Puheet Yleistä

Maunula-projektin asukasilta

Rakennettu ympäristö muodostaa kaksi kolmannesta maamme kansallisvarallisuudesta. Rakennukset ovat siis keskeinen osa hyvinvointimme perustaa ja kansallista kilpailukykyä. Kun tiedetään, että rakennuskantamme on lähitulevaisuudessa merkittävän korjaustarpeen edessä ja toisaalta rakennusten ylläpitoon ja korjaamiseen liittyy suuria puutteita, tänään käynnistettävän kaltaisilla hankkeilla on merkittävä tilaus.

Suurimmat haasteet ylläpitokulttuurin kehittämisen ja rakennusten korjausvajeen vähentämisen suhteen liittyvät asunto-osakeyhtiöihin, joissa kiinteistönpidon laatu vaihtelee suuresti. Kiinteistönpidossa tulisikin siirtyä pitkäjänteisempään, suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon, jossa kiinteistön korjaussyklit kohtaisivat asukkaiden tarpeet, valmiudet ja kehittämistoiveet.

Korjaukseen ryhdyttäessä on hyvä tiedostaa myös pidemmän tähtäyksen korjaustarpeet sekä laatutasoa parantavat muutokset. Yhteiskunnallisesti merkittäviä huomioitavia tekijöitä ovat ilmastonmuutoksen edellyttämät vaatimukset rakennusten energiatehokkuudelle sekä väestön ikääntymisen haasteet rakennetun ympäristön esteettömyydelle. Ei tule unohtaa myöskään asuinympäristön viihtyisyyden ja laatutason parantamista, mikä motivoi asukkaita korjauksen kannalle.

Ministeriön johdolla laadittu tuore korjausrakentamisen strategia nostaa taloyhtiöiden ylläpitokulttuurin parantamisen erääksi avaintekijäksi matkalla kohti kestävämpää kiinteistönpitoa. Strategian tavoitteena on mm. edistää kiinteistönpidon välineiden käyttöä, isännöintiä ja korjaushankkeisiin liittyvien päätöksentekoprosessien sujuvuutta.

Strategia myös korostaa tarvetta kehittää ja tehostaa korjausprosesseja ja –palveluja asukasystävällisempään suuntaan. Tämä tarkoittaa paitsi asukkaiden entistä parempaa huomioimista itse korjaushankkeen aikana, myös entistä suurempaa mahdollisuutta vaikuttaa korjaushankkeen lopputulokseen omien yksilöllisten tarpeiden sekä varallisuuden puitteissa. Maunula- hankkeessa nousee esille myös eräs toinen korjausrakentamisen strategian tärkeänä pitämä periaate: korjaushankkeen hyvän valmistelun ja suunnittelun merkitys.

Maunula Seura on osoittanut sellaista oma-aloitteista aktiivisuutta ja ennakkoluulottomuutta, jota suomalaisessa asuntopolitiikassa tarvitaan. Alueellisen yhteistoimintamallin ensisijaisena tavoitteena on vahvistaa taloyhtiöiden asemaa peruskorjauksen toteutusprosessissa ja alentaa asukkaille lankeavia kustannuksia merkittävästi verrattuna perinteiseen peruskorjaustapaan.

Toivottavasti malli käyttöönotettuna alentaa peruskorjausten aloituskynnystä ja näin edesauttaa asunto-osakeyhtiöissä olevan suuren kansallisomaisuuden arvon säilymistä ja kohoamista. VTT:n vuonna 2006 tekemän tutkimuksen mukaan ennakoiva korjaustapa säästää jopa 30 % kiinteistön ylläpidon kokonaiskustannuksista. Voisi kuvitella, että yhteistoiminta tuo vielä lisäsäästöjä. Kyse on isoista rahoista sekä kansantalouden että yksittäisen asukkaan näkökulmasta.

Esiselvitys on oiva esimerkki Private – Public –yhteistyöstä. Peruskorjausten tarvitsijat eli asukkaat ja asunto-osakeyhtiöt sekä urakoitsijat ja julkinen sektori paitsi rahoittavat hanketta antavat myös oman osaamisensa esiselvityksen käyttöön. On olemassa erinomaiset mahdollisuudet siihen, että esiselvityksen kautta syntyy toimintamalli, joka toimii myös käytännössä ja josta on hyötyä kaikille osapuolille.

Luottamus tulee olemaan mallin käyttökelpoisuuden kulmakivi. Jos malli on sellainen, että taloyhtiöt ja asukkaat luottavat sen asiantuntemukseen, osaamiseen, riippumattomuuteen ja tasapuolisuuteen on sen toiminta turvattu ja se on lunastanut paikkansa.

Yhteistoimintamallilla aikaansaatavat suuremmat kokonaisuudet ja ammattitaitoiset tilaajat synnyttävät varmasti myös laajempaa kiinnostusta rakennusliikkeissä ja muussa suunnittelu- ja toteuttajaportaassa.

Ympäristöministeriö on mukana rahoittamassa nyt käynnistyvää esiselvitystä. Tavoitteenamme on, että korjausten yhteydessä asuinrakennukset saadaan nykyistä paremmin vastaamaan asukkaiden muuttuvia tarpeita ja vaatimuksia siten, että ne edistävät asukkaiden kotona selviytymistä.

Lopuksi haluaisin toivottaa asukkaille ja taloyhtiöille menestystä tärkeässä hankkeessa!