Puheet

Messukeskus 100 vuotta

Paikka on tärkeämpää kuin arkkitehtuuri. Ihmiset ovat tärkeämpiä kuin paikka. Kaikkia näitä kolmea tarvitaan hyvän kaupungin syntyyn. Yksi keskeisistä Helsinkiä kehittäneistä paikoista on Messukeskus. Paitsi sen fyysinen läsnäolo, sen sisällöllinen vaikutus Helsinkiin on aina ollut merkittävä. Messutapahtumat olivat aikoinaan yksi keskeisin ikkunamme siihen, mitä maailmalla tapahtuu. Nykyään ihmisten tuominen yhteen ympäri maailmaa on arkipäivää. Messujen kyky tiivistää nuo kohtaamiset on silti ainutlaatuinen.  Slushia ei olisi ilman tuhansien ihmisten samaa kokemusta samassa tilassa. Kysymys ”olitko siellä?” on edelleen ajankohtainen.

Kun kilpailu ihmisten ajasta kiristyy eikä matkustaminen ole enää luksusta, myös kaupunki tapahtuman ympärillä korostuu. Jos Helsinki on houkutteleva, Slushiin tulee entistä enemmän ihmisiä ympäri maapalloa. Jos Helsinki on mielenkiintoinen, Messukeskus saa lisää asiakkaita. Tapahtuman lisäksi elämä sen ympärillä on suurin houkutin. Tästäkin syystä symbioosi kaupungin ja Messukeskuksen välillä tiivistyy koko ajan.

Yksi Helsingin strategian keskeisiä huomioita on se, miten merkittäviä tapahtumat ovat paitsi kaupungin taloudelle, myös sen vetovoimalle, tunnettuudelle ja viihtyvyydelle. Matkailun kehittämisessä olemme siirtämässä painopistettä entistä enemmän kohti kongresseja ja BtoB tapahtumia. Kyseessä ei ole vain panostus siihen, mikä tuottaa eniten taloudellisesti vaan myös ihmisiin ja yrityksiin, joiden mielipidettä maailmalla kuunnellaan ja joiden suosituksella on väliä. Nykyinen maailma suosii panostusta laatuun määrän sijaan. Näin on erityisesti Helsingin kaltaisessa kaupungissa.

Viimeistään presidenttien Trump ja Putin ennätysnopealla aikataululla järjestetty kokous Helsingissä osoitti, että täällä tapahtumien järjestämisessä, turvallisuudessa ja vastuullisuudessa on paketti tukevasti kasassa. Tässä piilee suuri vieläkin alikäytetty potentiaali. Siitä huolimatta, että olemme jo maailman 20 suurimman kongressikaupungin joukossa.

Messukeskus on toiminut tässä kehityksessä suunnannäyttäjänä koko olemassaolonsa ajan. Taloudellisen merkityksen lisäksi Messukeskuksella on ollut huomattava rooli kaupungin kansainvälistymisessä ja kulttuurimme monipuolisessa kehittymisessä.

Messukeskuksen koti, Pasila, on ollut melkoisen myllerryksen kohteena. Kasvavaan kaupunkiin on syntynyt uusi keskus, joka palvelee laajentuvan kaupungin tarpeita arkielämän toimivuuden ja sujuvuuden kannalta. Palvelujen ja toimivuuden lisäksi uusi kaupunkikeskus tarvitsee kuitenkin myös rosoa, yllätystä ja elämää sisälleen ollakseen todellinen osa kaupunkia. Urbaani tila ja sen haltuunotto on merkittävä osa kansainvälisen metropolin luonnetta – tätä ei voi koskaan korvata huippulaatuisella rakentamisella tai loppuun asti mietityllä suunnittelulla. Molempia tarvitaan.

Tästä syystä on hienoa julkistaa tänään myös uusi taideteos, joka omalla leikkisällä ja osallistavalla olemuksellaan tuo juuri sitä omaleimaisuutta, jota Pasilaan kaipaamme. Lämmin kiitos teoksen suunnittelijoille, Kaisa ja Timo Berrylle, joiden urbaaneja tiloja luovasti ja ennakkoluulottomasti uudistavasta näkemyksestä olemme saaneet nauttia sairaaloista leikkipaikkoihin ympäri Suomea sekä erityisesti Helsinki Design Weekin hienossa installaatiossa parin vuoden takaa.

Andelslaget Finlands Mässa bildades för hundra år sedan i en mycket annorlunda värld. Dagens värld kräver att vi förutom att klara oss också ska sträva efter att nå vågtoppen. Digitaliseringen, klimatförändringen och urbaniseringen ställer oss inför sådana utmaningar vilkas slutliga riktning bara går att gissa. Att sätta människan i centrum och leda med en vision på lång sikt är någonting som det alltid lönar sig att förbinda sig till. Jag tror att dessa beprövade lärdomar säkrar att direktörerna stolta kan mötas vid rutschbanan igen år 2119.

Onnittelut 100-vuotiaalle Messukeskukselle!