asukkaiden lähipalvelujen näkökulmasta. Toivotankin kaikille hankkeessa mukana oleville mitä parhainta menestystä. Myllypuron ostari on ollut jo useita kymmeniä vuosia merkittävä kauppapaikka ja myllypurolaisten kohtaamispaikka ja uskon, että se on sitä entistä vahvemmin uuden kauppakeskuksen valmistuttua.