Puheet Yleistä

Metsä Woodin Vilppulan uuden sahalinjan vihkiäiset

Arvoisa vihkiäisyleisö, hyvät puutuoteteollisuuden ystävät, hyvät naiset ja herrat,

Suomen keskeisimmät luonnonvarat ovat, vanhan sanonnan mukaisesti, puu ja pää. Puun viitatessa metsiimme ja pään osaamiseemme parhaan tuloksen saamme nämä luovasti yhdistämällä. Voittajia tulevaisuudessa ovat alat, jotka kykenevät nopeasti uudistumaan globaalien markkinoiden muuttuessa.

Suomella on luontaisia, uusia mahdollisuuksia tarjoavia edellytyksiä, jotka eivät häviä. Uusiutuvat luonnonvarat, meidän tapauksessamme erityisesti metsiin ja biomassaan pohjautuvat varat, ja niiden kestävä hyödyntäminen ovat Suomelle tärkeä kilpailutekijä nyt ja vielä korostetusti vastaisuudessakin.

Mutta ilman vankkaa teollista perustaa emme voi puhua myöskään uudistumisesta. Tänään täällä Vilppulassa toteutetaan merkittävä Metsä Groupin 30 miljoonan euron investointi uuteen sahalinjaan. Ihan joka päivä näin suuria investointeja ei tapahdu. On tärkeää, että perusteollisuudestamme ja sen ylläpidosta sekä uudistumisesta pidetään huolta. Suomen taloudessa on nähty, että kun vienti on yskinyt jo pidempään, tämä alkaa nyt heijastua kotimaiseen kulutukseen kaupan vaikeutena. Tilanne on erittäin haastava uuden luomiselle.

Aivan samalla tavalla myös metsäteollisuudessa tämän päivän kaltaiset investoinnit ovat oleellinen osa tulevaisuuden rakentamista ja huolehtimista siitä, että metsäteollisuuden ja sahateollisuuden toimintaedellytykset pysyvät kannattavasti kunnossa.

Hyvät juhlavieraat,

Osana metsäalaa sahateollisuuden rooli on merkittävä. Sahateollisuuden viennin arvo oli 1,2 miljardia euroa vuonna 2012. Sahateollisuuden viennin arvo oli kaikista vientilajeista kuudenneksi suurin. Sahateollisuuden osuus maksetuista kantorahatuloista on peräti 70 prosenttia ja sahateollisuuden merkitys sellu- ja paperiteollisuuden sekä energiateollisuuden puuraaka-aineen mobilisoijana on hyvin keskeinen. Lisäksi sahateollisuus on merkittävä työllistäjä, varsinkin haja-asutusseuduilla. Koko puutuoteteollisuus työllisti viime vuonna suoraan 26 000 suomalaista.

Suomen sahateollisuuden kehitys on vuodesta 2008 lähtien ollut huolestuttava. Sahateollisuuden tuotanto on vähentynyt suhteellisesti eniten koko metsäteollisuudessa, enemmän kuin paperiteollisuuden. Suomen sahateollisuuden tuotannon kustannuskilpailukyky on heikentynyt voimakkaasti viime vuosina ja tuotanto on pudonnut noin 13,7 miljoonasta kuutiometristä noin 9,5 miljoonaan ja sahatavaran viennin arvo noin 1,5 miljardista eurosta noin 1,2 miljardiin euroon. Myös jalostettujen puutuotteiden vienti on vähentynyt. Näihin haasteisiin työ- ja elinkeinoministeriö on osaltaan pyrkinyt vastaamaan Metsäalan strategisella ohjelmalla. Ohjelman keskeisimpinä painopisteinä ovat nimenomaan puutuoteteollisuuden kilpailukyvyn ja viennin sekä puurakentamisen edistäminen.

Suomalaisen sahateollisuuden suurimmat huolenaiheet ovat raaka-aineen saatavuus ja hinta sekä erilaiset muut kustannuskilpailukykyä heikentävät lisäkustannukset, joista rikkidirektiivi on kaikista keskeisin. On selvää, että vuonna 2015 voimaan astuva direktiivi aiheuttaa uuden kustannuspaineen teollisuudellemme. Hallitus on jo nyt tehnyt toimia esimerkiksi väylämaksujen alentamisessa sekä uuteen innovatiiviseen teknologiaan kannustamisessa. Toimet eivät välttämättä ole vielä riittäviä ja tästä syystä on tarpeen arvioida erittäin tarkasti kilpailuhaitan kompensoimista vielä sen jälkeen, kun direktiivi on astunut voimaan.

Yleisemminkin katsottuna teollisuus joutuu jatkuvasti Suomessa arvioimaan ympäristöä. Kansainvälinen sääntely lisääntyy ja samalla myös kustannustaakka uhkaa nousta. Yksi kenties merkittävimmistä hallituksen tämän kauden päätöksissä oli puoliväliriihessä tehty kirjaus, jossa hallitus sitoutuu päätöksissään loppuvaalikauden aikana välttämään teollisuudelle aiheutuvien kustannusten tai sääntelytaakan lisäämistä.

Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta on tehtävä jatkuvasti töitä. Se ei ole vain yhden veropäätöksen tai kehysriihen asia. Edellinen kirjaus onkin merkittävä, koska se kannustaa jatkuvaan työhön Suomen teollisuuden puolesta. Työ- ja elinkeinoministeriössä on jo käynnistetty valvontatyö, joka tarkastelee viikoittain, että hallituksen kirjaus tulee noteeratuksi yhteisessä päätöksenteossa.

Hyvät juhlavieraat,

Suomalaisen sahateollisuuden tulevaisuus näyttää viimeaikaisten lukujen valossa positiivisemmalta. Positiivisen kehityksen taustalla on Euroopan ulkopuolella vilkastunut sahatavaran kysyntä. Suomen sahatavaran vienti on lisääntynyt, erityisesti Euroopan ulkopuolisiin maihin. Tänä vuonna vienti Japaniin on uudestaan elpynyt ja vienti Kiinaan kasvanut merkittävästi. Alkuvuonna vienti Euroopan ulkopuolisiin maihin lisääntyi peräti 16 prosenttia.

Myös sahausmäärät ovat olleet kasvussa. Tavoitteeksi tulisikin asettaa, että saisimme Suomen sahat täyteen tuotantoon mahdollisimman pian. Tämä tietäisi Suomelle lisää vientituloja, metsänomistajille lisää kantorahatuloja sekä lisää työtä ja toimeentuloa työntekijöille ja yrittäjille läpi koko metsäteollisuuden arvoketjujen.

Esimerkiksi puurakentamisen kasvu tuo sahateollisuudelle uutta kysyntää.

Puurakenteiden ympäristöedut ovat muihin rakennusmateriaaleihin verrattuna selkeitä. Maailmanlaajuisesti puun käyttö rakennus- ja sisustusmateriaalina tulee lisääntymään, kun vähähiilisyyden merkitys korostuu. Ilmastonmuutos ja huoli ympäristöstä lisäävät yhdessä uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymisen ja kallistumisen kautta uusiutuvien luonnonvarojen kysyntää ja käyttöä.

Kun puhumme metsäteollisuuden uudistumisesta, puhumme usein biotaloudesta. Biotalous on yksi kasvavista uusista aloista ja sen tulevaisuuden näkymät ovat hyvät. Maapallon väkiluvun kasvu, ilmastonmuutos ja uusiutumattomien luonnonvarojen niukkeneminen vaativat globaalisti kestävää kasvua, resurssitehokkuutta ja fossiilisten luonnonvarojen korvaamista uusiutuvilla luonnonvaroilla. Puhtaiden teknologioiden käyttö ja biomassaan perustuva talous, biotalous, tuovat teollisuudelle kilpailukykyä resurssien hintojen kasvaessa. Resurssitehokkuus ei tulevaisuudessa ole vaihtoehto, vaan se on edellytys kestävän ja kilpailukykyisen liiketoiminnan harjoittamiselle. Biotalous on siis sekä tuleva kasvumahdollisuus että myös kannattavan liiketoiminnan pohja vastaisuudessa.

Globaalisti biotalous on juuri nyt nopean kasvun vaiheessa, jolloin markkinat ja kysyntä kasvavat voimakkaasti sekä arvoverkot muokkautuvat uudelleen. Tästä kaikesta seuraa uusia, kansainvälisen liiketoiminnan mahdollisuuksia. Kilpailu on kansainvälisesti kovaa, mutta Suomella on erittäin hyvät mahdollisuudet selviytyä kilpailusta voittajana. Se tosin vaatii teollisuudeltamme rohkeutta ja ripeyttä tarttua uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin.

Metsäbiotalouden alalla suomalainen osaaminen on maailmanluokkaa. Mutta aina on varaa parantaa. Katsomalla yli kapeiden sektoreiden ja toimimalla niiden rajapinnoilla voidaan löytää toimintamalleja ja prosesseja, joista saadaan kehitettyä uusia biotalouden liiketoimintamahdollisuuksia. Juuri tässä me suomalaiset olemme olleet vahvoja. Siksi uskon, että Suomi voi jopa kaksinkertaistaa biotaloutensa arvon tulevaisuudessa ja tulla edelläkävijäksi myös globaaleilla markkinoilla. Voimme hyvällä syyllä luottaa siihen, että Suomi elää metsästä tulevaisuudessakin.

Arvoisat kutsuvieraat,

Metsä Group on määrätietoisella toiminnallaan ja oikeilla strategisilla valinnoilla osoittanut uudistumiskykynsä ja luonut perustan kannattavalle liiketoiminnalle Suomessa. Yhtiön alkuvuoden melkein 10 prosentin sijoitetun pääoman tuotto tässä taloustilanteessa on siitä hyvä mittari.

Vilppulan sahan 30 miljoonan euron investointi on hyvä esimerkki siitä, että myös perinteisen metsäteollisuuden menestykseen uskotaan edelleen. Investoinnilla nostetaan jalostusastetta ja tehostetaan raaka-aineen hyödyntämistä merkittävällä tavalla. Ilman kilpailukykyistä perussahaustoimintaa on vaikea luoda kannattavaa puutuotteiden jalostustoimintaa.

Investointi on tärkeä myös Mänttä-Vilppulalle. Kuntatalouden vaikeudet koskevat myös aluetta ja monien muiden kuntien tavoin täällä joudutaan parhaillaan tekemään säästöjä. Teollisuuden rakennemuutos on näkynyt koko Ylä-Pirkanmaan alueella ja alue on myös saanut tukea äkillisen rakennemuutoksen hoitoon. Perusteollisuus on ollut alueen elinkeinorakenteen pilari, joten laajat uusivat investoinnit ovat tärkeä panostus myös koko alueen kehittämisen ja työllisyyden kannalta.

Metsä Groupilla ja Mänttä-Vilppulan alueella on hyvät edellytykset ottaa Suomen puutuoteteollisuuden kehittämisen suunnannäyttäjän asema. Vilppulan sahan uusiminen ja yhtiön panostukset puurakentamisen uusiin ratkaisuihin antavat tähän hyvän lähtöasetelman. Näillä sanoilla haluan kiittää ja kannustaa myös jatkossa vastaaviin isänmaallisiin investointeihin.

Vastaa